Sosiaalinen media vahvasti läsnä nuorten arjessa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Rauli Kohvakka työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2010.

Internetin käyttö jatkaa yleistymistään ja jokapäiväistymistään Suomessa. Myös sosiaalinen media on jo varsin kiinteä osa nuorten arkea, kertoo tuorein Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus monella tavalla.
_________________

Yhä useampi suomalainen on netin käyttäjä. Keväällä 2010 toteutetun Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan peräti 86 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä (kuvio 1).

Osuus nousi neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Muutos tapahtui lähes yksinomaan vanhemmissa ikäryhmissä, mutta niissä yleistyminen onkin nopeaa. Internetin käyttäjien osuus 65–74-vuotiaista nousi vuodessa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä 43 prosenttiin. Vastaava osuus 55–64-vuotiaista kasvoi sekin kuudella prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin. Nuoremmissa ikäryhmissä internetin käyttö ei voinut enää yleistyä, koska niissä käytännössä kaikki jo käyttivät nettiä.

Kuvio 1. Internetin käyttäjien osuus väestöstä ikäryhmittäin 2008–1010

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Internetiä käytetään paitsi yhä yleisemmin myös entistä useammin. Jo 72 prosenttia suomalaisista käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittäin (taulukko 1). Päivittäiskäyttäjien osuus kasvoi vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Päivittäinen netin käyttö yleistyy kaikissa ikäryhmissä. Tässä suhteessa siis myös nuoret ja nuoret aikuiset lisäävät edelleen internetin käyttöään. Nopeimmin päivittäinen käyttö yleistyi kuitenkin kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä kummassakin.

Taulukko 1. Internetin käyttö ikäryhmittäin

  %-osuus väestöstä
päivittäin tai
 lähes päivittäin		 viikoittain harvemmin ei käytä lainkaan
16–24 90 8 2 1
25–34 93 6 1 1
35–44 83 11 2 4
45–54 74 14 5 8
55–64 57 13 6 25
65–74 30 10 4 57
Kaikki 72 10 3 14

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Yli puolet suomalaisista (56 %) käyttää internetiä monta kertaa päivässä (kuvio 2). Internetille onkin luonteenomaista jokapäiväisyys eli se, että sitä käytetään säännöllisesti ja usein. Vain hyvin harva käyttää internetiä harvoin.

Kuvio 2. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus sukupuolen ja iän mukaan 2010

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Internetin käyttö on jo niin runsasta, että se muodostaa valtaosan tietokoneen käytöstä. Lähes puolet vuoden 2010 tutkimukseen vastanneista arvioi, että netin parissa kuluu melkein koko se aika, jona tietokonetta käytetään yksityistarkoituksiin. Vastaavasti vain joka kymmenes ilmoitti, että netti vie vain neljänneksen tai vähemmän tietokoneenkäyttöajasta.

Asioiden hoitoa, tiedonhakua ja medioiden seuraamista

Internetin jokapäiväisyys näkyy hyvin myös yleisimmin netissä tehtävissä asioissa. Niiden joukossa on paljon henkilökohtaiseen talouteen, ostoksiin, matkailuun ja terveyteen liittyvää tiedonetsintää ja asioidenhoitoa, jotka toistuvat hyvin taajaan. Esimerkiksi pankkiasioita oli viimeisen kolmen kuukauden aikana hoitanut netissä 76 prosenttia suomalaisista. Palveluista ja tavaroista oli etsinyt tietoa 74 prosenttia. Viranomaisten sivuilta oli hakenut tietoa 49 prosenttia vastaajista ja täytetyn lomakkeen viranomaisille oli lähettänyt 29 prosenttia.

Yleisin netin käyttötapa on kuitenkin sähköposti, jota oli vuoden 2010 tutkimuksen mukaan käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 77 prosenttia suomalaisista. Useampi kuin joka kolmas käyttää sähköpostia päivittäin tai lähes päivittäin. Sähköpostin käytöstä tulee helposti päivittäistä, jos sillä hoidetaan sekä sosiaalisia suhteita että käytännön asioita.

Myös joukkoviestimiä seurataan hyvin yleisesti internetin kautta. Monet perinteiset mediat ovat ottaneet netin käyttöön yhtenä jakelukanavanaan, johon ne sekä versioivat muualle tuotettua sisältöä että tuottavat kokonaan uutta sisältöä. Niiden sisältö – kuten myös puhtaiden verkkomedioiden – vaihtuu päivittäin, minkä vuoksi medioiden seuraaminen muodostuu luontaisesti jokapäiväiseksi. Uutisia televisiokanavien tai verkkolehtien nettisivuilta olikin keväällä 2010 lukenut peräti 74 prosenttia 16–74-vuotiaista. 44 prosenttia ilmoitti seuraavansa uutisia verkosta päivittäin.

Netin käyttötapojen yleisyydessä ei vuosina 2009–2010 tapahtunut kovin suuria muutoksia. Useimmat käyttötavat yleistyivät hieman, mikä oli seurausta ylipäätään netin käytön yleistymisestä.

