Miehet ovat naisia liikkuvampia netin käyttäjiä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Perttu Melkas on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2010.

Internetin käytön sukupolvierot ovat tunnetusti suuria, mutta sukupuolten väliset erot ovat suhteellisen pieniä. Nuoret ovat ensimmäisinä omaksuneet uudenlaiset mobiilit laitteet ja niiden aktiivisen ja liikkuvan käytön.

Uuden viestintätekniikan omaksuminen on ollut vahvasti sukupolvisidonnaista. Nuoret omaksuvat uudet käyttötavat ja palvelut ensimmäisinä. Sukupuolierot sen sijaan ovat toissijaisia, kuten tavallisimpia internetin ja matkapuhelimen käyttötapoja kuvaavat luvut osoittavat (taulukko 1).

Tarkastelen artikkelissani internetin niin sanotun mobiilin käytön eroja naisten ja miesten välillä. Otan huomioon myös ikä- ja koulutuserot.

Taulukko 1. Eräitä tieto- ja viestintätekniikan tärkeimpiä käyttötapoja sukupuolen mukaan vuonna 2009.

  Naiset % Miehet %
Käyttänyt internetiä viimeisen 3 kk aikana 83 82
On matkapuhelin käytössä 97 98
Etsinyt tietoja tavaroista ja palveluista internetin kautta viimeisen 3 kk aikana 71 74
Lähettänyt tai vastaanottanut sähköposteja viimeisen 3 kk aikana 77 74
Käyttänyt internetiä verkko-opiskeluun viimeisen 3 kk aikana 13 13
Tilannut tai ostanut joskus jotain internetin kautta yksityiskäyttöön 71 73

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009. Tilastokeskus.

Naiset käyttävät kirjastojen nettipalveluita, miehet monenlaisia langattomia lähiverkkopalveluita

Miehet ja naiset käyttävät internetiä suunnilleen yhtä yleisesti kotona, tuttavien luona sekä työ- ja opiskelupaikoilla. Erot sukupuolten välillä kasvavat ihmisten liikkuessa mainittujen paikkojen ulkopuolella. Tätä selvitettiin kysymällä, onko vastaaja käyttänyt internetiä jossain muualla. Myönteisesti vastanneilta kysyttiin, ovatko he käyttäneet internetiä viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana kirjastossa, yhdistyksen tai yhteisön tietokoneella, valtion tai kunnan virastossa tai palvelupisteessä, internetkahvilassa tai muissa julkisissa tiloissa langattomien lähiverkkopalveluiden kautta. Viimeksi mainittuihin kuuluvat yleiset alueet ja rakennukset kuten lentokentät, joissa WLAN-yhteys on mahdollinen.

Internetin käyttö edellä luetelluissa paikoissa on nuorilla miehillä yleisempää kuin samanikäisillä naisilla, mutta ero tasoittuu myöhemmällä iällä (taulukko 2).

Kuvioissa 1 ja 2 tarkastellaan ikäluokittain naisten ja miesten internetin käyttöä eri paikoissa siten, että käyttöpaikkojen osuudet on laskettu yhteen. Koska sama henkilö voi käyttää kolmen kuukauden aikana internetiä useissa paikoissa kuten kirjastossa ja internetkahvilassa, käyttöpaikoittain yhteenlasketut osuudet ovat selvästi suurempia kuin ikäryhmittäiset käyttäjäosuudet (ks. taulukko 2). Näin tarkastellen sukupuolten väliset erot korostuvat: miehet käyttävät internetiä useammin muualla ja keskimäärin myös useammissa muissa paikoissa kuin naiset.

Kuvio 1. Internetin kotien sekä työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuoliset yhteenlasketut käyttöpaikat viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2009. Naiset iän mukaan. Prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009, Tilastokeskus.

 

Kuvio 2. Internetin kotien sekä työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuoliset yhteenlasketut käyttöpaikat viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2009. Miehet iän mukaan. Prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009, Tilastokeskus.

