Hyvinvoinnin mittaamisen monet kasvot
- Nobelistien raportista mittarien metsästykseen
- Into ei tyssähtänyt talouskriisin syövereissäkään
- Työryhmiltä odotetaan tuloksia kesään mennessä
- Onnistunut vuoropuhelu avainasemaan
- Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen hankalin pala
- HYMY-ryhmä etsii uusia indikaattoreita
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen hankalin pala
Eurostat perusti sosiaalitilastollisen lippulaivansa EU-SILCin kylkeen well-being-työryhmän. Sen tarkoituksena on tehdä ehdotuksia siitä, miten hyvinvointia voisi EU-SILCissä – yhdessä Euroopan suurimmista surveytutkimuksista – mitata vuonna 2013 ja kokemuksista riippuen sen jälkeenkin.
Tilastokeskuksesta työryhmän työskentelyyn osallistuu erikoistutkija Hannele Sauli elinolot-yksiköstä.
Miten työryhmän työ ja 20 lisäkysymyksen ehdotus parhaillaan etenevät?
– Aika valmis ehdotus tuli juuri kommentoitavaksi kirjallisesti jäsenmaiden SILC-tiimeille ja työryhmälle. Siinä on nyt 29 kysymystä ja aikaa kommentointiin on annettu viikko. Toivotut kommentit ovat "ota tai jätä"-tyyppisiä.
– Seuraavaksi sosiaalitilastojohtajat ja sen jälkeen pääjohtajat sanovat sanansa. Lopuksi Euroopan neuvosto ja parlamentti joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen. Hyväksytty ehdotus muuttuu sitten asetuksen tasoiseksi ohjenuoraksi kansallisille toteuttajille. Jos ehdotus tulee jossakin vaiheessa hylätyksi, EU:n puheenjohtajamaassa etsitään joku kompromissi jne.
Mitkä seikat olet kokenut työryhmän suurimmiksi haasteiksi?
– Ehdottomasti haastavinta tulee olemaan valitsemiemme muuttujien perusteleminen tutkimuksen vastaajille. Kun tilaa on niin vähille kysymyksille, ne voivat vaikuttaa umpimähkäisiltä. En ole ainoa työryhmän jäsen, jolla on faktaorientaatiosta johtuvia motivointivaikeuksia, ihan henkilökohtaisia!
– Olen kyllä oppinut paljon ja ehkä luopunutkin joistain ennakkoluuloistani tutustuessani alueen tutkimukseen, mutta en tunne saavuttaneeni tyydyttävää näkemystä aiheesta. Suhtaudun edelleen kriittisesti näin subjektiivisen ihmiselämän tason kvantitatiiviseen kuvaamisyritykseen.
– Aihealue on vaikea tilastontekijän roolissa raportoitavaksi. Yritän löytää itselleni toimivaa tulokulmaa etsimällä hyviä tutkimuksia ja muita tekstejä.
Lue aiheesta tarkemmin Hannele Saulin artikkelista Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2011.
______________________
Päivitetty 5.4.2011