Sivun alkuun

Median sosiaalisuutta ja sosiaalista mediaa

Internetin myötä sisältöjen julkaisemiseen ja kuluttamiseen on tullut uudenlaisia piirteitä. Internet tarjoaa periaatteessa kaikille mahdollisuuden julkaista tuotoksiaan kuten tekstejä, kuvia, musiikkia ja videoita. Julkaisemisen foorumit ja muodot ovat mitä moninaisimmat. Osa niistä on organisoitunut yhdessä (esim. wikipediat) ja osa yksin tehtäväksi (esim. henkilökohtainen blogi). Nämä julkaisemisen uudet tavat muodostavat osan sosiaaliseksi mediaksi kutsutusta ilmiöstä.

Myös verkossa toimivat joukkoviestimet ovat ottaneet käyttöönsä sosiaalisen median piirteitä esimerkiksi tarjoamalla yleisölleen mahdollisuuden keskustella niissä julkaistuista uutisista. Näin medioiden yleisö tuottaa osan niiden sisällöstä. Tällaisten keskustelujen seuraaminen on jo melko yleistä. 45 prosenttia 16–74-vuotiaista oli viimeisen kolmen kuukauden aikana lukenut uutisista käytäviä keskusteluja televisiokanavien ja verkkolehtien sivuilla. Miehet ovat hieman kiinnostuneempia verkkokeskusteluista kuin naiset. Keskustelujen seuraaminen on myös jossain määrin ikäsidonnaista – nuoremmat ikäryhmät lukevat niitä yleisemmin kuin vanhemmat. Verkkokeskusteluja ei kuitenkaan seurata kovin säännöllisesti. Vain 12 prosenttia 16–74-vuotiaista lukee niitä päivittäin.

Myös blogit ovat osa uudenlaista julkaisemista. Suomalaiset seuraavat blogeja melko yleisesti. Niitä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana lukenut 40 prosenttia suomalaisista. Blogien lukeminen on voimakkaammin ikäsidonnaista kuin uutisista käytävien keskustelujen seuraaminen eli nuoret seuraavat niitä ahkerammin. Omien mielipiteiden tai tekstien julkaiseminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin muiden tuotoksien seuraaminen. Uutisista käytävään keskusteluun oli itse osallistunut vain kuusi prosenttia 16–74-vuotiaista. Vastaavasti toisen henkilön blogiin oli kommentteja kirjoittanut 12 prosenttia mutta omaa blogia pitänyt vain 3 prosenttia. Ylipäätään jollekin keskustelufoorumeille – mistä tahansa aiheesta – oli kirjoittanut tutkimuksen vastaajista joka viides.

Sivun alkuun

Jo joka viides seuraa päivittäin yhteisöpalveluja

Internetin verkkoyhteisöt ja yhteisöpalvelut eivät ole vain sisältöjen julkaisemisen alustoja vaan sosiaalisia foorumeja, joissa luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Ne ovat Suomessa jo melko suosittuja. Keväällä 2010 johonkin yhteisöpalveluun (Facebook, Twitter ja vastaavat) oli rekisteröitynyt 42 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista (kuvio 3). Yhteisöpalvelut kiinnostavat ennen kaikkea nuoria ja nuoria aikuisia. Peräti 83 prosenttia 16–24-vuotiaista ja 76 prosenttia 25–34-vuotiaista oli rekisteröitynyt jäseneksi, mutta 35–44-vuotiaista rekisteröityneitä oli vain 44 prosenttia. Vanhimmissa ikäryhmissä kiinnostus on vähäistä. Kaikissa ikäryhmissä naiset ovat hieman yleisemmin yhteisöpalvelujen jäseniä kuin miehet.

Kuvio 3. Yhteisöpalveluihin rekisteröityminen sukupuolen ja iän mukaan 2010

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Rekisteröityminen ei vielä sinällään tarkoita yhteisöpalvelujen aktiivista käyttämistä. Osa ihmisistä rekisteröityy pelkästä uteliaisuudesta tai palvelun tutun käyttäjän kutsusta, mutta ei kuitenkaan ala itse käyttää palvelua aktiivisesti. Yhteisöpalvelut ovat saaneet viimeaikoina paljon julkisuutta, mikä sekin herättää kiinnostusta niihin tutustumiseen.

Yhteisöpalveluja kuitenkin käytetään melko yleisesti – ja niitä käyttävät varsinkin nuoret. Kahdeksan prosenttia suomalaisista seuraa jotain yhteisöpalvelua useasti päivässä ja viidennes seuraa yhteisöpalveluja päivittäin (taulukko 2). Nuoret käyttävät yhteisöpalveluja yleisesti osana sosiaalista elämäänsä. Lähes joka viides 16–24 vuotias seuraa jotain yhteisöpalvelua useasti päivässä ja 44 prosenttia päivittäin. 25–34-vuotiailla vastaavat osuudet ovat vain hieman alhaisemmat. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä palvelujen aktiivinen käyttö on vähäistä. Kaikissa ikäryhmissä naiset käyttävät yhteisöpalveluja useammin kuin miehet.

