Rakentamisen toimialakatsaus IV/2010

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kaj Isaksson (09) 1734 3633
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Asuinrakentaminen edelleen kasvussa

Rakennusyritysten toiminta oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä edelleen kasvussa. Vuoden 2008 lopusta alkanut rakennusyritysten laskukausi päättyi vuoden 2010 alussa. Vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennusyritysten liikevaihto oli 8 prosenttia miinuksella, mutta toisella neljänneksellä liikevaihdon muutosprosentti nousi positiiviseksi. Kolmannella neljänneksellä kasvu hiukan hidastui, mutta viimeisellä neljänneksellä rakennusyritysten liikevaihdon kasvu oli jo 9,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kaikki rakentamisen päätoimialat olivat kasvussa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.

Vuonna 2010 uudisrakentamisen volyymi oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 13,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi supistui vielä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta saman vuoden huhtikuusta lähtien volyymi on ollut kasvussa. Uudisrakentamisen volyymi kasvoi loka-joulukuussa peräti 29,2 prosenttia vuoden takaisesta. Asuinrakentaminen oli vuoden viimeisellä neljänneksellä edelleen voimakkaassa kasvussa. Loppuvuonna kasvua oli liki 50 prosenttia. Rivi- ja ketjutalojen rakentamisen volyymi yli kaksinkertaistui ja asuinkerrostalojen rakentamisen volyymi kasvoi 63,3 prosenttia vuoden 2009 viimeisestä neljänneksestä. Asuinrakentamisen volyymi nousi taantumaa edeltäviä vuosia korkeammaksi. Myös muun kuin asuinrakentamisen volyymi oli kasvussa; liike- ja toimistorakentamisen volyymi kasvoi 11,5 prosenttia ja vuoden 2008 lopusta alkaneen pitkän laskukauden jälkeen teollisuus- ja varastorakennusten volyymi kääntyi 7,4 prosentin kasvuun.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärien kasvu kääntyi vuoden lopussa laskuun. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kaikkien rakennuslupien määrä laski 9 prosenttia. Asuinrakennusten lupakuutiot olivat kuitenkin edelleen kasvussa. Loppuvuonna kasvua oli 7 prosenttia. Lupien kuutiomäärä väheni eniten julkisissa palvelurakennuksissa: 58 prosenttia. Tämä tulee näkyymään seuraavan vuoden rakentamisen aloitus- ja valmistumismäärien kasvun tasaantumisena.

Rakennustuotannon ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 aloitettujen rakennusten aloituskuutiot olivat 38 miljoonaa kuutiota. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli viidennes. Aloituskuutioiden kasvu hiukan tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvua kertyi 11 prosenttia. Asuinkerrostalojen aloituskuutioiden kasvu jatkui vahvana, mutta rivi- ja ketjutalojen sekä erillisten pientalojen aloituskuutioiden kasvu hidastui.

Vuoden 2009 taloudellinen taantuma näkyi vielä vuoden 2010 rakennusten valmistumisluvuissa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 valmistuneiden rakennusten rakennuskuutiot olivat 16 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liike- ja toimistorakennuksia valmistui vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Asuinrakentamisen kuutiomäärät kasvoivat kuitenkin viimeisellä neljänneksellä 46 prosenttia.

Sivun alkuun

Vuonna 2010 aloitettiin yli 34 000 asunnon rakentaminen

Tilastokeskuksen ennakotietojen mukaan vuonna 2010 valmistui 25 637 uutta asuntoa, mikä oli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 42 rosenttia. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli 11 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 47 prosenttia.

Kerrostaloasuntoja valmistui runsas kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin. Taloustaantuman aikaiset valtion elvytystoimet kohdistuivat ARA-tuotantoon. Vuonna 2009 aloitettiin yli neljäntoista tuhannen ARA-asunnon rakentaminen ja vuonna 2010 valmistui noin 12 000 uutta ARA-asuntoa.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 aloitettiin lähesi kolmenkymmenenviiden tuhannen uuden asunnon rakentaminen, mistä puolet oli kerrostaloasuntoja. Myös myönnetyissä rakennusluvissa päästiin yli 32 000 asunnon lukumäärään.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä valmistuneiden asuntojen määrän koko vuoden kestänyt voimakas kasvu jatkui. Asuntoja valmistui 68 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavaana ajankohtana. On kuitenkin muistettava, että vuoden 2009 rakentamisen laskukauden alhaiset vertailuluvut selittävät muutosprosenttien suuruutta.