Erityisesti nuoret miehet ovat saman ikäisiä naisia aktiivisempia internetin käyttäjiä liikkuessaan kotien tai työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuolella niin vapaa-ajalla kuin työtehtävissäkin. Naisilla internetin käyttö on miehiä yleisempää kirjastoissa. Tätä selittää se, että naiset käyvät kirjastoissa miehiä enemmän (ks. Sauri 2005, 38).

Miehet puolestaan käyttävät internetiä jonkin yhdistyksen tai yhteisön koneelta useammin kuin naiset. Miesten vain hieman naisia suurempi osallistuminen yhdistystoimintaan ei kuitenkaan selitä eroa (ks. Hanifi 2005, 217). Miehet saattavat olla naisia useammin joko yhdistysten aktiivijäseniä tai kyse on väljemmistä miesten yhteisöistä esimerkiksi urheilun tai harrastusten parissa.

Kun kirjastoja sekä yhdistyksiä ja yhteisöjä tarkastellaan yhdessä, niiden osuus on miehillä ja naisilla suunnilleen yhtä suuri. Miehille internetkahvilat ja vastaavat paikat kuten R-kioskit ja julkisten tilojen langattomat lähiyhteydet ovat tärkeämpiä kuin naisille, ja se selittää suurimmaksi osaksi muualla tapahtuvan internetin käytön erot.

Taulukko 2. Internetin käyttö viimeisen kolmen kuukauden aikana muualla kuin kodeissa, työpaikoilla tai opiskelupaikoissa sukupuolen mukaan vuonna 2009. Prosenttia.

Ikä Naiset % Miehet %
16—24 28 31
25—34 25 38
35—44 24 28
45—54 18 24
55—64 11 12
65—74 6 7

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Nuoret aikuiset liikkuvimpia verkkopalveluiden käyttäjiä

Tutkimuksessa mobiiliin internetkäyttöön laskettiin internetin käyttö matkapuhelimen 3G- tai GPRS-ominaisuuksien avulla, langattoman lähiverkon kautta kämmentietokoneella (PDA) tai kannettavalla tietokoneella, mikäli langatonta internetyhteyttä käytetään muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Mobiilin internetin käyttö on yleisintä työiän saavuttaneilla nuorilla aikuisilla. Tätä vanhempien ja nuorempien joukossa käyttö on huomattavasti vähäisempää. (Kuvio 3.) Yli 55-vuotiaat käyttävät mobiileja verkkopalveluja lähinnä kannettavan tietokoneen avulla; samoin tekevät 16—24-vuotiaat naiset ja miehet.

Nuorten ja keski-ikäisten kannettavan tietokoneen käyttö on ymmärrettävää, koska laite on helposti niin sanotun nettitikun tai sisäänrakennetun lähetinvastaanottimen avulla käytettävissä missä tahansa, vaikka sitä käytettäisiinkin pääasiassa kotona. Osa 16—24-vuotiaista miehistä käyttää verkkopalveluita myös 3G-matkapuhelimella. Muu mobiili internetin käyttö on vähäistä, eikä vastaajien määrä näiltä osin riitä väestöryhmien välisiin luotettaviin vertailuihin.

Vuonna 2009 valtaosa kaikista mobiilin internetin käyttäjistä oli päätoimisesti työssäkäyviä. Opiskelijoilla ja eläkeläisillä mobiilin internetin käyttö oli vielä vähäistä.

Kuvio 3. Mobiilin internetyhteyden käytön yleisyys iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2009. Prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Naisten ja miesten väliset erot lisääntyvät koulutuksen myötä

Mobiilin internetin käytössä koulutus vaikuttaa merkittävästi. Aineiston koon ja mobiilin internetin ikäsidonnaisuuden vuoksi koulutustarkastelu rajataan kahteen ikäryhmään, 16—24-vuotiaisiin ja 25—54-vuotiaisiin (kuvio 4).

