Teollisuuden toimialakatsaus I/2011

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Jukka Appelqvist (09) 1734 3391
Fokus: Heikki Taimio (Palkansaajien tutkimuslaitos)
volyymi.indeksi@tilastokeskus.fi

Suhdannetilanne ja näkymät

Teollisuuden suhdannetilanne säilyi kohtalaisen hyvänä vuoden 2011 alussa. Tuotannon kehitys ei kuitenkaan jatkunut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtä hyvänä kuin viime vuoden lopussa. Erityisesti tammikuu oli tuotannon osalta haastava. Tammikuun jälkeen tuotanto on kuitenkin jälleen päässyt melko hyvälle kasvu-uralle useilla toimialoilla. Myös uusia tilauksia on saatu runsaasti.

Viime vuoden jälkipuoliskon vahvan kasvun seurauksena koko teollisuuden tuotanto (BCDE, TOL 2008) oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä noin 4,5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kausitasoitettu tuotanto supistui kuitenkin reilut 2,5 prosenttia vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen verrattuna.

Teollisuusyritysten liikevaihto on kasvanut alkuvuonna tuotantomääriä nopeammin. Useilla toimialoilla liikevaihto onkin kasvanut alkuvuodesta poikkeuksellisen nopeasti. Teollisuuden liikevaihdon kasvua on vauhdittanut tuottajahintojen nopea kallistuminen muun muassa öljytuotteiden, massan ja metallien osalta. Liikevaihto on kasvanut sekä kotimaan myynnin että viennin suhteen.

Suhdanneodotukset ovat edelleen parantuneet alkuvuodesta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuussa julkaiseman Suhdannebarometrin mukaan Suomen teollisuuden lyhyen aikavälin näkymät ovat varsin hyvät. Myös suhdannetilannetta luonnehdittiin kyselyssä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 kevään jopa keskimääräistä paremmaksi.

Tilastokeskuksen julkaisema teollisuuden uusia tilauksia kuvaava tilasto tukee käsitystä hyvistä suhdanneodotuksista. Tilaukset ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan kaikilla päätoimialoilla alkuvuonna 2011. Kansainväliseen talouteen liittyvät epävarmuustekijät, kuten huoli raaka-aineiden hintojen noususta tai joidenkin euroalueen maiden ylivelkaantumisen seurauksista, eivät ainakaan toistaiseksi näy suomalaisten teollisuusyritysten odotuksien heikkenemisenä.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kehitys Suomessa heikompaa kuin USA:ssa ja muualla EU-alueella

Teollisuustuotannon (BCD TOL 2008, kausitasoitettu) koko viime vuoden jatkunut kasvu taittui vuoden 2011 alussa laskuksi. Tuotanto supistui vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä lähes kolme prosenttia vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen verrattuna.

Kausitasoitettu tuotanto supistui useimmilla keskeisillä päätoimialoilla vuoden 2011 alussa. Tammikuu oli erityisen huono kuukausi muun muassa kemianteollisuudessa (19-22 TOL 2008), sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (26-27 TOL 2008), metallien jalostuksessa (25 TOL 2008) sekä kulkuneuvojen valmistuksessa (29-30 TOL 2008). Monilla toimialoilla tuotanto on kuitenkin kääntynyt jälleen kasvuun ja tuotannon kehitys on jatkunut hyvänä myös huhtikuussa.

Viime vuonna pitkään jatkuneen kasvun seurauksena tuotanto oli kuitenkin yhä selvästi viime vuoden ensimmäistä neljännestä korkeammalla tasolla. Myös kapasiteetin käyttöaste on noussut melko tasaisesti viime vuoden kesästä saakka. Huhtikuussa 2011 kapasiteetin käyttöaste oli jo noin 80 prosenttia.

USA:n teollisuustuotannon kasvu jatkui melko tasaisena alkuvuodesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna kausitasoitettu tuotanto kasvoi noin puolitoista prosenttia. Myös Euroopan unionin teollisuustuotanto jatkoi kasvuaan vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka kasvuvauhti heikkenikin hieman loppuvuodesta. Kausitasoitettu tuotanto kasvoi EU-maissa reilun prosenttia.

