Valokuvauksen talous digimurroksen jälkeen

  1. Klusterin sisällä muutoksia
  2. Kamerakauppa siirtynyt yleisliikkeisiin
  3. Valokuvaamot vahvassa kasvussa
  4. Pienyritysten ja matalan kynnyksen ala
  5. Koulukuvaus vakaata liiketoimintaa
  6. Ilmakuvauksessa ulkomaisia yrittäjiä
  7. Mainoskuvaus murroksessa
  8. Lehtikuvia ja lukijakuvia
  9. Valokuvataide kehittymässä myös taloudellisesti
  10. Järkkäristä joululahjahitti?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kamerakauppa siirtynyt yleisliikkeisiin

Kamerakaupan määrään ja rakenteeseen on vaikuttanut kaksi isoa mullistusta: digikumous ja kameran tulo kännykän osaksi. Digikuvaukseen siirtyminen laski aluksi erillisten kameroiden myyntiä, mutta ainakin vuodesta 2004 lähtien kasvua on ollut useina vuosina

(Taulukko 2). Kännyköihin sisältyvien kameroiden ottaminen mukaan lukuihin nostaisi sekä euro- että kappalemääriä huomattavasti. Teknisesti uusimmat, kuten Nokian N8, ovat jo pelkältä pikselimäärältään aika korkeatasoisia.

Taulukko 2. Kamerakauppa 2004–2009

  myytyjen kameroiden arvo, milj. euroa
  2004 2005 2006 2007 2008 2009
digikamerat 96 112 117 108 117 112
videokamerat 23 20 20 18 19 19
myytyjen kameroiden lukumäärä, 1000 kpl
2004 2005 2006 2007 2008 2009
digikamerat 298 389 403 388 454 428
videokamerat 35 37 42 39 44 51
myytyjen kameroiden keskihinta, euroa
2004 2005 2006 2007 2008 2009
digikamerat 320 288 291 279 258 262
videokamerat 657 535 479 451 429 373

Lähde: Kotek, myynnin kehitys tuoteryhmittäin.

Kameramyynnin arvo on ollut viime vuosina runsaan 100 miljoonan ja videokameroiden 20 miljoonan euron tienoilla. Lukumääräisesti digikameroita on myyty vuosittain runsaat 400 000 ja videokameroita vajaat 50 000. Digikameroiden keskihinta on pysytellyt 250 euron paikkeilla. Videokameroiden keskihinta on laskenut koko ajan, se on nykyään jo alle 400 euroa.

Vuoden 2010 ennakkotiedot kertovat, että erityisesti järjestelmäkameroiden myynti on kasvanut – peräti 46 prosenttia edellisen vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Kompaktikameroiden myynti puolestaan on laskenut 8 prosenttia. Järjestelmäkamerasta on hinnan alenemisen ja käytön helpottumisen myötä tullut myös ei-ammattilaisten hankinta. Jo lähes viidesosa digikameroista ostetaan järjestelmäversiona.

Kaupan rakenteen kannalta digikumous on merkinnyt sitä, että valokuvauksen erikoisliikkeiden vähittäiskaupan rooli on kutistunut, se on enää 10–20 prosentin luokkaa kamerakaupasta. Osuus vaihtelee hieman kameratyypeittäin.

Valokuvaustarvikkeiden vähittäiskaupan paino on koko ajan vähentynyt kaikilla mittareilla (Taulukko 3). Tavallisten käyttäjien kamerakauppa on siirtynyt yleiskauppoihin ja kodinkone- sekä elektroniikkaliikkeisiin. Vähittäiskauppiaat ovat kyllä pyrkineet tuomaan myymälöihinsä uusia tuotteita, mutta niiden myyntivolyymit ovat aika pieniä.

Taulukko 3. Valokuvausalan vähittäiskauppa

yrityksiä henkilöstö liikevaihto
lkm kokoaik. milj. euroa
2001 329 1038 105,8
2002 327 1040 106,5
2003 321 965 107,5
2004 293 870 101,7
2005 278 776 96,0
2006 266 684 84,3
2007 254 661 79,8
2008 242 607 82,2
2009 242 607 75,9

Lähde: Yritysrekisteri

Sen sijaan tukkukaupassa on tapahtunut vuoden 2004 jälkeen digikumoukseen liittynyt nousu (Taulukko 4). Taantuman myötä tukkukauppakin kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2009. Työllisten määrä on erityisesti tukkukaupassa laskenut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan.

Taulukko 4. Valokuvausvälineiden tukkukauppa

yrityksiä henkilöstö liikevaihto
lkm kokoaik. milj. euroa
2001 47 275 174,0
2002 43 249 184,2
2003 43 124 190,7
2004 40 115 222,9
2005 42 172 328,6
2006 39 149 314,7
2007 38 120 341,4
2008 37 114 334,2
2009 39 120 289,7

Tukkukaupan osalta olen käyttänyt taulukossa 4 toimipaikkapohjaista tietoa toisin kuin artikkelin muissa tauluissa, koska se antaa oikeamman kuvan alan kehityksestä. Yrityspohjaisen tiedon käyttö tässä yhteydessä antaisi harhaanjohtavan kuvan valokuvausalan tukkukaupan kehityksestä ja tasosta. Ylimalkaan se, kumpaa tietopohjaa - yritys- vai toimipaikka - kannattaa käyttää, riippuu tiedon käyttötarkoituksesta. Valinta vaatii kunkin alan yritysten toimipaikkarakenteen tuntemusta. Olen myös korjannut taulukkoon 4 yritysrekisterin aiempia tietoja vuosien 2001-2005 osalta.

Lähde: Yritysrekisteri

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 22.12.2010