Nuorimmassa ikäryhmässä vähiten koulutetuilla eli peruskoulun päättäneillä, mutta lukiosta tai ammattikoulusta valmistumattomilla, ei ole kannettavan tietokoneen mobiilin internetin käytössä suuria eroja sukupuolten välillä. Miesten käytön enemmyys alkaa ilmetä jo lukion tai ammattikoulun suorittaneiden noin 19—24-vuotiaiden joukossa. Tässä vaiheessa miesten käyttö kasvaa lähes nelinkertaiseksi naisiin verrattuna.

25—54-vuotiaissa perusasteen suorittaneissa on paljon kansakoulupohjalta työelämässä mukana olevaa väkeä. Keskiasteen suorittaneet ovat puolestaan työssäkäyviä ja ammattikoulutettuja kuten perushoitajia ja sähköasentajia. 16—24-vuotiaiden ikäluokassa sitä vastoin keskiasteen suorittaneet ovat vielä koulua käyviä tai juuri koulunsa päättäneitä, mutta usein opintojaan jatkavia nuoria. Tämän vuoksi näiden ryhmien välinen vertailu ei ole erityisen perusteltua.

25—54-vuotiaiden joukossa korkea-asteen koulutus lisää miesten mobiilin internetin käyttöä huomattavasti sekä kannettavalla tietokoneella että 3G-matkapuhelimella. Naisilla koulutusasteen nousu näkyy vain lievänä kasvuna mobiilin internetin käytössä kannettavalla tietokoneella. Internetin käyttöön 3G-matkapuhelimella ei koulutusasteella näyttäisi olevan selkeää vaikutusta. Lisäksi sukupuolten väliset erot ovat vanhemmassa ikäryhmässä korkea-asteen koulutetuilla jopa suuremmat kuin perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden keskuudessa.

Mobiilia internetin käyttöä tutkittiin myös palveluiden käytön näkökulmasta kysymällä www- tai wap-sivujen selailusta, sähköpostien lukemisesta, paikannus- ja reitityspalveluiden käytöstä sekä matkapuhelimella maksamisesta. Palveluiden käyttö jakautuu vastaavalla tavalla kuin mobiilit internetyhteydetkin: yleisintä käyttö on 25—34-vuotiaiden keskuudessa. Miehet käyttivät palveluita noin kaksi kertaa useammin kuin naiset.

Kuvio 4. Mobiilin internetin käyttö kannettavalla tietokoneella ja 3G-puhelimella iän, sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2009. Prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Mobiilit verkkopalvelut murrosvaiheessa

Miesten liikkuvampaa internetin käyttöä selittänee ainakin se, että miehet ovat kiinnostuneempia tietotekniikasta kuin naiset. Yksi selitys saattaa olla naisten ja miesten eriytynyt työnjako: miehet työskentelevät hieman naisia enemmän työpaikan ulkopuolella (Ajankäyttötutkimus 1999—2000). Miehillä lienee myös naisia useammin käytössään työsuhteen perusteella saatu puhelin ja kannettava tietokone.

Ajankäyttötutkimuksen tietojen perusteella miehet viettävät vapaa-aikaansa naisia useammin kodin ulkopuolella. Osa miesten liikkuvasta verkkopalveluiden käytöstä liittyy ilmeisesti urheilu- ja peliharrastukseen, joka on mahdollisia kioskien ja pubien nettiyhteydellä varustetuilla tietokoneilla.

Internetin käyttö ei ole enää paikkaan sidottua. Laitteet ovat kuitenkin vielä kalliita ja tietokoneen kantaminen tai käyttöpisteen löytäminen työlästä. Murrosvaiheessa mobiilin internetin käytön omaksuvat ensimmäisinä tekniikasta kiinnostuneimmat ja kokeilunhaluisimmat sekä kotien ulkopuolella eniten aikaansa viettävät. He ovat useimmin nuoria, korkeasti koulutettuja ja työssä käyviä miehiä.