Edelliseen vuoteen verrattuna EU-maiden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi yli kuusi prosenttia. Voimakkainta kasvu oli Virossa, Liettuassa ja Ruotsissa. EU-maista heikointa kehitys oli Kreikassa ja Irlannissa.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Sekä liikevaihto että tuottajahinnat jatkoivat nousua

Vuoden 2010 alussa alkanut teollisuuden (C TOL 2008) tuottajahintojen nousu jatkui yhä ja hintojen kasvuvauhti kiihtyi entisestään. Tuottajahinnat ovat nyt palautuneet vuonna 2008 alkanutta taantumaa seuranneesta notkahduksesta ja ylittäneet sitä edeltäneen tasonsa.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden tuottajahinnat nousivat peräti 7,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Metallien ja öljytuotteiden voimakas hinnannousu siivitti kemianteollisuudessa (19-22 TOL 2008) ja metallien jalostuksen toimialalla (24 TOL 2008) tuottajahinnat poikkeuksellisen voimakkaaseen kasvuun. Molemmilla toimialoilla tuottajahinnat nousivat yli 20 prosenttia. Myös massan hinta nousi alkuvuonna voimakkaasti, mikä nosti tuottajahintoja paperiteollisuudessa. Sen sijaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden (26-27 TOL 2008) pitkään jatkunut hintojen lasku jatkui yhä.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuodesta voimakkaasti viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi noin 16 prosenttia. Tilanne vaihteli kuitenkin huomattavasti toimialojen välillä. Kasvu oli erityisen voimakasta metallien jalostuksessa (25 TOL 2008), kemianteollisuudessa (19-22 TOL 2008) ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (28 TOL 2008). Heikkoa liikevaihdon kehitys oli puolestaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden (26-28 TOL 2008) kohdalla, jossa erityisesti tammikuu heikensi vuoden ensimmäistä neljännestä kokonaisuudessaan. Kokonaisuudessaan teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto jäi suurin pirtein viime vuoden viimeisen neljänneksen tasolle.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumma kasvoi alkuvuodesta

Teollisuudessa oli avoimia työpaikkoja vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä likimain yhtä paljon kuin viime vuonna samaan aikaan. Vuoden 2010 lopussa nähty voimakas avoimien työpaikkojen kasvu jäi hetkelliseksi ilmiöksi, joka sekin selittyy lähinnä vertailuajankohdan poikkeuksellisen heikolla tilanteella.

Jo useita vuosia jatkunut työllisten määrän hidas väheneminen teollisuudessa jatkui yhä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2008 alun jälkeen työllisten määrä ei ole kasvanut teollisuudessa yhdelläkään neljänneksellä. Palkkasumma sen sijaan kasvoi teollisuudessa alkuvuodesta työllisten määrän vähenemisestä huolimatta varsin voimakkaasti, 5,7 prosenttia, mikä kertoo erittäin nopeasta ansiotason noususta.

Kuvio 4. Teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja avoimien työpaikkojen kehitys

Sivun alkuun

Uusien tilausten kasvu jatkui alkuvuodesta vahvana

Teollisuusyritysten saamien uusien tilausten arvo reagoi voimakkaasti vuoden 2008 finanssikriisiin. Tilaukset alkoivat vähentyä jo keväällä 2008 ja syksyllä niiden arvo suorastaan romahti. Vuoden 2010 aikana on kuitenkin nähty uusien tilausten nopea toipuminen, joka on jatkunut edelleen tänä vuonna. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä uudet tilaukset kasvoivat noin 26 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös huhtikuussa 2011 uudet tilaukset jatkoivat kasvua.

Erityisen hyvin tilaukset ovat toipuneet paperiteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa. Niiden kohdalla öljytuotteiden ja massan hintojen nousun voidaan olettaa vaikuttaneen tilausten arvon kasvuun. Myös metalliteollisuus on toipunut hyvin, vaikka sen osalta ei ole vielä aivan saavutettu taantumaa edeltänyttä tasoa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton huhtikuussa tekemän suhdannekyselyn mukaan teollisuuden näkymät olivat varsin positiiviset. Suhdanneodotukset olivat kyselyn mukaan parantuneet alkuvuodesta ja huhtikuussa ainoastaan 2 prosenttia vastaajista odotti suhdanteen heikkenemistä. Sen sijaan suhdanteen paranemista ennusti 26 prosenttia vastaajista. Ensimmäistä kertaa kevään 2008 jälkeen myös vallitsevaa suhdannetilannetta luonnehdittiin jopa keskimääräistä paremmaksi. EK:n kyselyn mukaan tilauskannat ovat teollisuudessa keskimääräisellä tasolla.

