Palvelualojen toimialakatsaus IV/2010

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Aki Niskanen (09)1734 2657
Sähköposti: palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
Fokus: Jaakko Salmela (09)1734 2953

Palvelualojen suhdannetilanne ja näkymät

Palvelualojen suhdannetilanne parantui tuoreimpien suhdanneindikaattoreiden valossa vuoden 2010 lopulla. Näkymät kohentuivat sekä palveluiden tuotannossa, työllisyydessä että yritysten suhdanneodotuksissa. Käänne parempaan on tapahtunut varsin nopeasti, sillä vielä edeltävänä vuonna kehitys oli päinvastainen. Toissa vuoden matalasta vertailukohdasta johtuen käänne on vaikuttanut osalla palvelualoista hyvinkin voimakkaalta. Varsinkin suhdanneherkillä aloilla, kuten kuljetuksessa ja varastoinnissa, koettiin voimakas lasku toissa vuoden aikana.

Palvelualoilla toimivien yritysten liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä 8,5 prosenttiin. Vielä vuosi sitten vastaavaan aikaan alan liikevaihto supistui lähes yhtä voimakkaasti. Koko vuonna 2010 palvelualojen liikevaihto kasvoi 5 prosenttia. Palvelualojen suurimman ryhmän - kuljetuksen ja varastoinnin - liikevaihdon kehitys on pitkälti ohjannut koko palvelualan suhdannekuvaa. Viime vuoden neljännellä vuosineljänneksellä toimialaryhmän liikevaihto kasvoi noin 11 prosenttia vuotta aiemmasta. Kasvunäkymät ovat parantuneet myös muilla palvelualoilla vuoden loppua kohden.

Työllisyystilanne kääntyi alkuvuodesta hitaasti parempaan ja koheni selvästi loppuvuodesta. Työllisten määrän kasvu vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä jäi kuitenkin hieman edeltävää vuosineljännestä maltillisemmaksi. Palkansaajien ansiokehitys on pysynyt melko vakaana, joskin ansiotason nousu näyttää selvästi hidastuneen.

Palvelualojen palkkasumman kasvu kiihtyi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä vajaaseen 5 prosenttiin. Käänne parempaa tapahtui viime vuoden toisella neljänneksellä, josta lähtien kasvu on ollut voimistuvaa. Koko viime vuoden osalta palvelualoilla toimivien yritysten yhteenlaskettu palkkasumma kohosi 2 prosenttia. Kasvu vuoden viimeisellä neljänneksellä oli koko talouden palkkasummaa nopeampaa. Toimialoista ainoastaan rakentamisessa palkkasumman kasvu oli palvelualoja voimakkaampaa.

Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteen notkahti hiukan vuoden vaihteessa, mutta palasi helmikuussa samalla tasolla kuin viime syksyllä. Luottamus oli selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajien näkemykset Suomen taloudesta ja työllisyydestä voimistuivat. Inflaation odotettiin kiihtyvän ja säästämistä pidettiin kannattavana. Kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi edelliskuukausiin nähden ennallaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palveluyritysten luottamus oli helmikuussa korkealla ja luottamusta kuvaava saldoluku hieman pitkän ajan keskiarvoa ylempänä. Myynti on kehittynyt suotuisasti ja odotukset myynnin kasvusta ovat positiivisia. Yleisen suhdannetilanteen katsotaan kohentuneen talven aikana.

Pk-yrityksistä tehdyn suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten palveluyritysten suhdannetilanne on kohentunut koko viime vuoden ja tilannetta kuvataan tavanomaiseksi. Suhdannenäkymät ovat suotuisat ja etenkin keskisuurten yritysten arviot tulevasta ovat myönteisiä. Keskisuurten yritysten myynti jatkoi selvässä kasvussa, mutta myös pienempien palveluyritysten myynti oli viime vuonna noususuuntainen. Keskisuurten yritysten myyntiodotukset lähikuukausille ovat hyvät, joskin pienemmillä yrityksillä odotukset myynnin kehityksestä ovat selvästi maltillisemmat. Pk-yritysten henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna maltillisesti ja sen uskotaan pysyvän entisellään seuraavina kuukausina.

