Suomalaiset tekevät melko paljon vapaaehtoistyötä

  1. Yrittäjät ja hyvin koulutetut tekevät runsaasti vapaaehtoistyötä
  2. Liikuntajärjestöissä tehdään aktiivisesti vapaaehtoistyötä
  3. Lasten ja nuorten vapaaehtoistyö on huomattavasti vähentynyt
  4. Maatalousyrittäjillä on paljon vastuu- ja luottamustehtäviä
  5. Ystäviä, naapureita ja työtovereita autetaan eniten
  6. Naiset ja miehet auttavat perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti
  7. Työttömien ja eläkeläisten kotitaloudet saavat muita vähemmän apua
  8. Vapaaehtoistyö kasvattaa sosiaalista pääomaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vapaaehtoistyö kasvattaa sosiaalista pääomaa

Sosiaalinen pääoma on kansalaisyhteiskuntaa koskevan keskustelun tärkeimpiä käsitteitä. Se voidaan määritellä monin tavoin, mutta tavallisimmin sosiaalisen pääoman ajatellaan koostuvan sosiaalisista verkostoista, vastavuoroisuuden normeista ja luottamuksesta. Tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma ei jakaudu väestössä tasaisesti (Sanaksenaho 2006).

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on Suomessa runsasta ja yhtä yleistä kuin kymmenen vuotta sitten. Lasten ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on kuitenkin kymmenessä vuodessa huomattavasti vähentynyt, ja tulevaisuudessa se saattaa asettaa haasteita vapaaehtoistyölle.

Vapaaehtoistyön muodot eivät ole kymmenessä vuodessa olennaisesti muuttuneet. Jo jonkin aikaa puoluepoliittinen ja ammattijärjestötoimintaan osallistuminen on vähentynyt ja vapaa-ajan harrastustoiminta erityisesti urheilu- ja liikuntaseuroissa on lisääntynyt. Tämä muutos on havaittavissa selvästi myös vapaaehtoistyössä.

Vapaaehtoistyötä tekevät eniten ne, joilla on hyvä sosioekonominen asema ja koulutus.

Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tuloksista käy ilmi, että erityisesti maatalousyrittäjät ovat kerryttäneet sosiaalisen pääoman edellytyksiä. Maatalousyrittäjät osallistuvat kaikkein aktiivisimmin vapaaehtoistyöhön, heillä on eniten vastuu- ja luottamustehtäviä ja he luottavat erityisesti oman lähipiirinsä ihmisiin enemmän kuin muut väestöryhmät.

Myös epävirallisen eli tuttujen keskinäisen avun kasautuminen ilmentää sosiaalisen pääoman kasautumistaipumusta: eniten apua saavat hyvin koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden kotitaloudet, kun taas työntekijäammateissa toimivien, työttömien ja eläkkeellä olevien kotitaloudet saavat vähiten apua.

Hieman kärjistäen voi todeta, että sukulaiset ja ystävät auttavat vähiten silloin kun avuntarve on suurin.

Toimiva kansalaisyhteiskunta eli järjestöjen kautta tapahtuva vapaaehtoistyö ja epävirallinen, ystävien, sukulaisten ja tuttavien kesken tapahtuva auttamistyö on monin tavoin tärkeää. Se täydentää hyvinvointivaltion peruspalveluita, mutta ei voi niitä kokonaan korvata.

Lähteet:

Ajankäyttötutkimus. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/akay/index.html.
Hanifi, R. 2006. Sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen osallistuminen ja luottamus. Teoksessa: Sosiaalinen pääoma Suomessa. Tilastokatsaus. Toim. Laura Iisakka. Tilastokeskus, Helsinki.
Pessi, A. B. – Oravasaari, T. 2010. Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY, Helsinki.
Pääkkönen, H. 2010. Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tutkimuksia 254. Tilastokeskus, Helsinki.
Sanaksenaho, S. 2006. Eriarvoisuus ja luottamus 2000-luvun taitteen Suomessa. Bourdieulainen näkökulma. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 285. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Siisiäinen, M. – Kankainen, T. 2009. Järjestötoiminnan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Teoksessa: Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriön julkaisuja 2009:5. Helsinki.
Yeung, A. B. 2002. Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa – ihanteita vai todellisuutta? Tutkimus suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.9.2011