Perusturvan kasvava aukko – tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa
- Tulottomia kotitalouksia 20 000
- Tulottomuus kestää yhä kauemmin
- Työvoimapolitiikan muutokset taustalla
- Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin
- Syrjäytymisen uhka
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin
Kun tulottomia kotitalouksia tarkastellaan niiden viitehenkilöiden iän mukaan, havaitaan ilmiön painottuvan nuoriin ikäluokkiin (kuvio 1). Tämä viittaa nuorten koulutuspakon suureen osuuteen tulottomuuden selittäjänä. Taulukosta 1 ja kuviosta 1 havaitaan toisaalta tulottomien kotitalouksien keski-iän nousu ja toisaalta tulottomien lukumäärän kasvu myös vanhemmissa ikäluokissa. Vuonna 2009 alle 25-vuotiaiden osuus oli 37 prosenttia, 17 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2006. Tämä puolestaan viittaa vuoden 2006 uudistuksen vaikutuksiin.
Kuvio 1. Tulottomien kotitalouksien viitehenkilöiden ikärakenne.
Lähde: Kelan asumistukirekisteri ja opintotukirekisteri.
Taulukosta 4 ilmenee, että karenssipäätösten lukumäärä on ollut 2000-luvulla kasvussa. Taloudellisilla suhdanteilla voi olla osuutensa, mutta ne eivät yksin vaikuta. Alle 25-vuotiaiden "koulutuspakkoon" liittyvät työssäolovelvoitteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuoden 2006 lainmuutos on poistanut työttömyysturvan piiristä joka vuosi useita tuhansia henkilöitä. Vuonna 2007 päätöksiä työmarkkinatuen lakkauttamisesta tehtiin eniten eli 10 000. Kaiken kaikkiaan mainittuun lakiin perustuvia karenssipäätöksiä on tehty yhteensä noin 38 000 vuosina 2006–2010.
Taulukko 4. Tilastoa karenssipäätöksistä.
| Vuosi | Yhteensä päätöksiä | Alle 25-vuotiaiden työmarkkinatuki* | Vuoden 2006 uudistus** |
| 2000 | 62 100 | 13 000 | |
| 2001 | 60 900 | 13 000 | |
| 2002 | 63 200 | 13 400 | |
| 2003 | 65 000 | 16 300 | |
| 2004 | 65 200 | 18 000 | |
| 2005 | 68 000 | 18 600 | |
| 2006 | 76 000 | 20 400 | 8 000 |
| 2007 | 81 800 | 20 200 | 10 000 |
| 2008 | 79 300 | 19 800 | 8 300 |
| 2009 | 81 100 | 24 800 | 6 100 |
| 2010 | 81 000 | 27 200 | 5 300 |
| Luvut koskevat työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä annettuja työvoimapoliittisia lausuntoja * Ei työmarkkinatukea koulutuksesta kieltäytymisen tai eroamisen vuoksi ** Työssäolovelvoite, jos 500 tai 180 työmarkkinatukipäivän jälkeen kieltäytyy työvoimapoliittisista toimista |
|||
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyyskertomukset 2000–2010.
Paljonkaan tietoa ei ole siitä, mitä tällaisten karenssipäätösten jälkeen on tapahtunut. Osa työttömistä on voinut työllistyä jossakin vaiheessa ja ehkä palata takaisin työmarkkinatuen saajiksi. Heistä osa on puolestaan voinut saada uudenkin karenssipäätöksen. Siten emme tarkkaan tiedä, kuinka moni on tämän uudistuksen vuoksi menettänyt kokonaan työttömyysturvan. Edellä esitetyt tiedot tulottomista kotitalouksista viittaavat siihen, että kyse on useista tuhansista henkilöistä.
Viime vuosina on ilmestynyt useitakin tutkimuksia (Ala-Kauhaluoma ym. 2004; Hämäläinen—Tuomaala 2008; Hämäläinen ym. 2009; Hämäläinen 2005), joissa tarkastellaan tässä mainittujen työvoimapoliittisten uudistusten vaikutuksia. Tutkimuksista saa kuvan, että uudistusten vaikutus työttömien työllistymiseen ei ole ollut erinomainen. Esimerkiksi vuoden 2006 uudistus aktivoi kylläkin kuntia järjestämään muun muassa kuntoutusta työttömille, mutta työllistymisessä avoimille työmarkkinoille uudistuksella on ollut vähän vaikutusta. Sen sijaan kuvattu tulottomuus on varsin konkreettinen vaikutus, joka on rekisteritiedoista todettavissa.
Päivitetty 26.9.2011