Kuvio 5. Teollisuuden uudet tilaukset sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Kohti täystyöllisyyttä - uusi yritys?

Täystyöllisyydellä ei taloustieteessä tarkoiteta sitä, että kaikilla olisi töitä, so. että työttömyysaste olisi nolla. Kausivaihtelusta puhdistetussakin työttömien joukossa on aina vaikeasti työllistettäviä pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömiä sekä työpaikan vaihtumisen takia lyhyitä työttömyysjaksoja kärsiviä. Onkin tavallista määritellä täystyöllisyys ja sitä vastaava tasapainotyöttömyysaste niin, että sen saavuttamisen jälkeen työmarkkinat ylikuumenevat ja palkkojen nousuvauhti alkaa kiihtyä. Tästä juontuu englanninkielinen lyhenne NAIRU (Non-Accelerating Inflation Rate of Unemployment) eli "kiihtymätöntä inflaatiovauhtia vastaava työttömyysaste". Palkka- ja hintainflaation ajatellaan tässä olevan läheisessä yhteydessä toisiinsa.

Tilastollisesti NAIRU ei merkitse mitään keskimääräistä työttömyysastetta, sillä sen ylittäminen (työttömyys) on paljon todennäköisempää kuin alittaminen (ylityöllisyys). Vahvat voimat taloudessa kääntävät kiihtyvän inflaation verraten nopeasti työttömyyden kasvuksi: korkotaso lähtee nousuun, nimellisarvoltaan kiinteä varallisuus menettää arvoaan ja ulkomaankaupan hintakilpailukyky huononee. Seurauksena on talouden kokonaiskysynnän heikkeneminen. Toisaalta jos talous on ajautunut joukkotyöttömyyteen, niin palaaminen kohti täystyöllisyyttä voi kestää pitkään.

Kansainvälisiä arvioita Suomen tasapainotyöllisyysasteesta

Suomen 1990-luvun suuressa lamassa työvoimatutkimuksen mukainen työttömyysaste saavutti korkeimman vuosikesiarvonsa, 16,7 prosenttia vuonna 1994. Kuinka kaukana se oli tuolloisesta täystyöllisyydestä? Kysymykseen vastaaminen edellyttää taloustieteellistä mallia ja huolellista ekonometrista tutkimusta. Matti Pohjolan toimittama kirja "Suomalainen työttömyys" (1999) on toistaiseksi maamme laajin aihetta käsittelevä teos. Siihen pyydettiin artikkeli myös arvostetulta brittiläiseltä professorilta, Stephen Nickelliltä, joka yhdessä Richard Layardin ja Richard Jackmanin kanssa oli muutamia vuosia aikaisemmin julkaissut perusteellisen ja vaikutusvaltaisen "Unemployment"-kirjan. Nickell estimoi 1990-luvun puolivälin tasapainotyöttömyysasteeksi 8,2 prosenttia, kun se edellisellä vuosikymmenellä oli ollut 6,6 prosenttia.

Laman jälkeen tilastoitu työttömyysaste alkoi vähitellen laskea ja alitti 10 prosentin rajan vuonna 2000. Vuosikymmenen puolivälissä Professori Nickelliä pyydettiin jälleen estimoimaan Suomen tasapainotyöttömyysaste. Artikkelissaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous&Yhteiskunta-lehden numerossa 1/2006 hän sai tulokseksi 7,4 prosenttia. Tässä on kiinnostavaa paitsi se, kuinka vähän luku oli pienentynyt 10 vuodessa, myös se, että työn verotuksen keveneminen oli ainoa tekijä, joka selitti NAIRUn alenemista Suomessa.

