Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Samuli Rikama työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksessa yritysten rakenteet -yksikössä. Heikki Salmi on EU-asiantuntija, hän on työskennellyt pitkään Tilastokeskuksessa ja Euroopan komissiossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.

Elektroniikkateollisuus toimi Suomen talouden vahvana veturina 1990-luvun loppupuolella. Nokian ympärille tukeutuva teknologiaklusteri on taloutemme kulmakivi edelleen, vaikka teknologiayritysten merkitys on hiipunut 2000-luvulla. Tässä artikkelissa haetaan suuntia, joista uudet tuulet puhaltavat jo, sekä keinoja, joilla saada niistä vauhtia.
___________________

"On todennäköistä, että teknologiavetoisen talouden huippu Suomessa saavutettiin jo vuosituhannen vaihteessa", arvelee ETLAn tutkija Jyrki Ali-Yrkkö. Hän ei usko toisen Nokian syntymiseen Suomeen. Tiukka kansainvälinen kilpailu pitää siitä osaltaan huolen. "Suomen menestystarinat perustuvat jatkossa pienempiin puroihin, eli meillä on useita kapeamman osaamisen yrityksiä ja toimialoja, joissa toivottavasti olemme maailman huipulla."

Sekä teknologiayritysten että paperiteollisuuden haasteet ovat Sitran raportin mukaan Suomessa paljolti samankaltaisia. Molemmilla aloilla tuottavuus on kansainvälisesti korkea, mutta myös ongelmat ovat samankaltaiset. Yritykset eivät ole riittävästi kehittäneet nykyisten menestyneiden osiensa tilalle ulkopuolisia ituja ja teknologia-alustoja. Tavallaan on siis erikoistuttu liikaa, ja yritykset ovat näin menestyksensä vankeja.

Insinöörivetoiselle kansalle ympäristöteknologia voisi olla lupaava toimiala, jonka merkitys ja tuotteiden kysyntä vääjäämättä lisääntyvät globaalisti. EK:n tuore raportti tunnistaa tulevaisuuden kasvualueeksi energiatehokkuuden, ympäristöön sekä luonnonvarojen käyttöön liittyvän osaamisen. Liiketoiminnassa on tähdättävä korkeaan jalostusasteeseen, jolloin vaativa osaaminen korostuu. Suomi on myös rikas luonnonvaroiltaan, jotka myös ovat suurelta osin uusiutuvia.

Kilpailukykyä on, haasteita myös

Tuoreen EU:n komission kilpailukykyraportin mukaan Suomella on monet asiat kunnossa. Kilpailukykyä mitataan 26 indikaattorilla, joista reilusti yli puolet osoittaa EU:n keskiarvoa parempaa tilannetta. Tällaisia ovat esimerkiksi työn tuottavuus teollisuudessa (10 % yli EU-keskiarvon), tiede- ja teknologia-alalta loppututkinnon suorittaneiden osuus 20–29-vuotiaista ja yleinen infrastruktuurin taso.

Erityisen myönteisen maininnan Suomi saa innovaatiopanoksistaan ja -politiikastaan. Sekä julkiset että yksityiset tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit – viime vuonna jo noin neljä prosenttia bkt:sta – ovat paljon yli EU-keskiarvon. Muut Euroopan innovaatiojohtajat ovat Ruotsi, Tanska, Saksa ja Britannia.

Raportti toteaa kuitenkin, että vaikka Suomi on varsin kilpailukykyinen, edessä on lukuisia haasteita, joihin on reagoitava kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Seuraavissa haasteissa Suomi on selvästi EU-keskiarvojen alapuolella:

  • Innovaatioiden tulisi kattaa laajasti kaikki talouden sektorit. Nyt ne keskittyvät pääosin muutamille aloille.
  • Kasvuyrityksiä on erittäin vähän. Tämä liittyy riskinottoon ja pienyritysten kasvukannustimiin.
  • Teollisuuden energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Tämä on edellytys ilmastonmuutokseen liittyville tavoitteille ja pidemmän aikavälin kilpailukyvylle.

