Miehet ovat naisia liikkuvampia netin käyttäjiä

  1. Naiset käyttävät kirjastojen nettipalveluita, miehet monenlaisia langattomia lähiverkkopalveluita
  2. Nuoret aikuiset liikkuvimpia verkkopalveluiden käyttäjiä
  3. Naisten ja miesten väliset erot lisääntyvät koulutuksen myötä
  4. Mobiilit verkkopalvelut murrosvaiheessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Mobiilit verkkopalvelut murrosvaiheessa

Miesten liikkuvampaa internetin käyttöä selittänee ainakin se, että miehet ovat kiinnostuneempia tietotekniikasta kuin naiset. Yksi selitys saattaa olla naisten ja miesten eriytynyt työnjako: miehet työskentelevät hieman naisia enemmän työpaikan ulkopuolella (Ajankäyttötutkimus 1999—2000). Miehillä lienee myös naisia useammin käytössään työsuhteen perusteella saatu puhelin ja kannettava tietokone.

Ajankäyttötutkimuksen tietojen perusteella miehet viettävät vapaa-aikaansa naisia useammin kodin ulkopuolella. Osa miesten liikkuvasta verkkopalveluiden käytöstä liittyy ilmeisesti urheilu- ja peliharrastukseen, joka on mahdollisia kioskien ja pubien nettiyhteydellä varustetuilla tietokoneilla.

Internetin käyttö ei ole enää paikkaan sidottua. Laitteet ovat kuitenkin vielä kalliita ja tietokoneen kantaminen tai käyttöpisteen löytäminen työlästä. Murrosvaiheessa mobiilin internetin käytön omaksuvat ensimmäisinä tekniikasta kiinnostuneimmat ja kokeilunhaluisimmat sekä kotien ulkopuolella eniten aikaansa viettävät. He ovat useimmin nuoria, korkeasti koulutettuja ja työssä käyviä miehiä.

Kauppalehdessä 31.8.2010 julkaistussa artikkelissa kerrottiin, että Applen kosketusnäyttölaitteilla tehdään yli 40 prosenttia mobiileista sivulatauksista, vaikka niiden osuus koko mobiilin internetin käytön mahdollistavasta laitekannasta on vain joitakin prosentteja. Sujuvan internetsurffailun mahdollistavat uudet laitteet ja käyttöjärjestelmät tulevat lähitulevaisuudessa syrjäyttämään julkiseen käyttöön tarkoitettuja kiinteitä nettiyhteyksiä samaan tapaan kuin matkapuhelimet tekivät puhelinkopit tarpeettomiksi.

Mobiilin internetin käyttö yleistyy kaikissa väestöryhmissä, mutta nuoret koulutetut miehet toiminevat mobiilin käytön pioneereina vielä jonkin aikaa. Kuten edellä mainitussa Kauppalehden artikkelissa kerrottiin, kosketusnäytöllä varustetut älypuhelimet yleistyvät kovaa vauhtia etenkin yritysten työsuhdepuhelimina.

Lähteet:

Ajankäyttötutkimus 1999—2000. Julkaisematon taulukko. Tilastokeskus.
Hanifi, R. 2005. Yhdistykset ja liikkeet vuosituhannen vaihteessa. Teoksessa: Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. — Vapaa-ajan muutokset 1981—2002. Toim. Mirja Liikkanen — Riitta Hanifi — Ulla Hannula. Tilastokeskus, Helsinki.
Kauppalehti 31.8.2010. iPhonen hiplaaja on palveluiden himokäyttäjä.
Sauri, T. 2005. Lukeminen. Teoksessa: Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä — Vapaa-ajan muutokset 1981—2002. Toim. Mirja Liikkanen — Riitta Hanifi — Ulla Hannula. Tilastokeskus, Helsinki 2005.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi. [Viittauspäivä 6.9.2010.]


_________

Artikkeli perustuu Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009 -tutkimukseen. Tiedot kerättiin Tilastokeskuksessa puhelinhaastatteluin. Otos oli 4 300 henkilöä ja lopullinen aineisto koostuu 2 774:stä 16—74-vuotiaasta Suomessa asuvasta henkilöstä (kato 35 %).

Ensimmäinen tieto- ja viestintätekniikan tutkimus tehtiin vuonna 1996. Vuodesta 2003 lähtien tutkimus on toistettu vuosittain. Tämän vuoden tulokset julkaistaan lokakuussa. Tutkimus perustuu EU-asetukseen.


3G (Third Generation) tarkoittaa niin sanottua kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmää, joka tukee suuria bittinopeuksia, mahdollistaa videopuhelut, sallii liikkuvuuden eri operaattoreiden verkkojen välillä ja tukee multimediapalveluita. Euroopassa yleisin standardi on UMTS.

GPRS (General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman internetyhteyden muodostamiseen yleensä matkapuhelimen avulla. Tiedonsiirtonopeus on pienempi kuin 3G:ssä.

PDA (Personal Digital Assistant) on kämmentietokone, jota voi käyttää muun muassa sähköisenä kalenterina, nauhurina ja musiikkisoittimena sekä matkapuhelimen tai langattoman lähiverkon avulla myös sähköpostin lukuun ja www-sivujen selailuun. Ominaisuudet vaihtelevat valmistajan, laitteiston ja ohjelmiston mukaan.

WLAN (Wireless Local Area Network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita asunnoissa tai julkisissa tiloissa. WLAN-tukiaseman liittäminen jo olemassa olevaan kiinteään tietoliikenneverkkoon on yksinkertaista, joten ravintolat, kahvilat tai lentoasemat tarjoavat maksullista tai ilmaista WLAN-palvelua käytettäväksi kannettavilla tietokoneilla, kämmentietokoneilla ja älypuhelimilla.


Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.12.2010