Luottamusta mittaavat kysymykset ovat turhan monitulkintaisia
- Sosiaalinen pääoma ja luottamus
- Sosiaalisen pääoman pitkä ja elävä tutkimusperinne
- Vapaa-aikatutkimuksen luottamuskysymykset
- Luottamuskysymysten testaaminen
- Luottamuksen empiirinen mittaaminen on vaikea tehtävä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Sosiaalisen pääoman pitkä ja elävä tutkimusperinne
Sosiaalisen pääoman tutkimuksen edelläkävijöihin kuuluu Pierre Bourdieu (1986), joka hyödynsi käsitettä tarkastellessaan ranskalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden kulttuurisia rakenteita. Sosiaalisen pääoman nykytutkimukseen ovat vaikuttaneet erityisesti James Coleman ja Robert Putnam, jotka ovat korostaneet sosiaalisista verkostoista, vastavuoroisuuden normeista ja luottamuksesta koostuvan sosiaalisen pääoman merkitystä yhteisöjen voimavarana.
Käsitettä systematisoinut Coleman (1988) kiinnittää huomiota sosiaalisten verkostojen kiinteyteen, joka hänen mukaansa edistää tiedonvälitystä ja ylläpitää normistoa lähiyhteisöissä. Putnam taas on korostanut kansalaishyveiden roolia yhteiskuntien menestystekijänä. Hän on soveltanut sosiaalisen pääoman käsitettä Italian alueellisen kehityksen erojen tarkasteluissa (Putnam 1993) ja sittemmin Yhdysvaltoja koskevissa tutkimuksissaan (Putnam 2000).
Viime vuosina kansainväliseen keskusteluun on vaikuttanut OECD:n tapa jäsentää sosiaalista pääomaa. OECD:n määritelmän mukaan sosiaalista pääomaa ovat "verkostot ja yleisesti hyväksytyt normit, arvot ja ymmärtämistavat, jotka helpottavat yhteistoimintaa ryhmissä ja niiden välillä". Luottamusta – joka jostain syystä puuttuu määritelmästä – pidetään verkostojen ja osallistumisen kanssa sosiaalisen pääoman yhtenä perusulottuvuutena. OECD tarkastelee luottamusta sekä yleisenä (kaikkiin ihmisiin kohdistuvana) että erityisenä (joihinkin tiettyihin ihmisiin ja instituutioihin kohdistuvana) luottamuksena. (Alanen ym. 2005, 72—73.)
Australian tilastovirasto (ABS) on kehittänyt OECD:n määritelmän pohjalta omaa tilastotoimeaan. ABS:n kehittämistyön keskeinen ajatus on se, että verkostot vaikuttavat sosiaalisen pääoman ytimessä. Verkostoja jäsennetään niiden laadun, rakenteen, koostumuksen ja verkostoissa tapahtuvien toimintojen perusteella – luottamusta pidetään verkostojen laatua kuvaavana ominaisuutena.
ABS:n tapaan käsitettynä luottamus on eräänlainen normi tai arvo, joka edistää verkostojen toimintaa. ABS:ssä luottamuksen lajit jaotellaan OECD:n tavoin yleistettyyn, epäviralliseen ja institutionaaliseen luottamukseen. (Measuring... 2004, 26; Alanen ym. 2005, 78.)
Päivitetty 13.12.2010