Tilastokeskuksen arvion mukaan yritysten t&k-menoista 58 prosenttia kohdistui viime vuonna elektroniikkateollisuuden toimialalle. Tässä tietenkin Nokialla on johtava rooli. Metalli- ja konepajateollisuuden osuus oli runsaat kymmenen prosenttia. Palvelualojen osuus oli suhteellisen alhainen, selkeänä poikkeuksena tietotekniikan, ohjelmistojen ja konsultoinnin toimiala, jonka osuus on lähes seitsemän prosenttia koko yritystoiminnan t&k-menoista.

Sivun alkuun

Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan

Kasvuyritykset ovat politiikanteon polttopisteessä, koska ne ovat usein innovatiivisia ja toimivat tulevaisuuden aloilla. Niiden tunnistaminen on kuitenkin haasteellista. Toimintaympäristön yleinen myönteinen kehitys on kasvuyritysten kannalta tärkeää. Näiden yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on myös vahva investointi tulevaan talouskasvuun.

Kasvuyritysten ja gasellien – eli nuorten, korkeintaan viisi vuotta toimineiden kasvuyritysten – määrä Suomen kokoisessa taloudessa on varsin rajallinen. Komission kilpailukykyraportin mukaan näitä on jopa huolestuttavan vähän.

Kaiken kaikkiaan kasvuyrityksiä – eli yrityksiä, jotka kasvoivat 20 prosenttia vuosittain kolmena vuotena peräkkäin – oli vuonna 2008 yhteensä noin 1 800 ja näistä hiljattain perustettuja ns. gaselliyrityksiä 400 (Taulukko 1). Keskeisimmät toimialat näille yrityksille olivat yrityspalvelut, kauppa ja teollisuus.

Taulukko 1. Aktiivisten yritysten määrä toimialoittain 2008

  Kaikki Uudet Kasvuyritykset Gasellit
Kaikki yritykset 279 437 29 270 1 784 404
Teollisuus 31 852 2 019 333 66
Kauppa 64 132 6 769 351 82
Liikenne 26 472 1703 173 22
Rahoitus ja vakuutus 5 734 716 30 6
Yrityspalvelut 88 053 11 519 493 130
Majoitus ja ravitsemistoiminta 12 623 1 217 80 26

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Aloittaneista yrityksistä reilusti alle 10 prosenttia toimi teollisuudessa, mutta sekä kasvuyritykset että gasellit toimivat selvästi yleisemmin juuri teollisuuden toimialalla: teollisuusyritysten osuus oli noin 15 prosenttia. Sekä kasvuyrityksistä että gaselleista teollisuusyritysten osuus nousi vuosina 2004–2008, kun toimintansa aloittaneiden teollisuusyritysten osuus samaan aikaan polki paikoillaan (Kuvio 1).

Kuvio 1. Uudet yritykset, kasvuyritykset ja gasellit toimialoittain, %

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Palveluyrityksen perustaminen edellyttää yleensä pienempiä pääomia kuin pääomavaltaisen teollisuusyrityksen. Palvelutoimialoilla perustetaankin paljon uusia yrityksiä. Yrityspalvelut vastasivat vuonna 2004 noin kolmanneksesta uusista perustetuista yrityksistä, mutta vuonna 2008 yrityspalvelujen osuus oli noussut jo lähes 40 prosenttiin. Uusista yrityksistä noin neljännes perustettiin kaupan toimialalle, mutta osuus on pienentynyt.

Yrityspalveluihin kuuluu useita dynaamisia ja nopeasti kehittyviä toimialoja ja palveluita. Merkittävä osuus eli noin kolmannes kaikista gaselliyrityksistä kuului tälle toimialalle ja kasvuyrityksistäkin noin neljännes.

Sivun alkuun

Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste

1990-luvun lamasta selviäminen ja pysyvän kasvun aikaansaaminen ovat perustuneet paljolti systemaattiseen tietoon, taitoon ja innovaatioihin satsaamiseen. Suomi on saanut tästä laajalti tunnustusta ja toimii esimerkkinä muille maille Euroopassa. Onneksemme satsaukset ovat pysyneet ja kasvaneet hallitusten vaihtumisista riippumatta. Politiikka on kirjattu kansallisiin innovaatiostrategioihin ja innovaatiopoliittisiin selontekoihin. Niistä löytyy myös keinovalikoimaa vastata haasteisiin, joita EU:n komissio raporteissaan Suomelle osoittaa.