Työn verotus - tarkemmin ottaen sen ns. verokiila - on Nickellin työmarkkinamallissa keskeinen rakennetyöttömyyttä selittävä tekijä, koska se vaikuttaa työnteon kannustimiin ja työpanoksen kysyntään. Se oli alentunut noin viidellä prosenttiyksiköllä lamasta 2000-luvun puoliväliin. Muita tällaisia rakenteellisia tekijöitä ovat työttömyysturva, työvoimapolitiikka, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä ja omistusasumisen osuus. Näitä varten on luotu erilaisia tilastollisia mittareita. Työttömyysturvaan ja työvoimapolitiikkaan tehdyillä uudistuksilla ei Nickellin mukaan ollut merkitystä NAIRUlle. Listassa omistusasumisen osuus saattaa hieman ihmetyttää, mutta ajatuksena on, että sillä on alueellisia työmarkkinoita jäykistävä vaikutus. Toimivat vuokra-asuntomarkkinat helpottavat muuttamista työn perässä.

Vuonna 2007 työttömyysaste alitti ensimmäisen kerran laman jälkeen Nickellin arvioiman 7,4 prosentin tasapainotasonsa, ja kuinka ollakaan, ansiotasoindeksin nousu kiihtyi samana vuonna 3,4 prosenttiin ja seuraavana vuonna jo 5,5 prosenttiin. Yhä melko tuoreessa muistissa ovat palkansaajajärjestöjen tuolloin selvästi kohonneet palkkavaatimukset ja mm. sairaanhoitajille luvatut suurkorotukset. Samalla kuluttajahintaindeksin nousu kiihtyi neljään prosenttiin. Oheisesta kuviosta 6 näkyy selvästi tämä työttömyysasteen aleneminen ja ansiotason nousun kiihtyminen vuosina 2006-2008. Kuvion havaintopisteet noudattelevat suurin piirtein makrotaloustieteestä tuttua Phillipsin käyrää, jonka mukaan työttömyysasteen ja ansiotason nousun (tai inflaation) välillä on käänteinen yhteys.

Kuvio 6. Phillipsin käyrä Suomessa (1980-2010)

Työttömyysasteen aleneminen ja inflaation kiihtyminen jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi, sillä talouteen iski finanssikriisi ja syvä taantuma. NAIRUn kannalta tällä suhdannekäänteellä ei ollut välttämättä mitään merkitystä, mutta verokiila aleni edelleen jonkin verran, ja Elinkeinoelämän keskusliitto irtisanoutui jo keväällä 2007 keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Toistaiseksi meillä ei ole selkeää tutkimustietoa siitä, miten tämä tulopolitiikan loppuminen on vaikuttanut työmarkkinoiden toimintaan Phillipsin käyrän mielessä.

Työllisyyskehityksen ennusteet

Joka tapauksessa Suomen työttömyysaste näyttäisi pääsevän kuluvalla vaalikaudella täystyöllisyystasolle tai jopa sen alle. Kuvio 7 esittää sen toteutunutta kehitystä ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen EMMA-neljännesvuosimallilla ennustettua uraa vuoteen 2015 asti. Tämä makromalli on tavannut ennustaa työttömyysastetta keskimäärin kohtuullisen hyvin. Kuvion ennusteessa kokonaistaloudellinen kehitys on oletettu lähivuosina melko tasaiseksi ilman uutta taantumaa, joskin mallin mukaan bruttokansantuotteen kasvu hidastuu vähitellen kohti 2,5 prosentin vauhtia mitä ylemmäs vuoden 2009 suhdannekuopasta noustaan.

Kuvio 7. Työttömyysaste ja Emma-mallin ennuste (1990-2015)

Aikaisempien kokemusten perusteella näyttäisi ilmeiseltä, että työttömyysasteen painumisesta kuuteen prosenttiin seuraa palkkainflaation kiihtyminen. Tästä on jo nyt joitakin merkkejä, tosin kohoavat palkankorotusvaatimukset perustuvat enemmänkin pyrkimyksiin suojella reaaliansioita raaka-aineiden hintojen noususta johtuvalta kansainväliseltä inflaatiolta. EMMA-makromalli ottaa huomioon työttömyyden alenemisen vaikutukset ansiotason nousuun ja myös kotimaisten työvoimakustannusten vaikutukset hintakilpailukykyyn. Sen sijaan avoimeksi jää, missä määrin Euroopan keskuspankki pyrkii torjumaan euroalueen inflaatiota ohjauskoron nostoilla. Rahapolitiikan voimakas kiristäminen voisi taittaa työllisyyden paranemisen Suomessakin.