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen suhdannenäkymät EU-maissa pysyivät vakaana. Luottamusta kuvaava saldoluku voimistui hieman edellisestä neljänneksestä ja oli viime vuonna korkeimmillaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Suomessa palvelualojen luottamus voimistui edelleen loppuvuodesta ja oli selvästi EU-maiden tasoa korkeammalla. Luottamus kysyntään pysyi vahvana ja sen odotetaan kehittyvän suotuisasti myös tulevina kuukausina. Myös työllisyyden odotetaan pysyvän hyvänä edeltäneen neljänneksen tapaan. Palvelualojen tuottajahintojen uskotaan nousevan seuraavien kuukausien aikana. Luottamus kotimaassa on jo palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle.

Kuvio 1. Palvelualojen kausitasoitettu luottamusindikaattori

Sivun alkuun

Muut palvelualat kasvuun kuljetuksen ja varastoinnin vanavedessä

Palvelualojen kasvua on ylläpitänyt jo vuoden 2010 alkupuolelta lähtien palveluiden suurin toimialaryhmä kuljetus ja varastointi. Sen kehitys jatkui vahvana myös vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, liikevaihdon noustessa 11 prosenttia vuoden takaisesta. Kasvutahti on voimistunut loppuvuodesta myös muilla palvelualoilla, heikomman alkuvuoden jälkeen. Etenkin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä kiinteistöalalla päästiin vuoden viimeisellä neljänneksellä jo roimasti voimakkaampaan kehitykseen.

Kuvio 2. Palvelualojen liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksolla IV/2010 ja IV/2009, % (TOL 2008)

Kuljetuksen ja varastoinnin alatoimialoista etenkin varastoinnin ja liikennettä palvelevan toiminnan kehitys on ollut vahvaa. Viime vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana alan liikevaihto voimistui reippaat 15 prosenttia vuoden takaisesta vertailuajankohdasta. Maa- ja rautatieliikenteen kasvu kiihtyi myös loppuvuotta kohden. Vesiliikenteessä kasvu jäi selvästi muuta kuljetusalaa maltillisemmaksi. Katsottaessa tarkemmin kuljetuksen ja varastoinnin toimialan kehitystä nähdään, että kasvaneiden yritysten osuus kaikista toimialan yrityksistä on noussut viime vuoden loppua kohden. Vuoden viimeisellä neljänneksellä jo yli 60 prosentilla alan yrityksistä liikevaihto oli kasvussa. Noin 40 prosentilla yrityksistä liikevaihto kasvoi voimakkaasti (yli 15 %). Merkittävin vaikutus alan liikevaihdon kasvussa oli suurilla, vähintään 50 henkeä työllistävillä, yrityksillä.

Kuljetuksen ja varastoinnin tuottajahintojen nousu voimistui edelleen vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä. Vuodentakaisesta alan hinnat kohosivat hieman reilut 2 prosenttia. Edelliseen neljännekseen nähden hinnat kohosivat prosentin verran. Vesiliikenteen hinnat nousivat voimakkaimmin (yli 8 %), varastoinnin ja liikennettä palvelevan toiminnan hintojen nousun jäädessä prosenttiin. Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat kuluvan vuoden tammikuussa vajaat 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Kokonaiskustannusten nousuun vaikutti etenkin polttoaineiden hintojen kohoaminen. Kuorma-autoliikenteessä kuljetettu tavaramäärä lisääntyi kotimaassa 16 prosenttia vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Koko viime vuoden aikana kuljetetun tavaran määrä lisääntyi yhteensä 15 prosenttia.

Palvelualojen toiseksi suurimman toimialan, informaation ja viestinnän, liikevaihdon kasvu voimistui viime vuoden loppua kohden. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä alan liikevaihdon kasvu nopeutui reiluun 4 prosenttiin. Alatoimialoista suotuisinta kehitys oli elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotannossa. Alan liikevaihto kohosi loka-joulukuun välisenä aikaa runsaat 9 prosenttia, kun vielä edellisellä vuosineljänneksellä kasvu jäi prosenttiin. Myös ohjelmistopalveluissa, kustannustoiminnassa sekä radio- ja televisiotoiminnassa kehitys oli myönteistä. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä kasvuun kääntyneen televiestinnän liikevaihto voimistui parin prosentin luokkaa. Tietopalvelutoiminnassa kasvu jäi viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi syksyn kehitystä maltillisemmaksi.

