Rakentamisen toimialakatsaus II/2011

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jan Moilanen (09) 1734 2723
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Fokus: Bo Salmén, pääekonomisti, Rakennusteollisuus RT ry

Uudisrakentamisen kasvuvauhti hidastuu

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 8 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden jaksoon verrattuna. Talonrakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 13 prosenttia ja palkkasumma 12 prosenttia vuotta aiemmasta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi vastaavalla jaksolla 5 prosenttia ja palkkasumma 8 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto laski kahden nousujohteisen neljänneksen jälkeen 3 prosenttia.

Uudisrakentamisen volyymin kasvuvauhti heikkenee niin asuinrakentamisessa kuin muussakin rakentamisessa. Asuinrakentamisen volyymin kasvuvauhti on puolittunut vuoden alun kasvuvauhdista, ollen heinäkuussa noin 13 prosenttia. Sen sijaan teollisuuden uudisrakentamisen kasvu on toistaiseksi pysynyt ennallaan suhteessa edelliseen neljännekseen.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä myönnettiin rakennuslupa noin 11 800 uudelle asunnolle, mikä tekee 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erillisille pientaloille rakennuslupia myönnettiin noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rivi- ja ketjutalojen asuntojen lupamäärät kasvoivat edelleen myös vuoden toisella neljänneksellä 11 prosenttia ja asuinkerrostalojen määrät 46 prosenttia verrattuna vuoden 2010 toiseen neljännekseen.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 15 miljoonalle kuutiometrille, mikä on noin 8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös asuinrakennusten kuutiomäärät kasvoivat toisella neljänneksellä. Kasvua kertyi noin 7 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Aloituskuutiot kävivät vuoden 2009 alkupuoliskolla pohjalukemissa. Asuinrakennusten aloitukset alkoivat kasvaa vuoden 2009 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Erityisesti asuinkerrostalojen aloituskuutiot kolminkertaistuivat vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2010 rakennuksia aloitettiin 38 miljoonan kuution edestä mikä määränä oli viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden toiselle neljännekselle osuu tilastojen valossa reilu kolmannes myönnetyistä aloituskuutioista. Vuoden 2011 toisen neljänneksen aloituskuutiomäärissä on palattu lamaa edeltäneelle tasolle.

Sivun alkuun

Valmistuneiden asuntojen lukumäärä kasvaa edelleen

Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan vuonna 2010 valmistui 25 894 uutta asuntoa, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 40 prosenttia. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli 11 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 45 prosenttia. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä asuinkerrostalojen osuus valmistuneista rakennuksista oli edelleen hieman vajaat 50 prosenttia. Julkisten palvelurakennusten ja hoitoalan rakennusten osuus kaikista valmistuneista rakennuksista on toisella neljänneksellä 2,0 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,1 prosenttia.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä asuntotuotannon voimakas kasvu jatkui, mutta hieman lievemmällä vauhdilla kuin ensimmäisen neljänneksen aikana. Toisella neljänneksellä valmistui 8 865 asuinrakennusta, mikä on 32 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi lähes 69 prosenttia.

Kuvio 1. Asuntotuotanto 2000-2011 neljänneksittäin, kappaletta

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kääntyi jälleen laskuun

Toimialan liikevaihto on laskenut lähes yhtäjaksoisesti huhtikuusta 2009 alkaen. Vuoden 2010 lokakuussa pitkä laskukausi tasaantui ja vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä näytti vielä siltä, että kasvua olisi odotettavissa. Alkuvuodesta 2011 alkanut orastava liikevaihdon kasvu kääntyi toiseen neljännäkseen mennessä jälleen laskuun.

Kuvio 2. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, % 1)

1) muutos on alkuperäisen sarjan kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta

Maa- ja vesirakennusyritysten palkkasumma on ollut laskussa vuoden 2009 maalis-huhtikuusta lähtien. Palkkasumma kääntyi lievään kasvuun vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kasvua kertyi 0,5 prosenttia suhteessa edellisvuoden toiseen neljännekseen.

Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä laski tammi-maaliskuussa 7,8 prosenttia. Myynnin määrä lasketaan poistamalla liikevaihdosta myyntihintojen muutosten vaikutukset.

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten kasvu kiihtyi alkuvuonna

Rakennuskustannukset nousivat 3,7 prosenttia elokuusta 2010 elokuuhun 2011. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,2 prosenttia ja rakennustarvikkeiden hinnat 4,0 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat nousivat 6,5 prosenttia.

Osaindekseistä rakennusteknisten töiden tarvikkeiden hinnat kallistuivat elokuussa 2011 noin 4,2 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkötarvikkeissa vastaava nousu oli 4,5 prosenttia, maalaustarvikkeissa 3,2 prosenttia ja LVI-tarvikkeissa 4,8 prosenttia.

Maarakentamisen kustannukset ovat kasvaneet hieman rivakammin kuin talonrakentamisessa. Maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset nousivat 6,9 prosenttia heinäkuusta 2010 heinäkuuhun 2011. Suurinta kustannusnousu on erityisesti päällysterakentamisessa, jossa kustannukset nousivat heinäkuussa noin 14,0 prosenttia verrattuna edeltävään vuoteen.

Maarakennusalan konekustannusten vuosikasvu jatkui suurena. Maarakennusalan konekustannukset nousivat 8,1 prosenttia vuoden 2010 heinäkuusta vuoden 2011 heinäkuuhun. Hintojen nousuun vaikutti erityisesti polttoaineiden kallistuminen. Maarakennusalan konekustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja perinteisten maarakennuskoneiden, hoito- ja kunnossapitokoneiden sekä ajoneuvonosturien urakointiin liittyvistä kustannustekijöistä.

Sivun alkuun

Rakentamisen kasvua ylläpitää asuinkerrostalojen ja teollisuusrakennusten tuotanto

Uudisrakentamisen volyymin kasvu on vähentynyt kuukausittain vuoden alun 21,8 prosentista vuoden 2011 kesäkuun 7,9 prosenttiin.

Sekä asuin- että muun rakentamisen volyymin kasvu on palannut 2000 luvulla vallitsevalle tasolle. Kesäkuussa volyymi kasvoi noin 7,9 prosenttia.

Asuinrakentamisen volyymi kasvoi vuoden 2011 kesäkuussa noin 12,5 prosenttia. Kasvua ylläpiti erityisesti asuinkerrostalojen volyymin muutos, joka oli edellisvuoteen verrattuna noin 30,9 prosenttia. Rivi- ja ketjutalojen volyymin muutos tasaantui kesäkuussa 7,2 prosenttiin ja erillisten pientalojen volyymin muutos 4,2 prosenttiin. Muun kuin asuinrakentamisen rakentamisen volyymi kasvoi vastaavalla ajanjaksolla 3,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Vuoden 2010 lopullisten tietojen mukaan uudisrakentamisen volyymi kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2009. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 45 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi puolestaan väheni lähes 7 prosenttia.

Kuvio 3. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Teollisuusrakennusten volyymi-indeksi väheni vuodesta 2009 vuoteen 2010 noin 30 prosenttia. Volyymi kasvoi vuoden 2010 ensimmäisestä nejänneksestä tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen noin 28 prosenttia ja vuoden 2011 toisella neljänneksellä puolestaan noin 24 prosenttia. Toimistorakennusten volyymikehitys on vuoden 2011 alun jälkeen tasaantumassa.
Toisen neljänneksen 2011 kasvu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen oli noin 11 prosenttia.

Kuvio 4. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden liukuva muutos, kesäkuu 2011, %

Sivun alkuun

Talo- ja erikoistuneen rakentamisen työllisyystilanne elpyy

Rakentamisen työllisten määrä oli vuoden 2010 lopulla noin 173 000. Määrä oli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2009 lopulla. Vuoden 2010 toiselta neljännekseltä alkanut talonrakentamisen työllisten määrän kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Tämän vuoden toisella neljänneksellä talonrakentamisen työllisyys oli 9,5 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasoa korkeammalla. Erikoistuneessa rakentamisessa työllisten määrä on vuoden alun jälkeen elpynyt selkeästi, kasvua on kertynyt vuoden 2010 toisesta neljänneksestä noin 6,8 prosenttia. Maa- ja vesirakennusalalla työttömien määrä oli noin 700, jossa on laskua edellisvuoden vastaavaan neljännekseen noin yksi prosentti.