Kuvio 1. Asuntotuotanto 2000-2010 neljänneksittäin, kappaletta

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kääntyi kasvuun

Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kääntyi kasvuun ollen 1,8 prosenttia plussalla. Toimialan liikevaihto on laskenut lähes yhtäjaksoisesti huhtikuusta 2009 alkaen. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä liikevaihto saavutti vuoden 2009 tason ja joulukuussa liikevaihto oli jo 2 prosenttia kasvussa.

Kuvio 2. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, % 1)

1) muutos on alkuperäisen sarjan kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta

Myös maa- ja vesirakentamisen palkkasumma oli laskussa vuoden 2009 maaliskuusta lähtien. Palkkasumma väheni etenkin heinäkuussa, jolloin maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma jäi vajaat 10 prosenttia edellisvuoden vertailujaksoa matalammaksi. Viimeisellä neljänneksellä palkkasumma laski 2,2 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrän muutosprosentti oli marraskuun kasvun jälkeen joulukuussa jälleen miinuksen puolella. Vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä myynnin määrä lähes saavutti edellisen vuoden tason. Myynnin määrä lasketaan poistamalla liikevaihdosta myyntihintojen muutosten vaikutukset.

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten kasvu jatkuu tasaisena

Rakennuskustannukset nousivat 2,8 prosenttia helmikuusta 2010 helmikuuhun 2011. Rakentamisen työkustannukset nousivat 0,4 prosenttia ja rakennustarvikkeiden hinnat 4,1 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat nousivat 2,4 prosenttia.

Osaindekseistä rakennusteknisten töiden tarvikkeiden hinnat kallistuivat vuositasolla 4,8 prosenttia vuoden takaisesta. Hinnat nousivat sähkötarvikkeissa 3,4 prosenttia, maalaustarvikkeissa 2 prosenttia ja LVI-tarvikkeissa 2,4 prosenttia.

Vuositasolla eniten nousivat betoniteräksen, sähköjohtojen ja työmaan energian hinnat. Betoniteräksen hinnat olivat vuoden aikana kohonneet reilun kolmanneksen ja sähköjohtojenkin hinnat olivat nousseet neljänneksen. Vastaavasti ulkovarusteiden, sähköjohtoteiden ja kodinkoneiden hinnat olivat laskussa.

Maarakentamisen kustannukset olivat myös kasvaneet. Maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset nousivat 4,3 prosenttia tammikuusta 2010 tammikuuhun 2011. Erityisesti päällysteiden ja betonirakenteiden hinnat nousivat vuoden aikana. Myös maarakennusalan konekustannukset olivat kasvussa. Hintojen nousuun vaikuttivat erityisesti polttoaineiden ja energian sekä metallituotteiden kallistuminen.

Kuvio 3. Rakennuskustannusindeksi, tarvikehinnat

Sivun alkuun

Asuinrakentamisen volyymi voimakkaassa kasvussa

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi vuoden 2010 loka-joulukuussa noin 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä lähes 50 prosenttia. Kasvua oli erityisesti rivi- ja ketjutalojen sekä asuinkerrostalojen rakentamisen volyymissa. Rivi- ja ketjutalojen rakentamisvolyymi kaksinkertaistui ja asuinkerrostalojen rakentamisen volyymikin kasvoi 63 prosenttia vuoden 2009 loka-joulukuusta. Vuonna 2009 asuinrakentamisen volyymi oli erityisen alhaisella tasolla, mikä selittää loppuvuoden korkeita muutosprosentteja.

Kuvio 4. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Myös muiden kuin asuinrakennusten rakentamisen volyymi oli kasvanut vuoden takaisesta. Vielä vuoden 2010 ensimmäisillä neljänneksillä liike- ja toimisto- ja teollisuusrakentaminen oli matalalla tasolla, mutta viimeisellä neljänneksellä rakentaminen oli myös näillä toimialoilla hiukan piristynyt. Vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi kasvoi lähes 7 prosenttia. Toimistorakentamisen volyymi oli yli 11 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2009 vastaavana ajankohtana. Ainoastaan hoitoalan rakennusten rakentamisen volyymi laski.

Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana vain asuinrakennusten ja julkisten palvelurakennusten rakentamisen volyymi oli selvässä kasvussa.