Kasvuyrityspolitiikasta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatio-osastolla vastaavan teollisuusneuvos Sakari Immosen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla ja sen kasvulla on suuri merkitys Suomen menestymiselle. "Keskeistä on kehittää yritysympäristöä yrittäjyyttä ja kasvua tukevaksi, antaa mahdollisuus osaamisen luomiselle, painottaa enemmän riskinottoa ja hakea kasvua kansainvälistymisen kautta. Riskinotto koskee myös innovaatioita rahoittavia julkisia toimijoita kuten Tekesiä, Finnveraa ja Teollisuussijoitusta."

"On myös tärkeää, että yritysten pääkonttorit ja t&k-toiminta säilyvät mahdollisimman kattavasti Suomessa. Kansainväliselle kehitykselle me emme kuitenkaan voi mitään," Immonen toteaa.

Kasvuyrityksille TEM on kehittänyt yhdessä hallinnonalan yrityskehitysorganisaatioiden kanssa erityisen palvelumallin, niin sanotun Kasvuväylä-palvelun, kansainvälistymällä kasvua hakevien yritysten tueksi. Sen avulla yrityksille tarjotaan niiden tarpeita vastaavat kehittämis- ja rahoitusratkaisut suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Palvelumalli on rakennettu helppokäyttöiseksi ja asiakaslähtöiseksi työkaluksi, joka helpottaa yritysten toimintaa, kasvua ja kansainvälistymistä. Toimintakonsepti on tarkoitus ottaa laajamittaiseen käyttöön vuoden 2011 puolivälissä pilottivaiheen jälkeen.

Sivun alkuun

Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimia on käytössä eri muodoissaan jo useissa EU-maissa. Sakari Immosen mukaan myös Suomessa on verotukia pohdittu sillä idealla, että t&k-toimintaan kohdentuvista palkoista yritys voisi vähentää verotuksessaan esimerkiksi 25 prosenttia enemmän kuin palkoista yleensä. Näin voitaisiin etenkin pieniä yrityksiä kannustaa tehokkaasti innovaatioihin ja menestykseen. Jos kasvua tapahtuu, verotulot kasvavat, jolloin järjestelmä rahoittaisi ainakin osittain itse itsensä. Tällöin jo olemassa olevia mekanismeja – kuten TEKESiä – voitaisiin käyttää tehokkaammin suurten yritysten tarpeisiin.

Liiketoimintaosaaminen on etenkin pienissä teknologiayrityksissä selkeä pullonkaula ja kehityksen este. "Tässä mielessä toteutettu yliopistouudistus ja erityisesti Aalto-yliopiston perustaminen ovat myönteisiä toimenpiteitä ja johtavat toivottavasti siihen, että yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta vahvistetaan ja sitä kautta meille syntyy enemmän tutkimuspohjaista yritystoimintaa", Immonen sanoo. Hänen mukaansa yhteistyön tiivistäminen yritysten kanssa on avainasemassa yliopistouudistuksen onnistumiselle.

Suomen korkean koulutustason sekä luonnontieteellisten ja teknisten alojen suuren osuuden ansiosta meillä on paljon teknologia-alojen yritteliäisyyttä. Myös hyvinvointipalvelujen vientiin Suomi voisi panostaa, sillä näiden palvelujen kysyntä väestön ikääntymisen myötä kasvaa rajusti. Suomella voisi ikääntyvän väestönsä ansiosta olla edelläkävijän rooli esimerkiksi eläkeläisten palvelujen, terveysteknologian ja apuvälineiden tuotteistuksessa ja viennissä.

Sivun alkuun

Suomi hiipunut patenteissa

Patenttihakemukset heijastavat eri maiden ja alueiden innovaatioaktiivisuutta. Niiden avulla voidaan myös arvioida teknologioiden leviämistä eri alueilla, toimialoilla ja yrityksissä sekä näiden toimintojen kansainvälistymistä. Patentit mittaavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksellisuutta liittyen eri teknologioihin ja maihin.

Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet innovaatioherkkiä maita. Suomen ja Tanskan osuudet vuoden 2007 Euroopan patenttitoimistoon (EPO) jätetyistä hakemuksista olivat noin prosentin luokkaa. Vuodesta 1999 Suomen osuus on kuitenkin pienentynyt, kun Tanskassa osuus kasvoi edelleen jonkin verran. Ruotsi on patenttihakemusten osalta selvästi merkittävämpi maa, sen osuus oli noin pari prosenttia koko ajanjakson ajan.

Patenttihakemusten osalta aktiivisimmat maat ovat Yhdysvallat, Saksa ja Japani, kunkin osuus karkeasti viidennes patenttihakemuksista. Yhdysvaltojen osuus on ollut laskeva, Saksan ja Japanin osuudet ovat säilyneet jotakuinkin ennallaan. Aasian kasvavista ja innovoivista talouksista Etelä-Korean nousu vuoden 1999 yhden prosentin patenttihakemusten osuudesta vuoden 2007 lähes 4 prosenttiin on vaikuttava.

Tieto- ja viestintäteknologian patenteissa Suomi on aina ollut vahva ja pitkään tasavahva Ruotsin kanssa. Suomen osuus on kuitenkin myös tieto- ja viestintätekniikan patenteista pienentynyt selvästi vuoden 1999 kahden prosentin osuudesta vuoteen 2007 (Kuvio 2). Etenkin vuosien 2005–2007 aikana Ruotsi on kasvattanut osuuttaan reippaasti, kun Suomi on samaan aikaan hiipunut. On huomattava, että sekä Suomen että Ruotsin t&k-menojen osuudet bkt:sta ovat olleet aivan EU:n kärkeä, noin 3,5 prosenttia.

Kuvio 2. Pohjoismaiden osuus Euroopan patenttitoimiston ICT-patenttihakemuksista keksijän mukaan

Lähde: OECD, EPO.

Ydinkysymys Suomen ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta on tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehokkuus – eli mikä tuotos saadaan aikaan käytetyillä panoksilla. Lisähaasteen tarjoaa kansainvälistyminen, joka yhä useammin koskee myös tutkimus- ja kehittämistoimintoja.

EU-vertailussa Suomi ja Ruotsi ovat aktiivisia innovaatioyhteistyössään ulkomaisten partnerien kanssa. Molemmat maat edustivat EU:n kärkeä innovaatioyhteistyössään sekä Kiinan että Yhdysvaltojen kanssa. Kansakunnan näkökulmasta etenkin korkean osaamisen ja arvonlisän toimintojen – kuten t&k-toiminnan – siirtyminen ulkomaille on kuitenkin enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Sivun alkuun

Etulyöntiasemassa Venäjällä

Aasian kehittyvien talouksien ohella myös Venäjä tarjoaa suomalaisille yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia ja kasvumarkkinoita. Suomalaisilla yrityksillä on myös hyvä maine Venäjällä ja kokemusta toimia haastavilla markkinoilla. Sekä kulutuskysyntä että investoinnit kasvavat Venäjällä EK:n raportin mukaan ripeästi.

Suomalaiset ovat vahvoilla modernin infrastruktuurin kehittämisessä, tieto- ja viestintätekniikassa sekä energiatehokkaassa rakentamisessa. Kysyntää itänaapurissa riittänee myös luonnonvarojen jalostuksessa, kuten metsä- ja kaivannaisteollisuudessa sekä maataloudessa.

Yhteistyö ja verkostoituminen venäläisten kumppanien kanssa tarjoaa myös monenlaisia mahdollisuuksia laajoilla markkinoilla. Myös palveluyrityksille kasvumarkkinat tarjoavat potentiaalia. Kotitalouksien kulutuskysynnän kasvu lisää etenkin laatutuotteiden ja palvelujen kysyntää. Myös uusille ja innovatiivisille yrityspalveluille Venäjä tarjoaa kasvavia markkinoita.

Sivun alkuun

Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava

Globaali talouskasvu on vedossa Aasian nousevien talouksien – pääosin Kiinan ja Intian – vauhdittamana. Näiden valtavien talouksien vaurastuminen nostaa vääjäämättä raaka-aineiden kysyntää. Niiden saatavuus on kuitenkin rajallinen.