Kauppalehdessä 31.8.2010 julkaistussa artikkelissa kerrottiin, että Applen kosketusnäyttölaitteilla tehdään yli 40 prosenttia mobiileista sivulatauksista, vaikka niiden osuus koko mobiilin internetin käytön mahdollistavasta laitekannasta on vain joitakin prosentteja. Sujuvan internetsurffailun mahdollistavat uudet laitteet ja käyttöjärjestelmät tulevat lähitulevaisuudessa syrjäyttämään julkiseen käyttöön tarkoitettuja kiinteitä nettiyhteyksiä samaan tapaan kuin matkapuhelimet tekivät puhelinkopit tarpeettomiksi.

Mobiilin internetin käyttö yleistyy kaikissa väestöryhmissä, mutta nuoret koulutetut miehet toiminevat mobiilin käytön pioneereina vielä jonkin aikaa. Kuten edellä mainitussa Kauppalehden artikkelissa kerrottiin, kosketusnäytöllä varustetut älypuhelimet yleistyvät kovaa vauhtia etenkin yritysten työsuhdepuhelimina.

Lähteet:

Ajankäyttötutkimus 1999—2000. Julkaisematon taulukko. Tilastokeskus.
Hanifi, R. 2005. Yhdistykset ja liikkeet vuosituhannen vaihteessa. Teoksessa: Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. — Vapaa-ajan muutokset 1981—2002. Toim. Mirja Liikkanen — Riitta Hanifi — Ulla Hannula. Tilastokeskus, Helsinki.
Kauppalehti 31.8.2010. iPhonen hiplaaja on palveluiden himokäyttäjä.
Sauri, T. 2005. Lukeminen. Teoksessa: Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä — Vapaa-ajan muutokset 1981—2002. Toim. Mirja Liikkanen — Riitta Hanifi — Ulla Hannula. Tilastokeskus, Helsinki 2005.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi. [Viittauspäivä 6.9.2010.]


_________

Artikkeli perustuu Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009 -tutkimukseen. Tiedot kerättiin Tilastokeskuksessa puhelinhaastatteluin. Otos oli 4 300 henkilöä ja lopullinen aineisto koostuu 2 774:stä 16—74-vuotiaasta Suomessa asuvasta henkilöstä (kato 35 %).

Ensimmäinen tieto- ja viestintätekniikan tutkimus tehtiin vuonna 1996. Vuodesta 2003 lähtien tutkimus on toistettu vuosittain. Tämän vuoden tulokset julkaistaan lokakuussa. Tutkimus perustuu EU-asetukseen.


3G (Third Generation) tarkoittaa niin sanottua kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmää, joka tukee suuria bittinopeuksia, mahdollistaa videopuhelut, sallii liikkuvuuden eri operaattoreiden verkkojen välillä ja tukee multimediapalveluita. Euroopassa yleisin standardi on UMTS.

GPRS (General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman internetyhteyden muodostamiseen yleensä matkapuhelimen avulla. Tiedonsiirtonopeus on pienempi kuin 3G:ssä.

PDA (Personal Digital Assistant) on kämmentietokone, jota voi käyttää muun muassa sähköisenä kalenterina, nauhurina ja musiikkisoittimena sekä matkapuhelimen tai langattoman lähiverkon avulla myös sähköpostin lukuun ja www-sivujen selailuun. Ominaisuudet vaihtelevat valmistajan, laitteiston ja ohjelmiston mukaan.

WLAN (Wireless Local Area Network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita asunnoissa tai julkisissa tiloissa. WLAN-tukiaseman liittäminen jo olemassa olevaan kiinteään tietoliikenneverkkoon on yksinkertaista, joten ravintolat, kahvilat tai lentoasemat tarjoavat maksullista tai ilmaista WLAN-palvelua käytettäväksi kannettavilla tietokoneilla, kämmentietokoneilla ja älypuhelimilla.


Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 13.12.2010