Rakentamisen toimialakatsaus II/2011

  1. Uudisrakentamisen kasvuvauhti hidastuu
  2. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä kasvaa edelleen
  3. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kääntyi jälleen laskuun
  4. Rakennuskustannusten kasvu kiihtyi alkuvuonna
  5. Rakentamisen kasvua ylläpitää asuinkerrostalojen ja teollisuusrakennusten tuotanto
  6. Talo- ja erikoistuneen rakentamisen työllisyystilanne elpyy
  7. Uudisrakentamisen työtunnit kasvussa
  8. Kuluttajien näkemys makrotaloudesta romahtanut toistamiseen
  9. Fokus: Rakentaminen jatkunut suotuisana, markkinakehitystä seurataan tarkasti

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Rakentaminen jatkunut suotuisana, markkinakehitystä seurataan tarkasti

Rakentamisen suhdannekuva on alkuvuonna ollut yllättävän hyvä Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen valossa. Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton kesän suhdannebarometri viestitti, että rakentamisen suhdannetilanne ja –odotukset olivat keskikesällä myönteisiä. Myös rakennusteollisuuden tilauskanta ja henkilökuntaodotukset olivat kohentuneet normaalille tasolle. Rakennusinvestoinnit kasvoivat alkuvuonna lähes 7 prosenttia. Talonrakennusinvestointien määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia, mutta maa- ja vesirakentaminen supistui vielä 5 prosenttia. Etenkin asuntotuotanto oli vilkasta, kun asuntoja aloitettiin lähes 19 000 tammi-kesäkuussa. Myös toimitilarakentamisen aallonpohja on sivutettu, ja alkuvuonna uudisrakentaminen lisääntyi 12 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Rakentamisen kokonaismäärä kasvanee kuluvana vuonna vielä 3 – 5 prosenttia, kun viime vuonna yllettiin 5-9 prosentin kasvuun laskutavasta riippuen. Ensi vuoden näkymiin liittyy enemmän riskejä, eikä rakentamisen kasvua juurikaan odoteta.

Kuvio 8. Talonrakennusinvestoinnit 1976-2010, liukuva vuosisumma vuoden 2000 hintoihin, milj. euroa

Rakentamisen kevään suhdanne-ennusteisiin ei ole vielä ollut syytä tehdä suuria muutoksia, vaikka talouskehityksen osalta epävarmuus on lisääntynyt ja näkymät hieman heikentyneet viime keväästä. Tämän vuoden kehitykseen epävarmuuden lisääntyminen ja luottamuksen heikkeneminen ei ehdi vaikuttaa kovin paljon. Asuntotuotanto kääntyy kuitenkin lievään laskuun tänä vuonna ja aloitukset jäävät 31-32 000 asuntoon. Sen sijaan toimitilarakentamisen aloitusmääriä ei ole ollut toistaiseksi syytä muuttaa. Korjausrakentaminen on edelleen vilkasta, mutta maa- ja vesirakentamisessa kasvuluvut jäävät odottamaan ensi vuotta.

Vapaarahoitteisen asuntotuotannon näkymät ovat pysyneet myönteisinä hyvin sujuneen alkuvuoden asuntokaupan takia. Rakennusteollisuuden toukokuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja lähtee liikkeelle tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna. Vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja aloitettaisiin näillä näkymin perustajaurakointina 12–13 000 koko maassa. Viimeaikaiset huolestuttavat talousuutiset eivät ole ainakaan vielä säikäyttäneet asunnonostajia eivätkä myöskään asuntorakentajia. Lisäksi korkojen kohoaminen on kääntynyt hienoiseen laskuun. Asuntotuottajat kuitenkin seuraavat markkinatilannetta, ja nopeisiin muutoksiin on varauduttu, kuten kävi vuosina 2007- 2008. Tilanne on kuitenkin esimerkiksi vuoteen 2008 verrattuna erilainen. Rakennusliikkeillä ei ole tällä kertaa valmiiden uusien asuntojen suurta varastoa, josta pitäisi ensin päästä eroon. Sen sijaan puolen vuoden aikana valmistuu runsaasti uusia asuntoja, mikä voi kasvattaa valmiiden asuntojen varastoa.