ETLAn Jyrki Ali-Yrkkö näkee kaivostoiminnan yhtenä selkeänä kasvualueena Suomen kannalta: "Ulkomaiset kaivosyritykset ovat tehneet mittavia varauksia ja myös valtauksia ja toimivat siten aktiivisesti Suomessa. Oleellista kuitenkin on, mitä hyvää Suomeen toiminnasta jää, esimerkiksi jalostuksen ja työpaikkojen muodossa."

"Suomen edut tulisi turvata riittävillä alan toiminnan pelisäännöillä eli käytännössä toimialan kattavalla politiikalla," Ali-Yrkkö sanoo.

Malmivarantojen hyödyntäminen kysynnän ja hintojen noustessa saattaa tarjota arvaamattomia vaihtoehtoja monille alueille Suomessa. Suomen maaperään nojaavan Talvivaaran kaltaiset paikalliset menestystarinat ovat siis mahdollisia ja toteutuessaan luovat vaurautta ja työpaikkoja.

Sivun alkuun

Potkua designista?

Suomi oli aikanaan tunnettu design-maa, mutta onko enää? Alvar Aalto ja monet muutkin suomalaiset suunnittelijat viime vuosisadalla olivat kansainvälisesti varsin arvostettuja tekijöitä. Marimekko tai Iittala ovat toki esimerkkejä tämän päivän design-vientibrändeistä.

Design-tuotteilla on taloudellisessa mielessä se mukava ominaisuus, että kun ne on keksitty, tunnustettu ja niiden asema on vakiintunut, niiden valmistuksella voidaan tahkota mielikuvaan perustuvaa arvonlisää vuosikymmeniä. Monesti tuotteet vain paranevat vanhetessaan. Pohjoismaista Tanska on vienyt designiin perustuvan liike- ja vientitoiminnan kaikkein pisimmälle.

Suomessa olisi historiaan nojaten näyttöä ja potentiaalia jopa maailmanvalloitukseen monilla korkean osaamisen markkinoilla. Esimerkiksi puuta ja sen jalosteita riittää moneen tarkoitukseen. Käyttö varsinaisten designtuotteiden valmistukseen on kuitenkin vaatimatonta luokkaa.

Uutena tuotteena puukerrostaloja kehitellään sekä Ruotsissa että Suomessa. Niistä voisi perustellusti odottaa tulevaisuuden vientihittiä.

Sivun alkuun

Usean uravaihdon sukupolvet

Talouden dynaamisia rakenteita ja kehitystä on lähes mahdotonta arvioida pitkälle eteenpäin. Jyrki Ali-Yrkön mukaan on mahdotonta ennustaa vaikkapa kymmenen vuoden päähän, millaiselle koulutukselle tai ammateille silloin on kysyntää.

"Kansakunnan hyvinvoinnin kannalta keskeistä on oppia oppimaan", Ali-Yrkkö korostaa. "Tätä tulisi opettaa ja painottaa oppilaille jo ala-asteella. Uudelleenkoulutus useitakin kertoja eliniän aikana tulee vääjäämättä eteen, sillä maailma muuttuu yhä nopeammin ja ennakoimattomaan suuntaan."

Aasian nousevat taloudet asettavat myös omat haasteensa koulutukselle. Ne haastavat monilla aloilla – t&k-toiminnassakin – perinteiset ja maineikkaat länsimaiset opinahjot.

Suomella on hyvä maine koulutuksessa ja hyvät mahdollisuudet vastata ulkomaiseen kilpailuun. Koulutusosaamisemme tuotteistaminen – ainakin joiltakin osin – voisi parantaa näkyvyyttämme ulkomailla ja luoda Suomeen kilpailukykyistä liiketoimintaa.

Tuottavuuskasvun ylläpitäminen ylipäätään edellyttää joustavuutta työmarkkinoilla eli lisääntyvää liikkuvuutta sekä toimialojen että yritysten välillä että yritysten sisällä. Yksilöiden näkökulmasta tämä tarkoittaa lisääntyvää epävarmuutta mutta myös uusia mahdollisuuksia.