Lähes puolet informaation ja viestinnän toimialojen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2010 neljännellä vuosineljänneksellä. Liki 40 prosentilla alalla toimivista yrityksistä liikevaihdon kasvu ylsi yli 15 prosentin vuotuiseen kasvuun. Vuoden viimeisen neljänneksen kasvu jakautui melko tasaisesti kaikille yrityksille, tarkasteltaessa yrityksiä kokoluokittain. Voimakkain kasvuvaikutus oli kuitenkin pienillä ja keskisuurilla alle 50 henkeä työllistävillä yrityksillä. Alan tuottajahintojen lasku voimistui vuoden lopulla. Voimakkaimmin hintojen laskuun vaikutti televiestintä, jossa hinnat tippuivat 7 prosenttia vuoden takaisesta. Laskua hillitsi ohjelmistopalveluiden hintojen nousu.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan liikevaihdon kasvu kiihtyi selvästi vuoden 2010 lopulla. Kesäkuukausina nousuun kääntyneen toimialan kasvuvauhti liki kaksinkertaistui viimeisellä vuosineljänneksellä, liikevaihdon ollessa reilut 8 prosenttia vuoden takaista suurempi. Alatoimialoista voimakkainta kasvu oli erikoistuneissa liike-elämän palveluissa. Tähän luokkaan kuuluu mm. taideteollista muotoilua ja suunnittelua, valokuvaustoimintaa sekä käännöspalveluita. Myös muilla alatoimialoilla, kuten lakiasiain- ja laskentatoimen, sekä mainostoiminnan ja markkinointitutkimuksen alalla liikevaihto kasvoi selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Heikointa kehitys oli tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen toimialalla, jossa liikevaihto supistui samaan aikaan vajaat 4 prosenttia.

Lähes puolet ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Hieman yli 40 prosenttia liikevaihtoaan lisänneistä yrityksistä ylsi yli 15 prosentin kasvulukemiin. Kasvusta suurin osa tuli pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, jotka työllistävät alle 50 henkeä. Myös suurten yritysten liikevaihto kehittyi tuoreimmalla neljänneksellä positiivisesti. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan hinnat nousivat viimeisimmällä tarkastelujaksolla reilun prosentin vuoden takaisesta. Voimakkainta hintojen nousu oli lakiasian- ja laskentatoimen palveluissa. Myös arkkitehti- ja insinööripalveluiden sekä mainostoiminnan hintojen nousu nopeutui vuoden lopulla.

Hallinto- ja tukipalveluiden liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä. Alan liikevaihdon kasvu ylsi loka-joulukuun välisenä aikana reiluun 12 prosenttiin ja voimistui palvelualoista voimakkaimmin. Alan sisällä voimakkainta kasvu oli työllistämistoiminnassa, mutta myös vuokraus- ja leasing -toiminnan, matkatoimistojen sekä kiinteistön- ja maisemanhoidon aloilla kehitys oli varsin hyvää. Hallinto- ja tukipalveluiden yrityksistä yli puolet kasvatti liikevaihtoaan tuoreimmalla vuosineljänneksellä ja reilulla 40 prosentilla kasvu ylitti 15 prosentin vuotuisen kasvun. Positiivisin vaikutus kehitykseen oli keskisuurilla (10 - 50 henkeä työllistävät) yrityksillä. Pienten yritysten vaikutus kokonaiskehitykseen jäi selvästi vähäisimmäksi. Hintojen nousu alalla kiihtyi viime vuoden lopulla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä alan tuottajahinnat kohosivat vajaat 2 prosenttia. Nopeinta hintojen nousu oli turvallisuusalalla ja maltillisinta vuokraus- ja leasingtoiminnassa.

Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys palvelualojen suurimmilla toimialoilla

Sivun alkuun

Palkkasumman kasvu voimistui loppuvuodesta

Palvelualoilla maksetun palkkasumman kasvu nopeutui viime vuoden lopulla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu lähenteli jo 5 prosenttia. Voimakkainta kehitys oli hallinto- ja tukipalveluissa, jossa lisäys vuoden takaiseen oli hieman yli 12 prosenttia. Muilla palvelualoilla kehitys oli huomattavasti tätä tasaisempaa. Hitaimmin palkkasumma kasvoi kiinteistöalalla. Työllisyys kehittyi palvelualoilla maltillisesti. Työllisten määrän kasvu jäi vuoden viimeisellä neljänneksellä noin prosenttiin. Positiivisinta kehitys oli taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla, kun taas heikoiten kehittyi majoitustoiminta. Palvelualojen ansiotason kasvu hidastui vuoden lopulle tultaessa. Palkansaajien ansiot kohosivat hieman yli 2 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun vielä alkuvuodesta ansiotason nousu oli lähes 4 prosentin luokkaa.

Kuljetuksen ja varastoinnin yritysten maksaman palkkasumman kasvu voimistui reiluun 3 prosenttiin viime vuoden loka-joulukuussa. Voimakkainta kasvu oli maa- ja rautatieliikenteessä, jossa alan yritysten maksamat palkat kohosivat yli 5 prosenttia. Varastoinnissa ja liikennettä palvelevassa toiminnassa kasvu jäi 2 prosenttiin, kun taas vesiliikenteessä maksetut palkat laskivat puoli prosenttiyksikköä. Työllisyys heikkeni kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla, työllisten määrä kääntyessä 2 prosentin laskuun. Samaan aikaan kuitenkin työssä käyvien ansiot jatkoivat hienoisessa kasvussa.

Informaation ja viestinnän palkkasumman kasvu nopeutui 3 prosenttiin vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä. Eniten, runsaat 5 prosenttia, kasvoi ohjelmisto, konsultointi ja siihen liittyvän toiminnan palkkasumma. Myös elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotannossa maksetut palkat olivat selvässä kasvussa. Televiestinnän palkkasumma oli vuoden lopulla hienoisessa laskussa. Työllisten määrä laski vajaan prosentin informaation ja viestinnän toimialalla, kun taas palkansaajien ansiot olivat noin 3 prosentin kasvussa.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan palkkasumman kasvu voimistui viime vuoden loka-joulukuussa. Etenkin lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut olivat vahvassa kasvussa. Mainostoiminnassa palkkasumma kääntyi ensimmäistä kertaa kasvuun taantuman jälkeen. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan työllisyystilanne kohentui edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä, työllisten määrän kasvaessa noin 3 prosenttia. Palkansaajien ansiot puolestaan olivat reilussa 2 prosentin nousussa.

Hallinto- ja tukipalveluiden palkkasumman kasvu kiihtyi yli 12 prosenttiin vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä. Kasvu on voimistunut selvästi viime vuoden loppua kohden. Vahvinta kehitys oli työllistämistoiminnassa, kun taas heikoimmin palkkasumma kohosi liike-elämälle hallinto ja tukipalveluita tuottavissa yrityksissä. Hallinto- ja tukipalveluiden työllisten määrä ylsi runsaaseen 3 prosentin kasvuun ja palkansaajien ansiot olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 2 prosentin kasvussa.

Kuvio 4. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Fokus: Palvelujen ulkomaankauppa

Sivun alkuun

Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä supistui vuonna 2009

Yritykset myivät palveluja ulkomaille vähemmän vuonna 2009 kuin vuonna 2008. Palvelujen vienti laski hieman alle miljardin tuonnin noustessa 230 miljoonaa euroa. Näin palvelukaupan ylijäämä laski 3,3 miljardiin euroon, joka vastaa vuoden 2007 tasoa. Ylijäämä oli pienimmillään 879 miljoonaa euroa vuonna 2003 ja suurimmillaan 4,5 miljardia vuonna 2008. Yli 60 prosenttia yrityksistä ilmoitti sekä palvelujen viennin että tuonnin laskeneen vuonna 2009 edellisvuoteen nähden.

