Elinolotilastot perustuvat haastattelu- ja rekisteriaineistoihin
- Tietolähteen vaatimukset johtuvat tilastoinnin tavoitteista
- Tietolähde ja tiedon prosessointi vaikuttavat tuloksiin
- Kotitalouden viitehenkilön määrittely edellyttää usein jälkikäsittelyä
- Tietolähteiden monipuolistuminen ja tiedontuotannon monimutkaistuminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kotitalouden viitehenkilön määrittely edellyttää usein jälkikäsittelyä
Kotitalouden viitehenkilön määrittely on kotitalouden lisäksi keskeistä kotitalouskohtaisille elinolotilastoille, koska viitehenkilöä koskevat tiedot vaikuttavat kotitalouden sosioekonomisen aseman ja muiden kotitaloutta kuvaavien luokittelumuuttujien määrittelyihin. Kotitalouden viitehenkilö määritellään yleensä henkilökohtaisten, rekisteritiedoista saatavien tulojen perusteella siten, että kotitalouden suurituloisin jäsen on viitehenkilö.
Tämä periaate toimii parhaiten kotitalouksissa, joissa kotitalouden tulonsaajajäsenten sosioekonominen asema on sama (esimerkiksi palkansaaja). Jos näin ei ole, viitehenkilön määrittelyssä otetaan huomioon kaikkien kotitalouden jäsenten sosioekonominen asema ja haastattelujen perusteella kerätyt tiedot heidän tutkimusvuoden aikaisesta toiminnastaan ja työpanoksestaan.
Tällaista jälkikäsittelyä tehdään noin 10 prosentille tulonjakotilaston otoskotitalouksista. Erot ovat kuitenkin suuria sosioekonomisten ryhmien välillä. Eniten jatkokäsittelyä vaativat yrittäjien kotitaloudet. Mikäli viitehenkilö määriteltäisiin ainoastaan rekisteritulotietojen perusteella, sillä olisi vaikutusta sosioekonomisten ryhmien lukumääriin ja tuloihin. (Ruotsalainen — Petrola 2009.)
Päivitetty 13.12.2010