Elintasoa voidaan kuvata useilla mittareilla
- Suomen kansantalouden tulot ovat kehittyneet suotuisasti
- Julkisen sektorin tuottamat yksilölliset palvelut vaikuttavat kotitalouksien tuloihin
- Kansalaisten tuloja kuvaa parhaiten kotitalouksien oikaistu tulo
- Kotitaloudet ja kansantaloudet ovat kehittyneet samaan tahtiin
- Maidenväliset elintasovertailut ovat hankalia
- Suomi on OECD-maiden keskitasoa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kansalaisten tuloja kuvaa parhaiten kotitalouksien oikaistu tulo
Julkisten palveluiden tuottamiseen käytetyistä kulutusmenoista yksilöllisten palveluiden osuus on Suomessa noin kaksi kolmasosaa ja kollektiivisten yksi kolmasosa. Kollektiivisia palveluita ovat muun muassa hallinto, puolustus, tutkimus, liikenneyhteyksien ylläpito sekä yleinen järjestys ja turvallisuus. Kollektiiviset palvelut on tarkoitettu kaikille kansalaisille tai jollekin väestöryhmälle kuten tietyllä alueella asuville ihmisille.
Kollektiivisetkin palvelut – esimerkiksi teiden ja rautateiden kunto – vaikuttavat välillisesti kansalaisten hyvinvointiin. Toisaalta kollektiiviset palvelut eivät aina lisää kansalaisten taloudellista hyvinvointia – voidaanhan esimerkiksi hallintoon käyttää turhan paljon rahaa. Myöskään suuret puolustus- tai poliisimenot eivät ilmennä taloudellista hyvinvointia, vaan ne voivat johtua vaikkapa muiden maiden sodista tai runsaasta rikollisuudesta.
Vastaavalla tavalla suuret terveys- tai koulutusmenotkaan eivät välttämättä lisää hyvinvointia, jos terveydenhuollon tai koulutuksen tulokset eivät ole hyviä vaikka niihin kuluu runsaasti rahaa. Esimerkiksi Yhdysvallat käyttää paljon rahaa terveydenhuoltoon, mutta sen väestö ei ole terveempää kuin muuallakaan. Menojen vaikuttavuuden arviointi on paljon vaikeampaa kuin menojen mittaus. Menot kuvaavat vain käytettyä rahamäärää, eivät toiminnan tuloksia.
Kuntien palvelut ovat Suomessa pääosin yksilöllisiä, mutta valtion kollektiivisia. Kaikki työeläkelaitosten, Kelan ja muiden sosiaaliturvarahastojen palvelut luetaan yksilöllisiin palveluihin ja niihin käytetyt kulutusmenot yksilöllisiin kulutusmenoihin. Samoin kaikki yksityiset eli kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot ovat yksilöllisiä.
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo edustaa huomattavasti suurempaa osuutta koko kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta kuin oikaisematon. Viime vuosina sen osuus on ollut noin 80 prosenttia, mutta lamavuonna 2009 se oli peräti 88 prosenttia. 1990-luvun alussa yritysten käytettävissä oleva tulo eli nettosäästö oli jopa negatiivinen, minkä takia kotitalouksien oikaisematon tulo oli yli 100 prosenttia koko kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta.
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien tuloja paremmin kuin pelkkä käytettävissä oleva tulo. Vuonna 1975 oikaistu tulo oli nimellisesti 23 prosenttia suurempi, mutta vuonna 2009 jo 35 prosenttia suurempi kuin oikaisematon käytettävissä oleva tulo.
Päivitetty 7.3.2011