Teollisuutta, palvelua vai mitä?

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittajat: Tarja Hatakka työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritysten suhdanteet -yksikössä ja Heikki Pihlaja yliaktuaarina yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2010.

Globalisaatio vaikeuttaa yritysten toimialan määrittelyä ja tilastointia. Luokittelumuutokset vaikuttaisivat merkittävästi kuvaan Suomen taloudesta. Muutoksen suunnasta riippuen teollisuuden tai palvelujen osuus voisi kasvaa useita prosenttiyksiköitä.
______________

Monikansallisten konsernien ydin- ja tukitoimintojen globaali sijoittaminen parhaat toimintaedellytykset tarjoaviin maihin on uudelleenmäärittänyt monien yritysten roolia Suomessa. Yritys, joka on aiemmin ollut merkittävä teollinen valmistaja Suomessa, on saattanut siirtää lähes kaiken valmistustoiminnan ulkomaille.

Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille on vuonna 2007 toteutetun kyselyn mukaan ollut suomalaisissa teollisuusyrityksissä yleisempää kuin monissa muissa EU-maissa. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat siirtäneet ulkomaille erityisesti ydintoimintojaan. Valtaosaltaan toimintoja on siirretty konsernin sisällä eli niitä ei varsinaisesti ole ulkoistettu.

Valmistustoiminnan siirtyessä ulkomaille Suomessa keskitytään monissa tapauksissa etenkin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, hallinto-, myynti- ja markkinointipalveluihin sekä tietotekniikkapalveluihin. Suomessa tapahtuva toiminta on näin ollen enenevästi palvelujen tuottamista konsernin ulkomaisille yhtiöille.

Lisäksi osa perinteisistä laitevalmistajista on aidosti siirtynyt kehittämään myös asiakkaille myytäviä palveluja esimerkiksi liittämällä tuotteisiin huoltoa ja kunnossapitopalvelua.

Nämä molemmat kehityssuunnat ovat Suomen ja monien muiden EU-maiden osalta nostaneet esiin kysymyksen, kuinka tulisi luokitella ja tilastoida globaalisti teollisen yrityksen eri maissa sijaitsevat toiminnot. Tulisiko luokittelu tehdä niiden oman toiminnan mukaan (kansallinen näkökulma) vai kokonaisuuden globaalin toiminnan mukaan?

Globaali vs. kansallinen näkökulma

Globalisaation aiheuttamaa muutosta yritystoiminnassa voidaan kuvata paremmin seuraavan kuvitteellisen esimerkin avulla. Oletetaan esimerkkikonserni, joka on monikansallinen ja valmistaa autoja. Esimerkissä konsernin emoyhtiö A sijaitsee Suomessa. Tämä yritys A valmistuttaa autot tytäryhtiöillään B ja C sopimusvalmistuksena Puolassa ja Saksassa. Lisäksi konserniin kuuluu autojen tukkukauppaa hoitava tytäryhtiö D Hollannissa.

Suomessa sijaitseva A valvoo ja johtaa kaikkien konserniin kuuluvien yksiköiden toimintaa. A myös kehittää jatkuvasti uutta teknologiaa ja tekee prototyyppejä uusista autoista. Lisäksi A hoitaa valtaosan autojen myynnistä ja markkinoinnista.

Oletetaan vielä, että A valmistuttaa autoja Puolassa siten, että se välittää Puolan yhtiölle B kaikki olennaiset raaka-aineet. Sen sijaan Saksan yhtiö C hankkii raaka-aineet itse, mutta muilta osin sopimusvalmistusmalli on sama kuin Puolan yhtiöllä.

Suomessa toimivan yrityksen A toimialan määrittämisen kannalta ratkaisevaa on, lähestytäänkö asiaa globaalista vai kansallisesta näkökulmasta. Globaalisti on selvää, että konserni on autojen valmistaja eli sen toimiala on teollisuus. Jos sen sijaan katsotaan pelkästään Suomen yritystä A ja sen Suomessa harjoittamia toimintoja, ainakin palvelutoimialat "Tekniikan tutkimus ja kehittäminen", "Pääkonttorien toiminta" ja "Tukkukauppa" ovat mahdollisia.

Jos vastaavasti ajattelemme globaalista näkökulmasta Hollannin myyntiyhtiötä, tulisi myös se luokitella teollisuuteen eli autojen valmistuksen toimialalle. Sen sijaan kansallisesta näkökulmasta eli todellista harjoitettua toimintaa ajatellen toimiala on ilman muuta kauppa.

Tilastoinnissa toimialaluokitusta käytetään yritysten ja muiden organisaatioiden tai yksittäisten toimipaikkojen luokitteluun niissä harjoitetun taloudellisen toiminnan perusteella. Eli toimialaluokitus lähtee siitä, että yksikössä harjoitettu taloudellinen toiminta on määrittelyn lähtökohta.