Taulukko 2. Verkkoyhteisön 1) seuraaminen sukupuolen ja iän mukaan 2010, %-osuus väestöstä

Useita kertoja päivässä Päivittäin Viikoittain Harvemmin Ei seuraa enää
nainen mies kaikki nainen mies kaikki nainen mies kaikki nainen mies kaikki kaikki
16–24 27 19 23 46 43 44 8 15 12 3 4 3 1
25–34 20 13 16 44 44 44 10 9 9 7 5 6 1
35–44 10 5 7 19 17 18 10 13 11 5 7 6 1
45–54 2 1 2 11 8 10 8 8 8 9 7 8 2
55–64 2 1 1 6 2 4 4 5 4 6 3 4 1
65–74 1 0 0 2 2 2 1 2 2 0 2 1 0
Yhteensä 10 6 8 21 19 20 7 9 8 5 5 5 1
1) Facebook, Twitter ja vastaavat

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Verkkokaupasta ostetaan etenkin palveluja

Ostokset ja erilaiset hankinnat ovat osa yleisempää asioiden hoitoa netissä. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan 59 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista oli ostanut internetin kautta jotain omaan tai kotitaloutensa käyttöön viimeisten 12 kuukauden aikana. Viimeisten kolmen kuukauden aikana nettiostoksia oli tehnyt 41 prosenttia.

Nuoret aikuiset käyttävät internetiä ostoksiin yleisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät (kuvio 4). Lähes yhdeksän kymmenestä 25–34-vuotiaasta oli ostanut netistä jotain viimeisen vuoden aikana, mutta 45–54-vuotiaista vain kaksi kolmesta.

Kuvio 4. Internetin kautta ostamisen ja tilaamisen yleisyys iän mukaan 2010

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Internet sopii erityisen hyvin palvelujen kauppaan (taulukko 3). Yleisimmin verkosta ostetaankin pääsylippuja ja matkailupalveluita. 32 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista oli vuoden aikana ostanut pääsylippuja teatteriin, konsertteihin, elokuviin ja vastaaviin tilaisuuksiin. Yhtä moni oli ostanut majoituspalveluja sekä muita matkailuun liittyviä palveluita kuten matkalippuja. Netistä ostetaan myös tavaroita, mutta ei aivan yhtä yleisesti kuin pääsylippuja ja matkailupalveluja. Yleisimpiä nettikaupoista ostettuja tavaroita ovat vaatteet ja kengät. Niitä oli ostanut joka neljäs vastaaja.

Taulukko 3. Internetin kautta ostetut tuotteet ja palvelut sukupuolen mukaan 2010, %-osuus koko väestöstä

Ostanut viimeisten 12 kuukauden aikana naiset miehet yhteensä
Majoituspalveluja 32 32 32
Muita matkailuun liittyviä palveluita 32 32 32
Pääsylippuja teatteriin, konsertteihin, elokuviin tai vastaaviin 33 30 32
Veikkauksen rahapelejä 17 29 23
Muihin harrastuksiin liittyviä tuotteita 15 26 21
Kulutuselektroniikkaa tai kodinkoneita 10 23 17
Kirjoja, lehtiä tai verkko-opiskelumateriaalia 24 20 22
Musiikkia 14 19 16
Tietokoneita tai niiden oheislaitteita 7 19 13
Urheiluharrastuksiin liittyviä tuotteita 10 16 13
Vaatteita tai kenkiä 34 16 25
Valokuvaukseen liittyviä tuotteita tai palveluja 19 15 17
Autoiluun liittyviä tuotteita 3 14 9
Tietokoneohjelmia ei sisällä pelikonsoli- ja tietokonepelejä 6 14 10
Pelikonsoli- tai tietokonepelejä 5 13 9
Tietoliikennepalveluita 6 12 9
Elokuvia 8 12 10
Osakkeita, arvopapereita tai rahastosijoituksia 5 11 8
Kodin tekstiilejä, huonekaluja tai leluja 21 11 16
Pääsylippuja urheilutapahtumiin 5 10 8
Vakuutuksia 6 9 8
Terveyden- tai kauneudenhoitoon liittyviä tuotteita 17 5 11
Elintarvikkeita 1 1 1

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Tilastokeskus.

Sukupuolten välillä ei ole juurikaan eroa verkko-ostosten yleisyydessä, mutta ostetut tuotteet ja palvelut eroavat jossain määrin. Yleisimpiä nettihankintoja eli pääsylippuja ja matkailupalveluja miehet ja naiset ostavat yhtä yleisesti, mutta esimerkiksi vaatteita ja kenkiä naiset (34 %) ostavat yleisemmin kuin miehet (16 %). Myös kodintekstiilit ja huonekalut ovat tyypillisemmin naisten hankintoja, samoin terveyden- ja kauneudenhoitotuotteet. Miehet taas ostavat kulutuselektroniikkaa, tietotekniikkaa ja harrastuksiin liittyviä tuotteita yleisemmin kuin naiset. Erot heijastelevat toisaalta eroja sukupuolten kulutuksessa ylipäätään, mutta myös kotitalouksien työnjakoa siinä, kuka hoitaa eri asioiden hankinnat.

 

Päivitetty 22.12.2010