Palvelukaupan ylijäämä kehittyi poikkeuksellisesti vuonna 2009 rojalti- ja lisenssimaksuissa palveluerän tuonnin vähennyttyä huomattavasti. Tässä palvelutyypissä ylijäämä kasvoi positiiviseksi vuonna 2009 sen oltua alijäämäinen vuodesta 2006. Huomattavaa on myös toista vuotta jatkunut erittelemättömien liike-elämän palvelujen viennin lasku. Tämän palveluerän lasku on yli 13 prosenttia vuoteen 2006 nähden, jolloin se on saanut toistaiseksi suurimman, yli 8 miljardin euron arvonsa. Muualla luokittelemattomien palvelujen kategoria sisältää välityskauppaan, käyttöleasingiin ja muihin erittelemättömiin liike-elämän palveluihin liittyvät palvelut.

Muualla luokittelemattomat palvelut ovat laskustaan huolimatta edelleen suuri osa etenkin palvelujen vientiä. Myös tietojenkäsittelypalvelujen vienti laski edellisvuodesta, mutta säilyi edelleen korkealla tasolla. Molemmat erät ovat olleet euromääräisesti viennin suurimpia eriä vuodesta 2002 alkaen.

Vuonna 2009 tapahtunut viennin lasku kohdistui erityisesti EU15-maihin, joihin suuntautunut vienti laski noin 22 prosenttia. Vienti muualle maailmaan nousi noin 1,5 prosenttia. Samana vuonna tuonti EU15-maista nousi yli 3 prosenttia, kun taas palvelutuonti muualta maailmasta pysyi lähes vuoden 2008 tasolla.

Kuvio 5. Palvelujen vienti 2002–2009, miljoonaa euroa

Palvelujen tuonti Suomeen on vientiä enemmän keskittynyt. Tuonti painottuu pääasiassa EU-maihin ja Yhdysvaltoihin. Yksin EU15-maiden osuus palvelutuonnista on ollut yli puolet palvelutuonnista tilaston alkuvuodesta 2002 lähtien. Palveluvienti jakaantuu suuremmalle joukolle maita, missä etenkin Kiina ja Intia ovat kasvattaneet osuuttaan. Näiden maiden osuus palvelujen tuonnista on myös kasvanut 2000-luvun aikana merkittävästi. BRIC-maat vastasivat yhteensä reilusta viidennesosasta palveluvientiä vuonna 2009. Kiinan ja Intian lisäksi etenkin Saksa on kasvattanut merkitystään kauppakumppanina palveluissa. Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian osuus on laskenut muiden maiden kanssa käydyn kaupan arvon kasvettua näitä kahta maata enemmän.

Kuva 6. Palvelujen tuonti 2002–2009, miljoonaa euroa

Palvelut ovat merkittävä osa Suomen Pankin laatimaa maksutasetta ja niiden merkitys on kasvanut entisestään viime vuosina. Vuonna 2009 vaihtotaseen menoista kaikki palvelut yhteensä muodostivat noin viidenneksen, kun vastaava osuus tuloissa oli reilu neljännes. Muut palvelut -erä, johon palvelujen ulkomaankauppa -tilasto sisältyy, on selvästi merkittävin vaihtotaseen palvelujen osa-alue kuljetukseen ja matkailuun nähden. Muiden palvelujen osuus vaihtotaseen palveluista yhteensä oli yli 65 prosenttia menoista ja lähes 80 prosenttia tuloista vuonna 2009. Palvelujen ja tavaroiden osuudet ovat kehittyneet viime vuosina päinvastaisiin suuntiin, sillä tavaroiden osuus vaihtotaseessa on selvästi pienentynyt sen ollessa yli 56 prosenttia menoista ja hieman alle 58 prosenttia tuloista vuonna 2009. Vielä vuonna 2007 tavaroiden osuus vaihtotaseen tuloista oli yli 64 prosenttia ja menoista 60 prosenttia.

Kuva 7. Vaihtotaseen menojen rakenne 2007–2009, miljoonaa euroa

Kuva 8. Vaihtotaseen tulojen rakenne 2007–2009, miljoonaa euroa

Sivun alkuun

Yleistä palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnista

Vuodelle 2009 palvelujen vientiä ilmoitti yhteensä 1 010 ja vientiä 1 325 yritystä. Vastanneista yrityksistä noin puolet ilmoitti muualla luokittelemattomien palvelujen vientiä tai tuontia. Vastausten lukumäärillä mitattuna muita tärkeitä eriä olivat tietojenkäsittelypalvelut, muut rojaltit ja lisenssimaksut sekä markkinointipalvelut. Näillä palveluilla käyty kauppa on myös euromääräisesti suurta, mikä selittyy osaksi tiedustelussa käytetyllä luokituksella. Poikkeuksen muodostavat Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, joilla yli 200 yritystä ilmoitti harjoittavansa vientiä tai tuontia, vaikka erän suuruus tuonnissa on vain 12 miljoonaa euroa ja viennissä kaksi miljoonaa euroa.

