Onnelliset antavat
- Hyväntekemisen tavat vaihtelevat
- Onnelliset ja anteliaat tanskalaiset
- Ikä lisää antamista
- Kritiikin ja puolustuksen puheenvuoro
- Kitsaat helleenit, avokätiset irkut
- Positiivinen kierre käyntiin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kritiikin ja puolustuksen puheenvuoro
Tällaisen tutkimuksen tuloksiin on toki syytä suhtautua kriittisesti. Vaikka vastaajia on kaikkiaan lähes 200 000 ja isoissa maissa kuten Kiinassa ja Venäjällä otoksiin on tuhannen vastaajan sijasta poimittu kaksi tuhatta koko väestöä edustavaa vastaajaa, silti on syytä epäillä, kuinka hyvin otos kuvaa kaikkia väestöjä.
Vielä suuremmat ongelmat liittyvät kuitenkin kulttuureihin ja järjestelmiin. Rikkailla on, mistä antaa. Joissain maissa järjestelmä tai korruptio vaikuttaa ihmisten haluun antaa. Luottamus järjestöihin voi olla heikkoa.
Mikä vaikutus Suomen ja Ruotsin heikkoon sijoitukseen on sillä, että meillä ei ole ollut tapana rehvastella lahjoituksilla? Yksityisten lahjoittajien kyltit eivät kiiltele koulujen, sairaaloiden ja kulttuurilaitosten seinillä. Lahjoitukset eivät myöskään ole verovähennyskelpoisia kuten USA:ssa ja monessa muussa maassa.
Ja mikä vaikutus tuloksiin ylipäänsä on erilaisilla järjestelmillä ja niiden vaikutuksella ihmisten asenteisiin? Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa maksetaan korkeita veroja, ja niillä huolehditaan monista tehtävistä, jotka muissa maissa jäävät hyväntekeväisyyden varaan. Pohjoismaisen mallin kannattaja voi nähdä sille suorastaan uhkan amerikkalaistyyppisessä vapaaehtoistyöhön ja lahjoituksiin perustuvassa hyväntekeväisyydessä. Jo sana hyväntekeväisyys haiskahtaa almuyhteiskunnalta, jota ei kaivata takaisin.
Ja siitä amerikkalaisten antamisesta kolmannes – sata miljardia dollaria – menee GivingUSA Foundationin mukaan erilaisille kirkoille, siinä missä suomalaisten valtaosa edelleen maksaa kirkollisveroa.
Kehitysmaissa taas ihmisten vähiä voimavaroja kuluttaa se, että joudutaan huolehtimaan esimerkiksi vanhoista ja sairaista perheenjäsenistä, jotka hyvinvointivaltioissa saavat eläkettä ja verovaroin kustannettua huolenpitoa. Gallupin kysely vieraiden auttamisineen ei tavoita tällaista toisista ihmisistä huolehtimista.
Päivitetty 22.12.2010