Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää

  1. Kilpailukykyä on, haasteita myös
  2. Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan
  3. Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste
  4. Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista
  5. Suomi hiipunut patenteissa
  6. Etulyöntiasemassa Venäjällä
  7. Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava
  8. Potkua designista?
  9. Usean uravaihdon sukupolvet
  10. Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti
  11. Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
  12. Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa
  13. Kasvuyritykset hakevat osaajia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suomi hiipunut patenteissa

Patenttihakemukset heijastavat eri maiden ja alueiden innovaatioaktiivisuutta. Niiden avulla voidaan myös arvioida teknologioiden leviämistä eri alueilla, toimialoilla ja yrityksissä sekä näiden toimintojen kansainvälistymistä. Patentit mittaavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksellisuutta liittyen eri teknologioihin ja maihin.

Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet innovaatioherkkiä maita. Suomen ja Tanskan osuudet vuoden 2007 Euroopan patenttitoimistoon (EPO) jätetyistä hakemuksista olivat noin prosentin luokkaa. Vuodesta 1999 Suomen osuus on kuitenkin pienentynyt, kun Tanskassa osuus kasvoi edelleen jonkin verran. Ruotsi on patenttihakemusten osalta selvästi merkittävämpi maa, sen osuus oli noin pari prosenttia koko ajanjakson ajan.

Patenttihakemusten osalta aktiivisimmat maat ovat Yhdysvallat, Saksa ja Japani, kunkin osuus karkeasti viidennes patenttihakemuksista. Yhdysvaltojen osuus on ollut laskeva, Saksan ja Japanin osuudet ovat säilyneet jotakuinkin ennallaan. Aasian kasvavista ja innovoivista talouksista Etelä-Korean nousu vuoden 1999 yhden prosentin patenttihakemusten osuudesta vuoden 2007 lähes 4 prosenttiin on vaikuttava.

Tieto- ja viestintäteknologian patenteissa Suomi on aina ollut vahva ja pitkään tasavahva Ruotsin kanssa. Suomen osuus on kuitenkin myös tieto- ja viestintätekniikan patenteista pienentynyt selvästi vuoden 1999 kahden prosentin osuudesta vuoteen 2007 (Kuvio 2). Etenkin vuosien 2005–2007 aikana Ruotsi on kasvattanut osuuttaan reippaasti, kun Suomi on samaan aikaan hiipunut. On huomattava, että sekä Suomen että Ruotsin t&k-menojen osuudet bkt:sta ovat olleet aivan EU:n kärkeä, noin 3,5 prosenttia.

Kuvio 2. Pohjoismaiden osuus Euroopan patenttitoimiston ICT-patenttihakemuksista keksijän mukaan

Lähde: OECD, EPO.

Ydinkysymys Suomen ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta on tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehokkuus – eli mikä tuotos saadaan aikaan käytetyillä panoksilla. Lisähaasteen tarjoaa kansainvälistyminen, joka yhä useammin koskee myös tutkimus- ja kehittämistoimintoja.

EU-vertailussa Suomi ja Ruotsi ovat aktiivisia innovaatioyhteistyössään ulkomaisten partnerien kanssa. Molemmat maat edustivat EU:n kärkeä innovaatioyhteistyössään sekä Kiinan että Yhdysvaltojen kanssa. Kansakunnan näkökulmasta etenkin korkean osaamisen ja arvonlisän toimintojen – kuten t&k-toiminnan – siirtyminen ulkomaille on kuitenkin enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.2.2011