Asuinrakentamisen voimakas kasvu näkyy erityisesti talonrakentamisen työttömyystilanteessa. Huhti-kesäkuussa 2011 työttömien määrä on vähentynyt vuoden 2010 toiseen neljännekseen verrattuna 7,7 prosenttia. Avoimia työpaikkoja talonrakennusalalla oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 1 357, mikä on 48 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 toisella neljänneksellä keskimäärin, jolloin avoinna oli 915 työpaikkaa. Kesäkuusta heinäkuuhun avointen työpaikkojen määrä tosin väheni 133 työpaikalla.

Talonrakentamisen työllisten ansiotaso kasvoi vuoden 2011 toisella neljänneksellä 3,6 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen ansiot kasvoivat vastaavana ajanjaksona 3,1 prosenttia.

Kuvio 5. Talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso, vuosimuutokset, II/2011

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen työtunnit kasvussa

Uudisrakentamisen tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut vuoden 2010 huhti-kesäkuusta vuoden 2011 huhti-kesäkuuhun 21,5 prosenttia. Tämän lisäksi myös korjausrakentamisen tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut vastaavana ajanjaksona noin 5,5 prosenttia. Vuoden 2009 taantuma vähensi uudisrakentamista huomattavasti enemmän kuin korjausrakentamista mutta vastaavasti uudisrakentamisen toipuminen on ollut ripeämpää. Vuoden 2011 huhti-kesäkuussa sekä uudis- että korjausrakentamisen ammattirakentajien tehdyt työtunnit olivat yhteensä 73 milj. tuntia.

Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakentamisen yhteenlasketut työtunnit kasvoivat heinäkuussa 2011 noin 8,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Työtunteja kertyi mainituilla toimialoilla heinäkuussa 23,4 miljoonaa.

Heinäkuun työtunneista syntyi uudisrakentamisesta 10,9 miljoonaa tuntia ja korjausrakentamisesta 11,5 miljoonaa tuntia. Vuoden 2010 heinäkuuhun verraten uudisrakentamisen työtuntien määrä on kasvanut 10,1 prosenttia ja korjausrakentaminen 3,6 prosenttia.

Uudisrakentamiseen käytetyt työtunnit ylittivät niukasti korjausrakentamisessa kertyneet työtunnit ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisiä edeltäneen tason. Korjausrakentamisen tuntien osuus tehdyistä työtunneista oli huhti-kesäkuussa 48,1 prosenttia. Asuinrakennusten korjauksiin kohdistui 47,6 prosenttia korjausrakentamisen tunneista neljänneksen aikana.

Huhti-kesäkuussa tehtiin talonrakentamisessa ja erikoistuneessa rakentamisessa yhteensä 76,2 miljoonaa työtuntia, mikä on 9,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

 

Kuvio 6. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008-2011, milj. tuntia

Sivun alkuun

Kuluttajien näkemys makrotaloudesta romahtanut toistamiseen

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä kuvaavan, Tilastokeskuksen tuottaman mikrotalouden indikaattorin pisteluku oli vuoden 2011 elokuussa 26,9. Indikaattorin pisteluku on pysytellyt lähes samalla tasolla koko edellisen vuoden ja alkuvuoden 2011 ajan. Kuluttajien näkemyksiä Suomen taloudesta ja työttömyydestä kuvaava makrotalouden indikaattori on ollut syyskuusta 2010 lähtien selvässä laskussa ja on nyt alimmillaan yli kahteen vuoteen. Vuoden 2009 jälkeisen taantuman jälkeisessä huipussaan syyskuussa 2010 pisteluku oli 16,9 ja viimeisin pisteluku elokuulta 2011 on -15,1. Mikro- ja makroindikaattoreiden pisteluvut voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

 