Palvelujen ulkomaankaupan tilasto muodostaa suurimman osan Suomen Pankin laatiman maksutaseen Muut palvelut -erästä. Tilaston kattamat palvelut ovat liike-elämään liittyviä palveluja, joten tarvittavat tiedustelut kohdistetaan yritysrekisterin pohjalta muodostettuun kyselyjoukkoon. Mukana on yritysten lisäksi myös säätiöitä ja yhdistyksiä, sekä erilaisten oppilaitosten ja kuntayhtymien yritystunnuksia. Tiedustelussa kysyttäviin palveluihin eivät sisälly liikenteen, matkailun tai vakuutuksen palvelut. Otospoiminnassa käytettävästä kehikosta on rajattu pois toimialoja, joilta ei ole ilmoitettu palvelujen ulkomaankauppaa edeltävinä vuosina. Kyselyjoukossa on yrityksiä palvelu- ja teollisuustoimialoilta. Alustavassa tarkastelussa on havaittu tavara- ja palvelukaupan keskittyvän samoille yrityksille, mutta tähän vaikuttanee paljon palvelukaupan tiedustelussa käytetty otos.

Tilaston tiedustelut toteutetaan yritystunnuksen perusteella, siksi kotitalouksien, yksityishenkilöiden tai asunto-osakeyhtiöiden käymä palvelukauppa jää pois tilastotiedoista. Näiden toimijoiden käymän palvelujen ulkomaankaupan kattaminen on kooltaan rajatulla otoksella mahdotonta. Ilmiöitä, joita tilasto ei tämän seurauksena kata, ovat esimerkiksi yksityisten henkilöiden verkosta ostamat, sähköisesti toimitetut ohjelmat, elokuvat ja musiikkituotteet.

Kyselyjoukon poiminnassa käytetään kriteerinä yrityksen liikevaihtoa, toimialaa ja aiempaa tietoa palvelujen ulkomaankaupasta. Vaikka yritysten toimialakoodeja käytetään apuna otoksen muodostamisessa, ei tiedustelun kyselyjoukolla voida kattaa luotettavasti yksittäisten toimialojen palvelujen ulkomaankauppaa. Enemmistön kyselyjoukosta muodostavat edellisinä vuosina palvelujen ulkomaankauppaa raportoineet ja suuret yritykset. Pienempi osa kyselyjoukosta kootaan kolmeen osaotokseen, joilla pyritään kartoittamaan uusia palvelukauppaa käyviä yrityksiä. Tietoja kerätään neljännesvuosittain 160 tärkeimmältä yritykseltä.

Tilaston koko tilastovuoden ennakkotiedot julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. Vuoden aikana kerätään tärkeimmiltä yrityksiltä tietoja palvelujen ulkomaankaupasta, jotka julkaistaan vuoden kuluessa Suomen Pankin neljännesvuosittaisessa maksutaseessa. Tilastovuoden lopulliset tiedot julkistetaan seuraavan vuoden loppupuolella, jolloin tiedusteluun on vastannut noin 92 prosenttia tiedonantajista.

Seuraava vuoden 2011 ensimmäistä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 23.6.2011.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Eurostat: Palvelualojen luottamusindikaattori
Kuvio 2. Tilastokeskus: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat, Ansiotasoindeksi, Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Tilastokeskus: Palvelujen ulkomaankauppa
Kuvio 6. Tilastokeskus: Palvelujen ulkomaankauppa
Kuvio 7. Suomen Pankki: Suomen maksutase
Kuvio 8. Suomen Pankki: Suomen maksutase

Muut lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit
Tilastokeskus: Palvelujen tuottajahintaindeksi, Palkansaajien ansiotasoindeksi, Kuluttajabarometri
Tilastokeskus: Palvelualojen kasvukatsaus

Päivitetty 22.3.2011