Luottamusta mittaavat kysymykset ovat turhan monitulkintaisia

  1. Sosiaalinen pääoma ja luottamus
  2. Sosiaalisen pääoman pitkä ja elävä tutkimusperinne
  3. Vapaa-aikatutkimuksen luottamuskysymykset
  4. Luottamuskysymysten testaaminen
  5. Luottamuksen empiirinen mittaaminen on vaikea tehtävä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Luottamuskysymysten testaaminen

Mainitut luottamuskysymykset testattiin Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa kognitiivisilla, vastausten ymmärtämiseen perustuvilla haastatteluilla. Tarkoituksena oli selvittää, mitä luottamuskysymyksillä lopulta mitattiin.

Kysymysten testaukseen valittiin 19 18—65-vuotiasta helsinkiläistä. Haastatteluissa tarkasteltiin vastaamisprosessia, joka koostuu kysymyksen ymmärtämisestä ja tulkinnasta, muistamisesta ja arvioinnista, vastauksen muodostamisesta ja lopullisen vastauksen antamisesta. Testaushankkeessa luottamuskysymyksillä tavoiteltua tietoa verrattiin testiin osallistuneiden antamiin määritelmiin. Vaikka haastateltavien joukko oli pieni, vastauksissa alkoivat varsin pian toistua samat teemat.

Testauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka perusteella kyetään tekemään entistä relevantimpia ja validimpia luottamuskysymyksiä.

Seuraavaksi käsittelen testauksessa saatuja tuloksia kysymys kerrallaan. Oheiset päätelmät perustuvat Merja Kallio-Peltoniemen, Ville Kokkosen ja Riitta Hanifin (2009) raporttiin Vapaa-aikatutkimuksen luottamuskysymysten testaus ja luottamuskäsitteiden selvitys.

"Jos en ole varovainen, muut ihmiset käyttävät minua hyväkseen"

Tähän kysymykseen vastaaminen riippui siitä, miten vastaaja tulkitsi ilmauksen "muut ihmiset". Muiksi ihmisiksi ajateltiin enimmäkseen niitä, jotka eivät kuulu vastaajan lähipiiriin:

  • Tuntemattomat
  • Lähipiiri sekä julkinen piiri
  • Kaikki maailman ihmiset
  • Työpaikan ihmiset, työkaverit
  • Naapurit
  • Kaikki ne ihmiset, joiden kanssa vastaaja on jollain tavoin päivittäin tekemisissä

Kysymyksen toinen kriittinen kohta liittyy ilmaukseen "käyttää hyväkseen". Kävi ilmi, että vastaajat ymmärsivät sen pääasiassa aineellisena, ja vain harvoin fyysisenä hyväksikäyttönä: Kaupassa asioidessa ei anneta rahasta oikein takaisin tai lääkärikeskuksessa määrätään turhia ja kalliita testejä. Työelämässä hyväksikäytön ajateltiin ilmenevän esimerkiksi omien töiden teettämisenä työtovereilla.

Vastaukset vaihtelivat täysin eri mieltä -vaihtoehdosta jokseenkin samaa mieltä -vaihtoehtoon. Monet testiin osallistuneet perustelivat epäluuloaan sanomalla, että liian hyväuskoista ihmistä voidaan huijata (esim. nainen 57, tuotantopäällikkö). Useat vastaajat tuntuivat ajattelevan, että kysymyksellä testataan ihmisten luottavaisuutta.

Mikäli kysymyksen halutaan mittaavan pelkästään yleistynyttä luottamusta, pitäisi käsite "muut ihmiset" selkeyttää esimerkiksi muotoon "ennestään tuntemattomat ihmiset". Muutoksen seurauksena myös hyväksikäyttö olisi helpompi ymmärtää. Ennen käyttöä uudistettu kysymys tulisi testata validiteetin saavuttamiseksi.

"Yleisesti ottaen ihmisiin voi luottaa"

Vastaajat käsittivät tämän kysymyksen "ihmiset" hyvin yleisesti:

  • Kaikki ihmiset, tutut ja tuntemattomat
  • Suomalainen meininki, suomalaiset
  • Ihmiset liikenteessä, kadulla, yhteiskunnassa
  • Ylipäätään ihmiset maailmassa, ihmisluonto

Vastaajilta tiedusteltiin myös, millaisesta luottamuksesta heidän mielestään oli kysymys. Tässä yksi vastaus:

Ihan samal taval kuin on liikennesäännötkin. Täytyyhän sun luottaa, että toiset ajaa siel reunassa ja väistää kun niil on kolmio ja kaikkee muutakin. Et jos ei siihen luota niin hankalaa on. — — Luottamus pitää olla. Että hyvin paljon asioita pelaa pelkällä luottamuksella.
 Mies, 50 v., työtön.

