Hyvinvoinnin mittaamisen monet kasvot
- Nobelistien raportista mittarien metsästykseen
- Into ei tyssähtänyt talouskriisin syövereissäkään
- Työryhmiltä odotetaan tuloksia kesään mennessä
- Onnistunut vuoropuhelu avainasemaan
- Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen hankalin pala
- HYMY-ryhmä etsii uusia indikaattoreita
Koko dokumentti yhdellä sivulla
HYMY-ryhmä etsii uusia indikaattoreita
Jo nykyisin useissa yksittäisissä EU-maissa etsitään ja kehitetään hyvinvointimittareita. Suurta kiinnostusta on esimerkiksi herättänyt Ison-Britannian tilastoviraston (ONS) käynnistämä – ja neljän vuoden rahoituksella turvattu – Measuring national well-being -hanke. Sitä on yleisesti pidetty eräänlaisena onnellisuusmittarin kehittämishankkeena. Sen alkuvaiheessa tilastojen käyttäjiltä, niin kansalaisilta, yrityksiltä kuin tutkimuslaitoksiltakin, kerätään internet-kyselyllä tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, millä mittareilla hyvinvointia pitäisi mitata.
Ison-Britannian lisäksi Saksan ja Ranskan hallitusten välillä tehdään yhteistyötä taloudellisen hyvinvoinnin mittaamisen saralla. Samoin OECD on ollut aktiivinen varsinkin tilinpidon alueella ja tehnyt tiivistä yhteistyötä Eurostatin kanssa.
Suomessa vuoden 2010 kesällä nimitetty Kiviniemen hallitus halusi osallistua hyvinvointimittareiden kehittämistalkoisiin ja kirjasi tavoitteen hallitusohjelmaan. Valtioneuvoston kanslia pisti pystyyn hyvinvointi-indikaattoreita kartoittavan HYMY-työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä.
Tilastokeskusta työryhmässä edustavan Eeva Hamusen mukaan HYMY-ryhmä lähtee työssään liikkeelle Eurostatissa tekeillä olevasta työstä. "Ryhmässä ei tavoitella vain yhtä hyvinvointi-indeksiä vaan pyrkimyksenä on pikemminkin kehittää useita näkökulmia valottavia indikaattoreita, jotka liitetään Findikaattori-palveluun", kertoo Hamunen meneillään olevasta työstä.
Findikaattori-palvelu (http://www.findikaattori.fi) sisältää noin 100 yhteiskunnan kehitystä kuvaavaa indikaattoria ja sitä tuottavat Tilastokeskus ja Valtioneuvoston kanslia yhteistyössä ministeriöiden kanssa.
"Suomessa Findikaattorin kehittäminen on myös luontevin tapa viestiä hyvinvoinnin mittaamisesta", lisää Hamunen.
Eurostatin pääjohtaja Walter Radermacherin tavoin myös Hamunen painottaa tilastoasiantuntijoiden, tuloksia tulkitsevien tutkijoiden ja päättäjien välisen systemaattisen vuoropuhelun ja yhteistyön tärkeyttä. "Niiden tulisi ehdottomasti kohdata. Se on tärkeää niin mittareiden kehittämistyössä kuin tuloksia analysoitaessa ja hyödynnettäessä."
HYMY-ryhmän suositukset sisältävä toimeenpanosuunnitelma valmistuu toukokuun loppuun mennessä. "Jatkuuko työ ja millaisen painoarvon se saa , riippuu seuraavasta hallituksesta", muistuttaa Hamunen.
Lue HYMY-ryhmän tavoitteista ja kokoonpanosta tarkemmin Eeva Hamusen tuoreesta artikkelista Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2011.
Päivitetty 5.4.2011