Sivun alkuun

Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti

ETLAn raportin mukaan Suomella on tulevaisuudessakin kaikki edellytykset hyötyä yhä syvenevästä maailmantalouden sekä alueiden ja yksilöiden välisestä erikoistumisesta – aivan kuin olemme hyötyneet viimeiset pari vuosikymmentäkin.

Laajojen kansallisten kasvuklustereiden tai edes kasvualojen perään on turha haikailla. Tulevaisuuden työpaikat luodaan hajautetummin ja pienempinä puroina, suurta vuolasta virtaa ei kannata odotella. Kehityksen moottorina erityisosaamiseen perustuvat kansainväliset klusterit pitänevät pintansa.

Rakennemuutos niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa perustuu yhä enemmän tehtävärakenteiden muutokseen. Yritysten ja toimialojen sisällä tehtävärakenne muuttuu; Suomen kannalta oleellista on korkean osaamisen ja arvonlisän työpaikkojen syntyminen. Ilmiö lisää osaltaan myös tuottavuuden kasvua taloudessa.

Yritysten on kasvettava, ja kasvua on haettava Suomen ulkopuolelta sekä uusilta aloilta, erityisesti palvelualoilta. On myös huolehdittava nykyisten vahvojen alojemme toimintaedellytyksistä. Toivottavasti innovaatioiden laaja-alaisuuden ja kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen tulevat kirjatuiksi konkreettisesti seuraavaan hallitusohjelmaan.
________________________

Sivun alkuun

Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan

ETLAn Missä arvo syntyy? -raportin mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla nettohyötyjä globalisaatiosta – ei kuitenkaan vanhoin keinoin. Vahva kollektiivisen tekemisen ja yksituumaisuuden historia saattaa kääntyä meitä vastaan, jos se ei jatkossa anna erilaisuudelle ja yksilöllisyydelle riittävästi elintilaa.

Suomen pitäisi yhä enemmän siirtyä kohti 'kokeilutaloutta', jolle on tyypillistä uusien ajatusten jatkuvat markkinatestit ja parhaiden ajatusten – sekä niitä edistävien ihmisten ja yritysten – kilvoittelu ja valikoituminen. Tällaista yhteisöä voidaan kutsua yrittäjyys- tai ehkä pikemminkin yritteliäisyysyhteiskunnaksi. Tämän yksi ilmentymä ovat toki räjähdysmäistä kasvua tavoittelevat nuorehkot yritykset, mutta kyse on myös laajemmin uutta etsivästä ja virheitä pelkäämättömästä yhteisöstä. Onnistuessamme uuden löytämisellä ja sen tuotteistamisella voidaan saavuttaa kokonaan uusia markkinoita ja kohentaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa.

Tuotanto- ja arvoketjuja pilkkovassa maailmantaloudessa perinteisten yhteen alaan keskittyvien suuryritysten merkitys pienelle kansantaloudelle vähenee. Tällöin muutos antaa mahdollisuuden pienille, nuorille, joustaville, nopeisiin muutoksiin kykeneville yrityksille.

Lähde: Missä arvo syntyy? ETLA 2010.
________________________

Sivun alkuun

Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa

Maabrändityöryhmän marraskuun lopulla julkaistun raportin mukaan maailman muutosten kiihtyessä ja ongelmien kasaantuessa kaivataan yksilöllistä, uudenlaista tapaa ratkaista asioita. Suomalainen tapa toimia tuntuu ehkä muissa kulttuureissa kasvaneista vieraalta, mutta se toimii. Vähitellen siitä tulee – maabrändiryhmän visiossa – maailman best practice, uusi ideaali sille, miten asiat tulee hoitaa.

Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine, Country Brand Index 2009 -tutkimuksen mukaan mielikuvaltaan maailman neljänneksi paras. Tämä on merkittävä saavutus, sillä edellemme yltävät ainoastaan Japani, Yhdysvallat ja Saksa. Suomalaisia tuotteita pidetään korkealaatuisina ja suomalaisia yrityksiä luotettavina. Hyvä maine perustuu ennen kaikkea teollisuuteen, sillä suomalainen paperi-, metalli- ja teknologiateollisuus nousivat sodan jälkeisinä vuosikymmeninä ennätysnopeasti maailman laatukärkeen.

