Perusturvan kasvava aukko – tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa
- Tulottomia kotitalouksia 20 000
- Tulottomuus kestää yhä kauemmin
- Työvoimapolitiikan muutokset taustalla
- Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin
- Syrjäytymisen uhka
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Syrjäytymisen uhka
Köyhyyden ja syrjäytymisen estäminen on nykyisin paljon esillä erilaisissa ohjelmissa kuten EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden yhteydessä viime vuonna julkaistussa STM:n asiakirjassa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Tulottomuus ja pelkän viimesijaisen toimeentulotuen varaan joutuminen merkitsee epäilemättä köyhyyttä. Se on myös yksi syrjäytymisen muoto tai ainakin syrjäytymisvaarasta kertova tieto. Lainsäädäntöä valmisteltaessa tähän seuraukseen on kiinnitetty vähän tai ei lainkaan huomiota
Yhtenä toivomuksena viranomaisille voidaan esittää parempien tilastotietojen tuottaminen työvoimapoliittisista ratkaisuista. Työvoimapoliittisia lausuntoja koskeva melko ylimalkainen tilasto esitetään nyt vain kerran vuodessa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskertomuksen yhteydessä. Paremmasta käytännöstä on esimerkkinä Saksan työvoimahallinnon kuukausittain julkaisema yksityiskohtainen, ikä- ja sukupuoli- ja aluejaotukset sisältävä sanktiotilasto. 2
Suomessa ei ole tilastotietoa muun muassa siitä, kuinka monelta toistuvasti työstä kieltäytyneeltä on alennettu toimeentulotukea 20 tai 40 prosenttia. Äskettäin säädettiin melko kiistanalainen laki, jonka mukaan tätä sanktiota voidaan soveltaa myös nuorten "koulutuspakkoon", mutta lain vaikutuksia on vaikea arvioida, jos sanktioiden käyttöä ei valtakunnallisesti mitenkään tilastoida.
Lähteet:
Ala-Kauhaluoma, M. – Keskitalo, E. – Lindqvist, T. – Parpo, A. 2004. Työttömien aktivointi. Kuntouttava työtoiminta -lain sisältö ja vaikuttavuus. Tutkimuksia 141. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Helsinki.
Hämäläinen, K. – Tuomaala, J. 2008. Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutus työttömien työllistymiseen ja aktivointitoimiin osallistumiseen. Teoksessa: Vaikuttavaa tutkimusta – arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita? Toim. Seija Ilmakunnas – Teuvo Junka – Roope Uusitalo. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki
Hämäläinen, K. – Tuomaala, J. – Ylikännö, M. 2009. Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2009:7. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.
Hämäläinen, U. 2005. Aktivoivatko työmarkkinatuen rajaukset? Kokemuksia nuorten työmarkkinatuen rajoituksista. Teoksessa Työttömyys – taloustieteellisiä puheenvuoroja. Toim. Kari Hämäläinen ym. Palkansaajien tutkimuslaitos, Helsinki.
Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011. Avauksia 4/2011. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
_________
1) Tulottomuuden kriteerinä on valtionveronalaisten tulojen puuttuminen. Kiitän tiedosta Pekka Ruotsalaista, joka teki tarvittavan tilastoajon Tilastokeskuksen aineistolla.
2) Ks. http://statistik.arbeitsagentur.de/Navigation/Statistik/Statistik-nach-Themen/Statistik-nach-Themen-Nav.html, kun tämä linkki on avattu, edetään edelleen painonapeilla Grundsicherung für Arbeitssuchende ja Sanktionen.
| Niin sanotun syyperusteisen sosiaaliturvan saamiseksi henkilöllä on oltava tietty syy kuten työttömyys tai sairaus, jota kontrolloidaan. Sen sijaan asumistuen tai toimeentulotuen saaminen ei edellytä tällaista syytä, vaan niiden perusteena on pienituloisuus. Asumistuen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot alittavat asumistuen tulorajat ja että huomioon otettavat asumiskustannukset ylittävät tulotasosta riippuvan omavastuun. Toimeentulotukea myönnetään, jos kotitalouden tulot eivät riitä toimeentulotukilaissa määritellyn perusosan sekä asumismenojen kattamiseen. Perusosaa voidaan kylläkin pienentää 20 prosenttia tai jopa 40 prosenttia, jos henkilö ei noudata työvoimaviranomaisten määräyksiä, mutta perusosaakaan ei voida kokonaan evätä toimeentulotuen saajalta. |
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 26.9.2011