Kysymyksen yleisesti-sana helpotti vastaamista: sanaan sisältyy ajatus, että on olemassa sellaisiakin ihmisiä, joihin ei voi luottaa.

Tämän kysymyksen yhteydessä luottamus tarkoittaa vastaajien mielestä yhteiskunnallista turvallisuutta ja luottamusta. Lisäksi luottamuksen ajateltiin tarkoittavan sitä, että asiat järjestyvät kuten niiden pitäisikin järjestyä. Suurin osa vastaajista ajatteli kysymykseen vastatessaan ennestään tuntemattomia ihmisiä. Kaiken kaikkiaan kysymys siis mittaa sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata.

"On vain muutamia ihmisiä, joihin voin täydellisesti luottaa"

Useat vastaajat olivat epävarmoja siitä, mitä käsite "muutamat ihmiset" tarkoittaa. Myös ilmaus "täydellinen luottaminen" aiheutti pohdintaa; sitä ei joidenkin vastaajien mielestä voi käyttää luottamuksen yhteydessä:

Mitä on täydellisesti luottaminen tai mitä on epätäydellisesti luottaminen tai osaluottaminen tai niin edelleen? Että musta luottaminen on sellainen sana, että joko sä luotat tai sit sä et luota. Että voiko se olla täydellisesti luottamista tai osaluottamista?
 Nainen 57 v., tuotantopäällikkö.

Joidenkin vastaajien mielestä taas käsite "täydellinen luottaminen" jopa helpotti vastaamista.

Vastaajien mielestä "muutamilla ihmisillä" tarkoitettiin yleensä perhettä, sukua ja ystäviä eli täydellinen luottamus yhdistettiin lähimpiin ihmisiin.

Testissä siis havaittiin, että kysymyksessä on joitakin ymmärtämistä ja vastaamista vaikeuttavia ongelmia. Koska kysymys ei ole yksiselitteinen, vastaajat voivat tulkita sen usealla tavalla.

Testin perusteella kysymyksen tulkinnanvaraisuus aiheuttaa ongelmia. Monitulkintaisuus vähenisi huomattavasti, jos kysymys esitettäisiin esimerkiksi seuraavasti: "Luotan lähipiirini ihmisiin täydellisesti." Tämäkin kysymys olisi testattava validiteetin saavuttamiseksi.

"Kaltaisellani ihmisellä ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä valtiovalta tekee"

Tämä kysymys sisältää monia tulkinnanvaraisia käsitteitä. Ilmaukselle "kaltaiseni ihminen" vastaajat antoivat muun muassa seuraavia määritelmiä:

  • Tavallinen ihminen, yksilö (nainen 41 v., työtön, entinen keittiötyöntekijä)
  • Työläistaustainen henkilö, työtätekevä henkilö (mies 50 v., työtön, entinen ahtaaja)
  • Oma itseni (mies 36 v., grafiikka- ja käyttöliittymäsuunnittelija)

Enin osa testiin osallistuneista vastaajista oli sitä mieltä, että valtiovallalla tarkoitetaan eduskuntaa ja hallitusta. "Sananvalta" sen sijaan tuntui epämääräisemmältä, ja sitä tulkittiin monin tavoin:

  • Vaalit, äänestäminen, mielipiteen vapaus (nainen 22 v., hotellivirkailija)
  • Asioihin vaikuttaminen (mies 27 v., muusikko)
  • Yhdistysten, kerhojen ja järjestöjen kautta yksittäinen ihminen voi saada äänensä kuuluviin valtiovaltaan asti (nainen 28 v., työtön, entinen hallintoassistentti)

Testauksessa pyrittiin selvittämään, luottiko vastaaja valtiovaltaan, omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tai molempiin. Vain kolme vastaajaa 19:stä ilmoitti luottavansa molempiin. Moni testiin osallistuneista ajatteli luottamusta demokratiaan tai valtiovaltaan, ja muutamien mielestä kyse on luottamuksesta omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Testin mukaan vastaaminen useita instituutioita koskevaan kysymykseen on hankalaa. Vastaajien luottamus erilaisiin instituutioihin vaihtelee merkittävästi, ja sen vuoksi olisi syytä kysyä kerralla vain yhtä instituutiota kohtaan tunnetusta luottamuksesta tai tehdä useita kysymyksiä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.12.2010