Kuvio 7. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

 

 

 

Sivun alkuun

Fokus: Rakentaminen jatkunut suotuisana, markkinakehitystä seurataan tarkasti

Rakentamisen suhdannekuva on alkuvuonna ollut yllättävän hyvä Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen valossa. Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton kesän suhdannebarometri viestitti, että rakentamisen suhdannetilanne ja –odotukset olivat keskikesällä myönteisiä. Myös rakennusteollisuuden tilauskanta ja henkilökuntaodotukset olivat kohentuneet normaalille tasolle. Rakennusinvestoinnit kasvoivat alkuvuonna lähes 7 prosenttia. Talonrakennusinvestointien määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia, mutta maa- ja vesirakentaminen supistui vielä 5 prosenttia. Etenkin asuntotuotanto oli vilkasta, kun asuntoja aloitettiin lähes 19 000 tammi-kesäkuussa. Myös toimitilarakentamisen aallonpohja on sivutettu, ja alkuvuonna uudisrakentaminen lisääntyi 12 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Rakentamisen kokonaismäärä kasvanee kuluvana vuonna vielä 3 – 5 prosenttia, kun viime vuonna yllettiin 5-9 prosentin kasvuun laskutavasta riippuen. Ensi vuoden näkymiin liittyy enemmän riskejä, eikä rakentamisen kasvua juurikaan odoteta.

Kuvio 8. Talonrakennusinvestoinnit 1976-2010, liukuva vuosisumma vuoden 2000 hintoihin, milj. euroa

Rakentamisen kevään suhdanne-ennusteisiin ei ole vielä ollut syytä tehdä suuria muutoksia, vaikka talouskehityksen osalta epävarmuus on lisääntynyt ja näkymät hieman heikentyneet viime keväästä. Tämän vuoden kehitykseen epävarmuuden lisääntyminen ja luottamuksen heikkeneminen ei ehdi vaikuttaa kovin paljon. Asuntotuotanto kääntyy kuitenkin lievään laskuun tänä vuonna ja aloitukset jäävät 31-32 000 asuntoon. Sen sijaan toimitilarakentamisen aloitusmääriä ei ole ollut toistaiseksi syytä muuttaa. Korjausrakentaminen on edelleen vilkasta, mutta maa- ja vesirakentamisessa kasvuluvut jäävät odottamaan ensi vuotta.

Vapaarahoitteisen asuntotuotannon näkymät ovat pysyneet myönteisinä hyvin sujuneen alkuvuoden asuntokaupan takia. Rakennusteollisuuden toukokuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja lähtee liikkeelle tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna. Vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja aloitettaisiin näillä näkymin perustajaurakointina 12–13 000 koko maassa. Viimeaikaiset huolestuttavat talousuutiset eivät ole ainakaan vielä säikäyttäneet asunnonostajia eivätkä myöskään asuntorakentajia. Lisäksi korkojen kohoaminen on kääntynyt hienoiseen laskuun. Asuntotuottajat kuitenkin seuraavat markkinatilannetta, ja nopeisiin muutoksiin on varauduttu, kuten kävi vuosina 2007- 2008. Tilanne on kuitenkin esimerkiksi vuoteen 2008 verrattuna erilainen. Rakennusliikkeillä ei ole tällä kertaa valmiiden uusien asuntojen suurta varastoa, josta pitäisi ensin päästä eroon. Sen sijaan puolen vuoden aikana valmistuu runsaasti uusia asuntoja, mikä voi kasvattaa valmiiden asuntojen varastoa.

Tänä vuonna aloitetaan viimevuotista huomattavasti vähemmän ARA -asuntoja. Välimallin asuntoja käynnistyy vielä tänä vuonna jonkin verran, sillä vuoden 2010 loppukuukausina tehtiin runsaasti rahoituspäätöksiä. Kiinnostus normaalien tuettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen on ollut vähäistä tänä vuonna. Vain erityisryhmien asuntoja on rakennettu tavanomaiseen tahtiin.