Tänä vuonna aloitetaan viimevuotista huomattavasti vähemmän ARA -asuntoja. Välimallin asuntoja käynnistyy vielä tänä vuonna jonkin verran, sillä vuoden 2010 loppukuukausina tehtiin runsaasti rahoituspäätöksiä. Kiinnostus normaalien tuettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen on ollut vähäistä tänä vuonna. Vain erityisryhmien asuntoja on rakennettu tavanomaiseen tahtiin.

Toimitilarakentamisen aloitukset pysyivät ennallaan alkuvuonna, mutta investoinnit muihin talorakennuksiin kuin asuinrakennuksiin lisääntyivät tästä huolimatta 9 prosenttia. Lupakehitys tammi-kesäkuussa viittaa kuitenkin siihen, että etenkin teollisuus- ja varastorakentaminen vilkastuu loppuvuonna. Sitä tukee myös EK:n kesäkuisen investointikyselyn tulokset. Myös toimistorakennuksille myönnettiin alkuvuonna runsaasti enemmän rakennuslupia verrattuna viime vuoteen. Kiinteistösijoittaminen tyrehtyi vuonna 2008 velkavetoisen rahoituksen vaikeutumisen vuoksi. Ulkomaiset sijoittajat ovat tehneet vain vähän kauppoja Suomessa sen jälkeen. Toimistotilan kasvanut tarjonta on lisännyt vanhojen toimistokohteiden vajaakäyttöä vuokralaisten suosiessa uusia ja tehokkaampia tiloja.

Kaupan investoinnit ovat loppuvuonna hiipumassa, ilmoitti Kaupan liitto elokuussa. Tilastojen valossa liikerakentaminen kuitenkin pysyy vakaalla tasolla, koska muun muassa keskusliikkeet investoivat suunnitellusti. Myös ulkomaisten ketjujen investoinnit jatkuvat Suomessa. Lisäksi muutama suurhanke on lähdössä liikkeelle tänä syksynä. Liiketiloissa vajaakäyttöaste on perinteisesti ollut erittäin alhainen.

Julkinen rakentaminen notkahtanee hieman tänä vuonna. Julkisten palvelurakennusten aloitukset vähenivät alkuvuonna neljänneksen, eikä lupakehitys viittaa parempaan lähitulevaisuuteen.

Rakentamisen myönteinen kehitys on näkynyt etenkin työllisyydessä. Rakennusalan työllisten määrä oli tammi-heinäkuussa yli 7 000 suurempi kuin viime vuonna. Ulkomaisen työvoiman käyttö on myös yleistynyt. Viime vuoden syksyllä Rakennusteollisuuden tekemän kyselyn mukaan ulkomaisen työvoiman osuus talonrakennusalan työmaiden työvoimasta oli koko maassa 15 prosenttia, ja Uudellamaalla jopa 25 prosenttia. Kolmen vuoden aikana osuus on kaksinkertaistunut.

Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan lähiaikoina. Rakentamiselle tärkeiden energian ja keskeisten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet selvästi loppukesällä ja alkavat hidastaa tarvikepanosten hintojen nousua. Hintojen nousun hidastumisen ja talouden epävarmuuden odotetaan näkyvän tarjousaktiviteetin kasvuna ja tarjoushintojen nousun pysähtymisenä tai laskuna.

Rakennusteollisuus RT teetti VTT:llä selvityksen rakennusalan yritysten kansainvälisestä toiminnasta vuonna 2010. Tuoreen selvityksen mukaan rakennusalalla toimivien yritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 13,8 miljardia euroa vuonna 2010. Tämä on vain kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Maailmantalouden heikko tilanne näkyi liikevaihdon kehityksessä. Toimialoista suurin sektori on kone- ja laiteteollisuus. Urakointi nousi toiseksi suurimmaksi toimialaksi kaupan ohi. Kohdealueena Skandinavia on edelleen suurin. Sen sijaan Itä-Euroopan merkitys on kasvanut.

Kuvio 9. Rakennusalan ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon kehitys 1980-2010, milj. euroa

 

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 22.12.2011.

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Asuntotuotanto 2000–2011 neljänneksittäin

Kuvio 2. Tilastokeskus: Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos
Kuvio 3. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100
Kuvio 4. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden liukuva muutos, kesäkuu 2011
Kuvio 5. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso
Kuvio 6. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008–2011
Kuvio 7. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Kuvio 8. Tilastokeskus: Talonrakennusinvestoinnit 1976–2010

Kuvio 9. Rakennusteollisuus RT ry, VTT: Rakennusalan ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon kehitys 1980–2010

 

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 22.9.2011