Joka viides eurooppalaisnuori on työtön – mistä eväitä työllistymiseen?

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Vesa Puoskari on Pariisissa asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2011.

Työmarkkinoille siirtyminen koulutuksen jälkeen kestää useissa maissa vuosia. Kuinka nuorten työllistymistä voitaisiin edistää?
__________________

Parhaiten nuoret pääsevät työelämään kiinni Saksassa ja Hollannissa, arvioi OECD:n työllisyyteen keskittyneen pääosaston ekonomisti Glenda Quintini.

"Saksassa nuorisotyöttömyys ei ole kasvanut merkittävästi myöskään taloustaantuman aikana. Työajan tilapäinen lyhentäminen on auttanut yrityksiä, eikä niiden ole tarvinnut sanoa ihmisiä irti".

Nuorten työelämään siirtymisen tyypillisin este on työkokemuksen puute. Saksassa koulutusjärjestelmä on Quintinin mukaan kuitenkin sovitettu paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin kuin muissa maissa.

"Esimerkiksi ammattikoulutuksessa osa opinnoista tapahtuu luokissa ja osa työpaikoilla, mikä on auttanut nuoria työpaikan saannissa. Myös Itävallassa ja Sveitsissä nuorten työtilanne on hyvä, sillä ammattikoulutus- ja oppisopimusjärjestelmä toimii niissä erinomaisesti", Quintini kertoo.

Globaali taantuma kouraisi etenkin nuoria

Vahvan talouskasvun vuosina 2005–2007 keskimäärin 8 prosenttia koulutuksensa päättäneistä 15–29-vuotiaista nuorista ei ollut löytänyt kahden vuoden sisällä vakituista työpaikkaa. Globaali taloustaantuma iski rajusti etenkin nuorimpiin työntekijöihin. Vuoden 2010 toisella vuosipuoliskolla 15–24-vuotiaiden keskuudessa työttömyys kasvoi 6 prosenttiyksiköllä, kaksi kertaa enemmän kuin aikuisilla (2,5 %).

Tukalin nuorten tilanne oli taloustaantumasta pahasti kärsineissä Irlannissa ja Espanjassa, jossa nuorisotyöttömyys kipusi 40 prosenttiin.

"Espanjassa työmarkkinat ovat jakautuneet kahtia. Pysyvissä työsuhteissa on vanhempi väki, kun määräaikaisia sopimuksia tarjotaan nuorille ja uudessa työssä aloittaville. Näistä työsuhteista on helpoin päästä eroon, joten ne myös katosivat ensimmäisenä taloustaantuman alkaessa. Toisaalta tilanteen parantuessa myös väkeä palkataan helpommin tilapäisiin työsuhteisiin", miettii Quintini.

Sivun alkuun

Koulutus ja työelämä integroitava

Taloustaantuma korosti nuorten työllisyyteen liittyviä rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät koulutukseen ja työharjoitteluun.

Glenda Quintini huomauttaa, että useimmissa maissa koulutus ja työelämä ovat integroituneet heikosti. Kun nuoret jättävät koulun, on työkokemusta varsin vähän. Lisäksi työllistymistä saattaa estää tiukka työmarkkinalainsäädäntö, johon sisältyvät korkea minimipalkkavaatimus sekä tiukka irtisanomissuoja.

"Eurooppalainen koulutusjärjestelmien rakenne vaikeuttaa työkokemuksen hankkimista koulutuksen ohessa. Ajattelemme helposti, että työelämä alkaa valmistumisen jälkeen. Myöskään kouluun palaaminen ei Euroopassa ole todennäköistä myöhemmässä vaiheessa. Teoriassa tämä on tietenkin mahdollista, mutta siihen ei juuri kannusteta."

Anglosaksisissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa on tavanomaista työskennellä opintojen ohessa tai käydä välillä töissä ja palata takaisin koulunpenkille.

"Työmarkkinoille voidaan siirtyä esimerkiksi high schoolin jälkeen ja palata myöhemmin opiskelemaan yliopistoihin. Työelämässä olevat yliopistotutkinnon suorittaneet saattavat vielä tehdä master-tutkinnon, jonka työnantajat rahoittavat. Tämä on Euroopassa harvinaisempaa."

Quintini toteaa myös, että Euroopassa opiskelijat jättävät usein yliopistokoulutuksen kesken, koska sen koetaan olevan liian kaukana käytännöstä

"Useissa maissa järjestetään muutaman kuukauden työharjoitteluja, joista voidaan saada korvaavia oppisuorituksia. Harjoittelujaksoja täytyy myös koordinoida, jotta harjoittelussa on sisältöä ja oppiminen on todellista eivätkä opiskelijat ole pelkästään halpaa työvoimaa yrityksille."

Sivun alkuun

Urasuunnitteluun puhtia

Usein nuoret ovat myös ylikoulutettuja tehtäviin, joihin he päätyvät. "Jos opiskelijat eivät löydä koulutustaan vastaavia tehtäviä omalta alaltaan, he joutuvat useimmiten vähemmän vaativiin ja heikommin palkattuihin tehtäviin kuin mitä heidän koulutuksensa edellyttäisi", Glenda Quintini arvioi.

Nuoret myös usein kouluttautuvat suosikkialoille, jolloin työmarkkinoille pääsy on kovan kilpailun takana. Toisaalta on runsaasti aloja, joille ei löydy riittävästi osaavia työntekijöitä. Tässä mielessä oppilaitosten olisi parannettava ammatinvalinnanohjausta sekä urasuunnittelua.