Uudessa toimialaluokituksessa TOL 2008 käsitellään erikseen toimintojen ulkoistamista. Luokituksen mukaan valmistuttajan toimialan määrittely on seuraava:

"Toimeksiantaja, joka ulkoistaa koko valmistusprosessin, luokitellaan valmistukseen vain, jos toimeksiantaja omistaa valmistuksessa käytetyn raaka-aineen ja siten lopputuotteen.

Toimeksiantaja, joka ulkoistaa vain osan valmistusprosessia, luokitellaan valmistukseen.

Kaikissa muissa tapauksissa toimeksiantaja on luokiteltava arvonlisäperusteella. Toimialaksi saattaa siten tulla tukku- tai vähittäiskaupan luokka tai esimerkiksi joku pääluokkiin M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta tai N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kuuluva luokka."

Edellä mainitussa esimerkissä yritys A omisti raaka-aineet Puolan yhtiön osalta mutta ei Saksan yhtiön osalta. Lisäksi etenkin konsernin sisäisissä järjestelyissä raaka-aineiden omistus voi olla nopeastikin muutettavissa oleva seikka. Näin ollen konserniin kuuluvien yhtiöiden osalta raaka-aineiden omistus on vaikeasti tulkittava ja määriteltävä käsite.

Sivun alkuun

Ratkaisut tehtävä kansainvälisenä yhteistyönä

Edellä kuvatun esimerkin kaltaisia ilmiöitä pohditaan tilastoalalla kansainvälisenä yhteistyönä ja etenkin EU-yhteistyönä. EU:n tilastovirasto Eurostat kehittää parhaillaan yhdessä jäsenmaiden kanssa Euroopassa toimivien monikansallisten konsernien rekisteriä (EGR, EuroGroups Register), joka sisältää tietoja konsernirakenteista ja konsernisuhteista. Tiedot hankitaan yksityisiltä tietopankeilta ja jäsenmaiden yritysrekistereistä.

Rekisterin tarkoituksena on auttaa yritystoiminnan kansainvälistymistä kuvaavien tilastojen tuotantoa ja varmistaa, että (useissa) jäsenmaissa toimivien yritysten konsernirakenteet on kuvattu samalla tavalla. EGR-rekisterin ylläpito on aloitettu vuonna 2009 keräämällä aluksi noin 5 000 suurimman eurooppalaisen konsernin tiedot ja tavoitteena on, että rekisteri olisi valmis vuonna 2013.

EGR:ssä kiinnitetään erityistä huomiota suuriin ja komplekseihin monikansallisiin konserneihin ja pyritään kuvaamaan ne mahdollisimman yhtenäisesti. Globaali valmistuttaminen on esimerkki kompleksista asiasta, johon haetaan yhdenmukaista ratkaisua maiden kesken, jotta jäsenmaiden tilastot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia.

Sivun alkuun

Kuva talouden rakenteesta uusiksi?

Monikansallisten konsernien Suomen yksiköiden uudelleenluokittelulla olisi merkittävä vaikutus kuvaan Suomen talouden rakenteesta. Jos nykyisin teollisuuteen luokiteltuja yrityksiä siirrettäisiin palvelutoimialoille, teollisuuden osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä pienenisi karkean arvion mukaan 1–6 prosenttiyksikköä riippuen siitä, millä kriteereillä yrityksiä katsotaan kuuluviksi palvelualan yrityksiin. Vastaavasti palvelualojen osuus kasvaisi joitakin prosenttiyksikköjä.

Jos taas muutos tehtäisiin toisinpäin eli todettaisiin, että konsernin globaali toimiala on "oikea", tarkoittaisi se, että Suomessa toimivia globaalien konsernien tytäryhtiöitä – esimerkiksi myyntiyhtiöitä tai t&k-keskuksia – luokiteltaisiin teollisuuteen. Tämä ratkaisu lisäisi teollisuuden painoarvoa Suomessa ja globaalisti – olettaen, että muut maat tekevät saman ratkaisun.

Kun muutoksia tehdään, pyritään ne tekemään kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla ja yhtenevästi eri tilastoissa. Uudelleenluokittelu ei tietenkään muuta todellisuutta vaan ainoastaan tapaamme kuvata ja ymmärtää sitä. Samat työntekijät, tehtaat ja toimistot ovat olemassa, luokittelemme ne miten vain.

_______________

Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä.
Vuonna 2008 Suomessa toimi yli 3 100 ulkomaista tytäryhtiötä. Vastaavasti vuonna 2007 Suomessa sijaitsevilla konserniyhtiöillä oli lähes 5 000 tytäryhtiötä ulkomailla.
Suurilla monikansallisilla konserneilla voi olla useita satoja tytäryhtiöitä ympäri maailmaa.


Päivitetty