Kuvio 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden muutos, joulukuu 2010, %

Sivun alkuun

Talonrakentamisen työllisyystilanne on parantunut

Rakentamisen työllisten määrä oli vuoden 2010 lopulla noin 173 000. Määrä oli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2009 lopulla. Talonrakentamisen työllisten määrä oli kuitenkin selvästi kasvanut vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ollen 13 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasoa korkeammalla. Työllisten määrä erikoistuneessa rakennustoiminnassa oli hiukan laskenut. Maa- ja vesirakentamisen työllisten määrä oli pienentynyt lähes viidenneksen. Rakennusalan työllisistä noin 35 prosenttia työskenteli vuoden kolmannella neljänneksellä talonrakentamisessa, 10 prosenttia maa- ja vesirakentamisessa ja 55 prosenttia erikoistuneessa rakennustoiminnassa.

Asuinrakentamisen voimakas kasvu näkyi erityisesti talonrakentamisen työttömyystilanteessa. Rakennusalan työttömien määrä oli vuoden 2010 lopulla selkeässä laskussa verrattuna lamavuoden työttömyyslukuihin.

Talonrakentamisen työllisten ansiotaso kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä prosentin verran. Maa- ja vesirakentamisessa ansiot kasvoivat reilut 2 prosenttia.

Kuvio 6. Talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso, vuosimuutokset, IV/2010

Sivun alkuun

Korjausrakentamisen työtuntien kasvu tasasi vuoden 2009 rakentamisen taantumaa

Korjausrakentamisen työtunnit ylittivät uudisrakentamisen työtunnit vuonna 2009. Edellisen laman aikoihin 1990-luvun puolivälissä korjausrakentamisen arvo oli suurempi kuin uudisrakentamisen arvo. Laman väistyttyä uudisrakentaminen elpyi ja sen arvo nousi jälleen korjausrakentamisen tason yläpuolelle. Seuraavan kerran korjausten arvo oli lähellä uudisrakentamisen arvoa vuonna 2009. Kansantalouden tilinpidon ennakollisten tuotoslaskelmien mukaan korjausten arvo vuonna 2009 oli noin 45 prosenttia rakentamisen kokonaistuotoksesta. Sitä vastoin ammattirakentajien työtuntitiedustelun mukaan korjausrakentamisen työtunnit ylittivät tuolloin selvästi uudisrakentamisen tason. Korjausrakentamiseen panostaminen on yleensä katsottu rakentamisen suhdanteita tasaavana toimenpiteenä. Vuonna 2009 aloitetuilla valtion korjausrakentamista koskevilla avustus- ja tukitoimilla pyrittiin tasaamaan rakentamisen taantumaa. Esimerkiksi aravalähtöistä vuokratalotuotantoa alettiin elvyttää.

Kuvio 7. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008-2010, milj. tuntia

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä korjausrakentamisen työtunnit saavuttivat uudisrakentamisen työtuntien määrän. Uudisrakentamisen työtunnit ovat siitä lähtien olleet korjausrakentamisen tason alapuolella, kunnes vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä asuinrakentamisen elvytystystoimenpiteet nostivat sen jälleen korjausrakentamisen työtuntien tasolle. Uudisrakentamisen nopea elpyminen saattaa nostaa sen työtuntien määrän korjausten määrän yläpuolelle. Toisaalta asuinrakennusten korjausvelan hoitamisen paine kasvattaa myös korjausten tarvetta. Vaikka Suomen rakennuskanta on vielä verraten nuorta, niin tarve kasvaa 1960- ja 1970-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen korjaamiselle. Tällä aikakaudella rakennetut asuinrakennukset ovat tulossa tiettyyn elinkaaren vaiheeseen, jossa on pakko tehdä suuriakin korjauksia.

Sivun alkuun

Kuluttajien luottamus omasta taloudesta on pysynyt ennallaan

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä kuvaavan, Tilastokeskuksen tuottaman mikrotalouden indikaattorin pisteluku oli vuoden 2011 helmikuussa 31,4. Indikaattorin pisteluku on pysytellyt lähes samalla tasolla koko edellisen vuoden ajan. Kuluttajien näkemyksiä Suomen taloudesta ja työttömyydestä kuvaava makrotalouden indikaattori on ollut jälleen kasvussa joulukuun 2010 notkahduksen jälkeen. Mikro- ja makroindikaattoreiden pisteluvut voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Kuvio 8. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 23.06.2011.

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 5. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 6. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Ansiotasoindeksi
Kuvio 7. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Ammattirakentajien työtunnit
Kuvio 8. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri

 

Päivitetty 22.3.2011