Elinolotilastot perustuvat haastattelu- ja rekisteriaineistoihin

  1. Tietolähteen vaatimukset johtuvat tilastoinnin tavoitteista
  2. Tietolähde ja tiedon prosessointi vaikuttavat tuloksiin
  3. Kotitalouden viitehenkilön määrittely edellyttää usein jälkikäsittelyä
  4. Tietolähteiden monipuolistuminen ja tiedontuotannon monimutkaistuminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tietolähteiden monipuolistuminen ja tiedontuotannon monimutkaistuminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Kansainvälinen kiinnostus rekisteriperusteista tilastointia kohtaan on kasvanut lähinnä julkisen tilastoinnin budjettirajoitteiden ja vastausrasituksen pienentämistavoitteen myötä. Lisäksi huolta aiheuttaa haastattelututkimusten kadon jatkuva lisääntyminen. On yleisesti tunnustettu, että rekisteritieto auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia. Pohjoismaista rekisteriperusteisen tilastoinnin edelläkävijöinä on tullut esikuvia muille maille (Register-based statistics... 2007). Muutos on myös lisännyt vaatimuksia rekisteriperusteisen tiedon käsitteellistämisestä ja sen käytön ongelmien analysoinnista (mt.; Desrosierés 2007; Alastalo 2010).

Rekisteriperusteista tilastointia kohtaan esitetty yleinen kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, että se on liiaksi kytköksissä hallintoon. Hallinnolliset rekisterit kuvaavat ennen kaikkea hallinnon toimivuutta ja suoriutumista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tilastoinnin sen sijaan tulisi kuvata yhteiskunnallisia ilmiöitä ja olla herkkä myös muutoksille. Samaiseen seikkaan liittyy epäily tilastotoimen riippumattomuudesta.

Toinen ongelma koskee lisääntyvää vaatimusta tilastojen kansainvälisestä vertailtavuudesta. Hallinnolliset rekisterit perustuvat kansallisiin käytäntöihin, josta seuraa, että käsitteet eivät aina vastaa kansainvälisesti määriteltyjä tilastollisia käsitteitä. Usein on kuitenkin mahdollista muokata rekisterikäsitteitä lähemmäksi tilastollisia käsitteitä esimerkiksi käyttämällä samanaikaisesti useampia hallinnollisia aineistoja.

Myös kansallisissa tilastotutkimuksissa voi ilmetä uudenlaisia tiedon vertailtavuuteen liittyviä ongelmia, kun rekisteritietoja ja haastattelutietoja käytetään rinnan. Tästä syystä tiedontuottajilta edellytetään lisääntyvässä määrin selvitystyötä ja riittävän metatiedon tuottamista vertailtavuudesta. Tiedonkäyttäjiltä puolestaan edellytetään, että he ottavat huomioon tämän tiedon tehdessään omia tulkintojaan.

Alain Desrosiéres on kiinnittänyt huomiota siihen, että tilastoja koskevat laatukriteerit — etenkin tarkkuutta koskeva — on laadittu lähinnä tilastovirastojen itse suunnittelemien otostilastojen näkökulmasta, joten ne eivät sellaisenaan sovellu rekisteriperusteiseen tilastointiin. Hänen mukaansa relevanssin kriteeri on niille yhteinen, ja hän viittaa rekisteriperusteisen tilastoinnin yhteydessä edellä mainittuun rekisterien hallintokytkennän ongelmaan. Tiedon tarkkuusvaatimus liittyy otosteoriaan ja vastaavaa teoriaa ei ole olemassa rekisteriperusteiselle tilastoinnille.

Ajantasaisuus on olennainen kriteeri ja rekisterien merkitys jatkuvana tiedontuotannon tapana on tässä suhteessa merkittävä. Institutionaaliset tai pienetkin tekniset muutokset aiheuttavat kuitenkin suuria ongelmia tietojen tulkinnassa. Myös rekisterien päivitysongelmat aiheuttavat ongelmia. Kysymys metadatasta on myös kokonaan erilainen. Vertailtavuuden ja koherenssin kriteereitä ei voi lähestyä samalla tavalla. Näiden kahden tietolähteen vertailut edellyttävät uudenlaisten laatukriteerien kehittämistä. (Desrosiéres 2007.)

Elinolotilastoja koskevat esimerkkimme osoittavat, että jyrkän eron tekeminen rekisteriperusteiseen ja otosperusteiseen tilastointiin ei ole kovinkaan perusteltua, koska useassa tilastossa molemmat tietolähteet ovat käytössä (Register-based statistics... 2007). Molempiin tietolähteisiin liittyy hyviä ja huonoja puolia, joita tulisi tarkastella niiden omista lähtökohdista, kuten Marja Alastalo (2010) on ehdottanut.

Kysymys tietolähteestä ei ole pelkästään tekninen ja taloudellinen kysymys. Keskeistä on, että tilastointi pohjautuu aina tiedollisiin tavoitteisiin, ja tämän tavoitteen toteuttamiseen käytetään parhaita mahdollisia tietolähteitä — usein ne ovat sekä rekistereitä että otoksiin perustuvia haastatteluita.

Lähteet:

Alastalo, M. 2010. Miten käsitteellistää rekisteriperusteista tilastointitapaa? Hyvinvointikatsaus 2/2010.
Desrosierés, A. 2007. Surveys versus administrative records: reflection on the duality of statistical sources. Courrier des statistiques, English series no. 13, 2007. Saatavissa: http://www.insee.fr. [Viittauspäivä: 24.8.2010.]
Register-based statistics in the Nordic countries. 2007. Review of best practices with focus on population and social statistics. United nations Economic Commission for Europe. Saatavissa: http://www.unece.org. [Viittauspäivä: 21.7.2010.]
Ruotsalainen, P. 2004. Kotitalous haastattelusta vai rekisteristä? Selvitys kotitalouskäsitteen vaikutuksista keskeisimpiin tulonjakomittareihin. Tilastokeskus. Muistio 28.10.2004.
Ruotsalainen, P. — Petrola, T. 2009. Tulonjakotilaston ja EU-SILCin integraatioprojekti. Viitehenkilön määrittely. Tilastokeskus, muistio 2009.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.12.2010