Toimitilarakentamisen aloitukset pysyivät ennallaan alkuvuonna, mutta investoinnit muihin talorakennuksiin kuin asuinrakennuksiin lisääntyivät tästä huolimatta 9 prosenttia. Lupakehitys tammi-kesäkuussa viittaa kuitenkin siihen, että etenkin teollisuus- ja varastorakentaminen vilkastuu loppuvuonna. Sitä tukee myös EK:n kesäkuisen investointikyselyn tulokset. Myös toimistorakennuksille myönnettiin alkuvuonna runsaasti enemmän rakennuslupia verrattuna viime vuoteen. Kiinteistösijoittaminen tyrehtyi vuonna 2008 velkavetoisen rahoituksen vaikeutumisen vuoksi. Ulkomaiset sijoittajat ovat tehneet vain vähän kauppoja Suomessa sen jälkeen. Toimistotilan kasvanut tarjonta on lisännyt vanhojen toimistokohteiden vajaakäyttöä vuokralaisten suosiessa uusia ja tehokkaampia tiloja.

Kaupan investoinnit ovat loppuvuonna hiipumassa, ilmoitti Kaupan liitto elokuussa. Tilastojen valossa liikerakentaminen kuitenkin pysyy vakaalla tasolla, koska muun muassa keskusliikkeet investoivat suunnitellusti. Myös ulkomaisten ketjujen investoinnit jatkuvat Suomessa. Lisäksi muutama suurhanke on lähdössä liikkeelle tänä syksynä. Liiketiloissa vajaakäyttöaste on perinteisesti ollut erittäin alhainen.

Julkinen rakentaminen notkahtanee hieman tänä vuonna. Julkisten palvelurakennusten aloitukset vähenivät alkuvuonna neljänneksen, eikä lupakehitys viittaa parempaan lähitulevaisuuteen.

Rakentamisen myönteinen kehitys on näkynyt etenkin työllisyydessä. Rakennusalan työllisten määrä oli tammi-heinäkuussa yli 7 000 suurempi kuin viime vuonna. Ulkomaisen työvoiman käyttö on myös yleistynyt. Viime vuoden syksyllä Rakennusteollisuuden tekemän kyselyn mukaan ulkomaisen työvoiman osuus talonrakennusalan työmaiden työvoimasta oli koko maassa 15 prosenttia, ja Uudellamaalla jopa 25 prosenttia. Kolmen vuoden aikana osuus on kaksinkertaistunut.

Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan lähiaikoina. Rakentamiselle tärkeiden energian ja keskeisten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet selvästi loppukesällä ja alkavat hidastaa tarvikepanosten hintojen nousua. Hintojen nousun hidastumisen ja talouden epävarmuuden odotetaan näkyvän tarjousaktiviteetin kasvuna ja tarjoushintojen nousun pysähtymisenä tai laskuna.

Rakennusteollisuus RT teetti VTT:llä selvityksen rakennusalan yritysten kansainvälisestä toiminnasta vuonna 2010. Tuoreen selvityksen mukaan rakennusalalla toimivien yritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 13,8 miljardia euroa vuonna 2010. Tämä on vain kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Maailmantalouden heikko tilanne näkyi liikevaihdon kehityksessä. Toimialoista suurin sektori on kone- ja laiteteollisuus. Urakointi nousi toiseksi suurimmaksi toimialaksi kaupan ohi. Kohdealueena Skandinavia on edelleen suurin. Sen sijaan Itä-Euroopan merkitys on kasvanut.

Kuvio 9. Rakennusalan ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon kehitys 1980-2010, milj. euroa

 

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 22.12.2011.

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Asuntotuotanto 2000–2011 neljänneksittäin

Kuvio 2. Tilastokeskus: Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos
Kuvio 3. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100
Kuvio 4. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden liukuva muutos, kesäkuu 2011
Kuvio 5. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso
Kuvio 6. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008–2011
Kuvio 7. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Kuvio 8. Tilastokeskus: Talonrakennusinvestoinnit 1976–2010

Kuvio 9. Rakennusteollisuus RT ry, VTT: Rakennusalan ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon kehitys 1980–2010

 

Päivitetty 22.9.2011