"Opiskelijoille olisi vähintäänkin viitoitettava suuntaa siitä, millaiset mahdollisuudet heillä on työmarkkinoilla valmistumisen jälkeen. Opettajilla ei välttämättä ole edellytyksiä oppilaiden urasuunnitteluun, sillä heillä olisi oltava erinomaiset tiedot työmarkkinoista sekä hyvät suhteet yritysmaailmaan."

Quintini myöntää, että työmarkkinoiden tulevaisuuden arvioiminen on haastavaa, sillä työvoiman kysyntä ja tarjonta muuttuvat nopeasti suhdanteiden mukana. Pitkän aikavälin suunnitelmia on vaikea tehdä.

"Tulevaisuudessa voisi olla tarjolla esimerkiksi ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä työpaikkoja, joten nuorten olisi tunnettava vihreän talouden ja kasvun periaatteita. Tämä voisi olla yksi suuntaus, josta nuorille voidaan kertoa, mutta tarkkoja ennusteita ei voida esittää."

Sivun alkuun

Työttömyysturva edellyttää aloitekykyä

Useissa Euroopan maissa nuoret jäävät työttömyysturvan ulkopuolelle, koska korvausten saanti edellyttää tietyn pituista työssäkäyntiä. "Näissä maissa ongelmana on tukipolitiikan rahoittaminen, mikä korostuu tällaisina aikoina, kun työttömyyttä on runsaasti", huomauttaa Quintini.

Toisaalta työttömyysturva voi myös passivoida nuoria.

"Nuorille on kerrottava, että heillä on oikeus työttömyysturvaan mutta samalla tämä edellyttää omaa aloitekykyä. Työttöminä työnhakijoina heidän on etsittävä aktiivisesti työpaikkaa, hankittava lisää valmiuksia työpaikan hakemiseen tai koulutusta ammatillisen osaamisen kohentamiseen", Quintini huomauttaa.

"Useimmissa maissa järjestelmä on olemassa, mutta sitä ei toteuteta kunnolla käytännössä", hän lisää.

___________________

Sivun alkuun

Koulutuksen ja työelämän sovittaminen haaste myös Suomessa

Opetusneuvos Kirsi Lindroos Suomen pysyvästä OECD-edustustosta myöntää, että koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisessa on omat pulmansa myös Suomessa.

"Koulutuksella ja työelämässä on erilainen kulttuuri, eivätkä ne tahdo kohdata. Koulun puolella halutaan keskittyä opettamiseen ja oppimiseen. Yritykset eivät taas näe opiskelijoita tulevina työntekijöinä, vaikka jotkut alat osaavat rekrytoida jo varhain."

Lindroos huomauttaa, että meneillään on useita hankkeita, joilla pyritään helpottamaan työelämään siirtymistä koulutuksen jälkeen. "Esimerkiksi joustavan perusopetuksen JOPO-hankkeen tavoitteena on ollut aktivoida nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulun keskenjäämisen takia. Koulutuksesta syrjäytyminen jo peruskoulun aikana onkin suuri haaste nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisyssä."

"Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia myös opinto-ohjauksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Oppilaan uraa on mietitty yhdessä koko kouluyhteisön ja vanhempien kanssa. Tulokset ovat hyviä, kun oppilaan kehitystä seurataan kokonaisvaltaisesti pidemmällä aikavälillä", Lindroos arvioi.

Joillakin aloilla lähes joka kolmannen koulu keskeytyy

Koulupudokkaiden kasvava joukko on ongelma Suomessa. Peruskoulun jälkeen toisen asteen ammatilliset opinnot tai lukio jäävät tai myöhästyvät pahasti. Joillakin aloilla opintonsa keskeyttäneiden määrä nousee 30 prosenttiin.

"Opiskelijat huomaavat opintojen aikana, ettei oman alan töitä löydy tai mielenkiinto alaa kohtaan lopahtaa. Peruskoulutuksen ja työelämän osalta olisikin tehtävä riittävästi yhteistyötä, jotta opiskelijat löytäisivät ammatillisessa koulutuksessa paremmin aloille, joissa päästään kiinni työelämään. Muun muassa oppisopimuskoulutuksen räätälöidyt ratkaisut ovat tuottaneet hyvää tulosta. Työelämän osaamisen ennakointijärjestelmiä on myös syytä kehittää edelleen", Kirsi Lindroos painottaa.

"Mielestäni nopea koulutusputki ei ole paras tapa siirtyä eteenpäin. Vahva pohja tulevaisuutta varten on ensiarvoisen tärkeää – ei kiitorata. Vuosi työelämässä esimerkiksi ennen korkeakouluopintoja lisää motivaatiota jatko-opintoja kohtaan, kun toiveet tarkentuvat."

Lindroos painottaa, että myös tutkintoon johtavia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia olisi parannettava jatkuvasti. Työelämään siirtyneet palaavat Suomessa harvemmin opiskelijoiksi.

"Opiskelua olisi voitava jatkaa elämän eri vaiheissa, sillä se tukee myös työelämässä jaksamista. Positiiviset kokemukset oppimisesta nuoruusiässä lisäävät motivaatiota oppia uutta myös myöhemmin. "

Päivitetty 5.4.2011