Pilottikysely kartoitti innovaatiotoimintaa julkisella sektorilla
- Pohjoismainen pilottihanke käyntiin 2008
- Tuoteinnovaatioita yli puolella julkisista organisaatioista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuoteinnovaatioita yli puolella julkisista organisaatioista
Tuoteinnovaatioita pilottikyselyyn vastanneilla julkisilla organisaatioilla oli 55 prosentilla, kun niitä yrityksissä kaikkiaan oli 30 prosentilla (yrityskysely käsitti innovaatiotoiminnan vuosina 2006–2008). Vähintään yli 250 työntekijän yrityksistä tuoteinnovaatioita oli kuitenkin lähes 60 prosentilla, joten ero vastaavan henkilömäärän julkisen sektorin yksiköihin on lähes olematon. Vastaavansuuntainen tulos toistuu prosessi-innovaatioiden kohdalla. Henkilömäärältään pieniä yksiköitä on julkisella sektorilla suhteessa selvästi vähemmän kuin pienyrityksiä, joten julkisen sektorin yleistä korkeampaa innovaatioastetta voidaan pitää odotettuna.
Kuvio 1. Tuoteinnovaatioiden (tavarat ja palvelut) osuus julkisen sektorin pilottikyselyssä ja yritysten innovaatiotilastossa
Lähde: Innovaatiotoiminta julkisella sektorilla -pilottitutkimus, Tilastokeskus
Kuvio 2. Innovaatiotoiminnan tietokanavat julkisella sektorilla: niiden osuus innovaatiotoimintaa ilmoittaneista, jotka ilmoittivat kyseisen tietolähteen merkityksen suureksi
Lähde: Innovaatiotoiminta julkisella sektorilla -pilottitutkimus, Tilastokeskus
Kuvio 3. Innovaatiotoiminnan esteet julkisella sektorilla: niiden osuus innovaatiotoimintaa ilmoittaneista, joille kyseisellä tekijällä on suuri merkitys
Lähde: Innovaatiotoiminta julkisella sektorilla -pilottitutkimus, Tilastokeskus
Innovaatiotoiminnan tärkein tavoite sekä yrityksissä että julkisella sektorilla oli laadun parantaminen. Tuotevalikoiman laajentaminen oli yrityksille julkista puolta tärkeämpää, tehokkuus ja kustannussäästöt painottuivat puolestaan julkisella sektorilla. Tärkein innovaatiotoiminnan tietokanava julkisella sektorilla oli epävirallinen verkostoituminen. Myös erilaiset asiakastyytyväisyyskyselyt koettiin melko tärkeiksi, tieteellisen kirjallisuuden rooli sen sijaan oli vähäisempi.
Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö oli julkisella sektorilla yrityksiä yleisempää. Tämän taustalla voi olla esimerkiksi julkisten organisaatioiden yhteistyö yritysten kanssa sekä kuntien keskinäinen yhteistyö palvelujen tuottamisessa. Julkisella sektorilla esteiksi koettiin odotetusti eniten varojen ja työajan niukkuus, mutta sen sijaan muutosvastarinta tai innovaatioihin liittyvä riskien kaihtaminen ei juuri noussut esiin.
Kehittämistyö jatkuu OECD:n työryhmässä, jossa myös Tilastokeskus on mukana. Pohjoismainen pilottihanke nosti esiin monia kysymyksiä, jotka vaativat jatkokehittämistä. Erityisenä haasteena on edelleen innovaatiotoiminnan työpanoksen ja menojen mittaaminen samaan tapaan kuin jo nyt tilastoidaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursseja. Euromääräisten panosten ohella kaivataan myös edes jonkintasoista empiiristä arviota julkisen innovaatiotoiminnan tuloksista. Kokonaiskuvan saamiseksi tarvittaisiin myös tietoa julkisia palveluita tuottavista yrityksistä. Nykyisin yrityskysely ei kata esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoja.
Päivitetty 5.4.2011