Palkansaajien verotuksen keventäminen lienee toistaiseksi tullut tiensä päähän, joten tasapainotyöttömyyden alentamiseen tarvitaan muita keinoja. Realistisin keino alentaa NAIRUa tuntuisi nyt olevan huomattavasti suurempi panostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Sillä tulisi katkaista pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden kierteet ja edistää myös eri tavoin vajaatyökykyisten työllistymistä.

Kuvioon 8 piirretty, makrotaloustieteestä niin ikään tuttu Okunin laki kertoo, että viime vuosikymmeninä Suomessa on tarvittu keskimäärin noin 2,15 prosentin talouskasvu työllisyyden pitämiseksi ennallaan. (Vaaka-akselilla on 2 vuoden keskiarvo, koska BKT:n muutokset heijastuvat työllisyydessä aina viiveellä.) Jokainen tämän rajan ylittävä (vast. alittava) prosenttiyksikkö lisää (vast. vähentää) työllisyyttä keskimäärin noin 0,82 prosentilla. Joka tapauksessa siis työllisyyskehitys on ollut hyvin vahvasti sidoksissa talouskasvuun. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

Kuvio 8. Talouskasvun heijastuminen työllisyyteen (Okunin laki)

 

Vuoden 2011 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 22.9.2011.

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008

Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26-27) 2006 2007 2008 2009 2010 I/2011
Tuotanto, % 10,3 16,0 13,8 -23,1 6,3 1,6
Tuottajahinnat, % -8,0 -8,6 -6,1 -4,8 -4,0 -2,1
Liikevaihto, % 13,2 7,8 4,1 -32,9 3,2 0,2
Vientiliikevaihto, % 15,2 7,5 4,7 -35,2 4,6 0,0
Palkkasumma, % 2,0 3,1 5,1 -6,0 -3,5 -2,6
Koko metalliteollisuus (24-30) 2006 2007 2008 2009 2010 I/2011
Tuotanto, % 8,6 9,3 6,7 -25,3 6,0 8,9
Tuottajahinnat, % 2,0 1,4 -0,5 -7,5 2,2 5,9
Liikevaihto, % 15,0 11,5 4,4 -30,3 8,0 14,1
Vientiliikevaihto, % 17,8 10,5 4,9 -30,2 8,4 11,9
Palkkasumma, % 4,0 6,3 6,6 -9,9 -3,0 5,5
Kemianteollisuus (19-22) 2006 2007 2008 2009 2010 I/2011
Tuotanto, % 7,2 3,5 3,5 -9,4 4,4 2,2
Tuottajahinnat, % 10,5 3,1 23,7 -21,1 17,0 21,3
Liikevaihto, % 15,6 7,7 13,5 -26,9 22,4 29,1
Vientiliikevaihto, % 18,3 8,2 16,1 -25,1 26,1 29,9
Palkkasumma % 3,0 4,1 3,7 -5,8 0,8 7,0
Metsäteollisuus (16-17) 2006 2007 2008 2009 2010 I/2011
Tuotanto, % 11,5 0,3 -9,9 -19,5 11,9 2,5
Tuottajahinnat, % 2,0 4,7 0,4 -5,0 7,5 7,1
Liikevaihto, % 15,4 2,8 -7,8 -24,2 20,3 18,3
Vientiliikevaihto, % 16,5 -0,4 -8,9 -24,1 20,2 23,1
Palkkasumma % 4,3 -0,9 -3,2 -14,4 -0,5 6,4
Koko teollisuus (C) 2006 2007 2008 2009 2010 I/2011
Tuotanto, % 8,6 5,9 1,9 -20,3 5,5 5,2
Tuottajahinnat, % 3,3 2,6 3,6 -7,6 4,7 7,7
Liikevaihto, % 13,5 8,3 3,5 -25,4 11,2 16,1
Vientiliikevaihto, % 17,0 7,7 3,0 -27,8 12,5 16,4
Työlliset,% 0,8 1,0 -1,3 -9,1 -4,5 -2,0
Palkkasumma,% 3,7 4,4 3,9 -9,1 -1,7 5,7

 

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
OECD: Kansainväliset sarjat, kausitasoitettu indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat, Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset
Taulukkoliite
Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksit
Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Muut lähteet
Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri

 

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 28.6.2011