Merkittävää tässä se, että Suomi nousee vertailussa selvästi muiden Pohjoismaiden yläpuolelle. Siinä missä Ruotsi tunnetaan ennen kaikkea edullisista ja vetovoimaisista kuluttajatuotteistaan, Norja öljystään ja Tanska maataloudesta, Suomen maine perustuu paperikoneisiin, jäänmurtajiin, matkapuhelimiin, hisseihin ja metsäkoneisiin.

Tämä luotettavuuden ja huippulaadun maine on hyvä ponnahduslauta seuraavalle tasolle. Suomalaisilla yrityksillä on nyt mahdollisuus olla vielä paljon nykyistäkin merkittävämpiä tekijöitä maailmantaloudessa. Tämä edellyttää sitä, että ne keskittyvät tuotannon lisäksi jatkossa yhä selvemmin myös kehittämään luovasti ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Maailmassa on nyt enemmän ja vaikeampia ongelmia kuin koskaan aikaisemmin. Näiden ongelmien ratkaisu edellyttää jämäkkää luotettavuutta ja kovan tason osaamista.

Luotettavuutta ja osaamista löytyy Suomesta, ja kehitys on jo alkanut. Yhä suurempi osa teollisuusyritysten myynnistä tulee jo huollosta ja palvelusta. Kaikkein menestyneimmät yritykset ovat jo selkeästi siirtyneet asiakkaan ongelmanratkaisuun. Ja kun ratkaistavat ongelmat ovat mahdollisimman suuria ja relevantteja, suomalaisyrityksillä on hyvät edellytykset kasvaa ja saada työlleen parempaa katetta.

Suomessa on myös kehittynyt hyviä tapoja ratkaista asioita yhdessä, saman toimialan yritykset klusterissa ja yritykset ja oppilaitokset yhteistyössä. Yksinään yritys voi olla liian pieni tai hidas ison ongelman ratkaisuun, mutta yhdessä ratkaisu on löydettävissä ennätysajassa. Tämä edellyttää luovuutta monella eri tasolla.

Lähde: Maabrändiraportti 25.11.2010
________________________

Sivun alkuun

Kasvuyritykset hakevat osaajia

Kasvuyritysten kärjessä liikevaihdon kasvuvauhti saattaa olla tuhansia prosentteja vuodessa Deloitten tuoreen selvityksen mukaan. Suomalaiset kasvuyritykset uskovat talouden kohenemiseen ja panostavat erityisesti uusille markkina-alueille pääsyyn sekä kansainvälistymiseen. Yritykset luottavat vahvaan tuotevalikoimaansa ja hakevat kasvua ensisijaisesti kassavirtaansa nojaten.

Suurimmaksi kasvun esteeksi yritykset kokevat pulan osaajista ja osaamisesta. Näiden löytäminen ja rekrytoiminen on suurin haaste kasvun ylläpitämisessä. Kilpailu teknologia-alojen huippuosaajista kiristyy entisestään. Myös ulkopuolista osaamista tarvitaan ja aiotaan käyttää etenkin kansainvälistymiseen ja lakiasioihin liittyvissä kysymyksissä. Yritysten kasvuvaiheesta riippuen eri aikoina tarvitaan yrityksissä hyvin erityppistä osaamista.

Lähde: Deloitte: Kasvusta kiinni, Selvitys Suomen nopeimmin kasvavien teknologiayritysten tulevaisuuden näkymistä. http://www.deloitte.com
________________________

 

Lähteet:

European Competitiveness Report, Brussels 2010.

Member States competitiveness performance and policies, Commission staff working paper 2010.

Kasvusta kiinni. Selvitys Suomen nopeimmin kasvavien teknologiayritysten tulevaisuudennäkymistä. Deloitte 2010.

Missä arvo syntyy? ETLA 2010 (Sarja B 247).

Menestyksen eväät. Elinkeinoelämän keskusliitto 2010.

Eurostat lehdistötiedote 166 / 2010 More than half of EU27 enterprises are innovative.

Maabrändiraportti 2010.

A fugitive Success – Finland's economic Future. Sitran raportti 80.

 

Päivitetty 15.2.2011