Äänioikeus on poliittisen kansalaisuuden perusta

  1. Äänioikeuden merkitys
  2. Äänestämättä jättäminen vinouttaa päätöksentekoa
  3. Vaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät
  4. Maiden välillä suuret äänestysaktiivisuuden erot
  5. Vaaliosallistuminen heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Maiden välillä suuret äänestysaktiivisuuden erot

Taulukossa 2 on tarkasteltu äänestysaktiivisuuden kehitystä 23 länsimaan parlamenttivaaleissa 1950-luvulta lähtien. Vaaliosallistuminen on vähentynyt 40 vuodessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä 1960-lukuun verrattuna. Maitten äänestysprosenteissa on kuitenkin suuria eroja.

Taulukko 2. Äänestysaktiivisuus 23 länsimaan parlamenttivaaleissa vuosina 1950–2010. Prosenttia.

  1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Keskimääräinen muutos Absoluuttinen
keskimääräinen
muutos
Alankomaat 95,4 95,0 83,5 83,5 76,0 78,7 -3,3 4,4
Australia 91,9 95,3 95,3 94,3 95,5 94,4 0,5 1,4
Belgia 93,1 91,3 93,0 93,9 91,5 90,6 -0,5 -1,5
Espanja 1) - - 72,6 73,4 77,6 73,5 0,3 3,0
Irlanti 74,3 74,2 76,5 72,7 67,3 64,8 -1,9 2,8
Islanti 90,8 91,3 90,4 89,4 86,4 85,5 -1,1 1,3
Iso-Britannia 80,3 76,6 75,0 74,1 74,7 62,0 -3,6 3,8
Italia 93,8 92,9 92,3 89,0 85,5 81,8 -2,4 2,4
Itävalta 95,3 93,8 92,3 91,6 83,8 80,1 -3,1 3,1
Kanada 74,5 78,0 74,6 73,3 68,3 61,6 -2,6 4,0
Kreikka 2) 75,8 82,2 80,4 83,3 79,7 74,2 -0,3 4,1
Luxemburg 91,9 89,6 89,5 88,1 87,4 91,3 -0,1 1,7
Malta 78,1 90,3 94,0 95,4 96,2 94,5 3,3 4,0
Norja 78,8 82,8 81,6 83,1 76,9 76,3 -0,5 2,7
Ranska 80,0 76,6 76,5 71,9 68,5 60,2 -4,0 4,0
Ruotsi 78,7 86,4 90,4 89,1 85,4 82,2 0,7 4,0
Saksa 3) 86,9 87,1 90,9 87,3 79,7 75,9 -2,2 3,8
Portugali 4) - - 87,5 78,0 65,2 62,3 -8,4 6,5
Suomi 76,5 85,0 78,2 73,9 67,4 65,9 -2,1 5,5
Sveitsi 69,0 64,2 52,3 48,2 43,8 46,9 -4,4 5,7
Tanska 81,8 87,3 88,4 86,7 84,3 86,1 0,9 2,5
Uusi Seelanti 94,7 89,1 86,0 91,4 85,9 78,9 -3,2 5,3
Yhdysvallat 5) 49,0 56,3 46,1 46,4 42,8 46,6 -0,5 5,0
 
Kaikki maat 82,4 84,1 82,1 80,8 76,6 74,5    
Keskimääräinen muutos   1,7 -2,0 -1,3 -4,2 -2,1 -1,6  
Absoluuttinen keskimääräinen
muutos
              2,3
Lähteet:
The International Institute for Democracy and Electoral Assistance (International IDEA) ja siinä mainitut lähteet. The Inter-Parliamentary Union (IPU) (mikäli tietoa ei saatavissa IDEAn kautta). Äänestystiedot perustuvat rekisteröityihin äänestäjiin lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jonka äänestysprosentti on laskettu koko äänestysikäisestä väestöstä. Esitetyt keskiarvot on laskettu Franklinin (2004, 69) mallin mukaisesti. Keskimääräinen äänestysaktiivisuuden muutos kertoo eri vuosikymmenien välisten äänestysaktiivisuuden muutosten summan vuosikymmenten lukumäärällä jaettuna. Keskimääräinen absoluuttinen muutos kertoo äänestysaktiivisuuden muutoksen silloin, kun aktiivisuuden lasku on huomioitu plusmerkkisenä.

1) Äänestystiedot saatavissa vuoden 1977 vaaleista eteenpäin.
2) Vuoden 1950 vaalien äänestystieto puuttuu.
3) Vuoden 1990 vaaleihin asti luvut viittaavat Saksan liittotasavaltaan.
4) Äänestystiedot saatavilla vuoden 1975 vaaleista eteenpäin.
5) Äänestystiedot on laskettu koko äänestysikäisestä väestöstä. Vuoden 2010 vaalien äänestystiedot eivät ole vielä saatavilla.

Äänestyspakkoa soveltavat Australia, Belgia ja Luxemburg lukeutuvat korkean äänestysaktiivisuuden maihin. Myös Maltalla äänestäminen on ollut perinteisesti huomattavan aktiivista. Vähäisintä osallistuminen on Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.

Sveitsissä vaalien merkitystä heikentää tapa muodostaa hallitus neljän suurimman puolueen kesken ja kansanäänestysten ahkera käyttö. Yhdysvalloissa äänestämistä on puolestaan hankaloittanut velvollisuus rekisteröityä äänestäjäksi ennen vaaleja. Osallistuminen on erityisen vähäistä eri aikaan presidentinvaalien kanssa järjestettävissä välivaaleissa (mid-term elections).

Suomi sijoittuu nykyisin selvästi keskimääräistä vähemmän äänestävien maiden ryhmään, ja ero etenkin muihin Pohjoismaihin on suuri. Myös runsaat osallistumisen vaihtelut ovat olleet ominaisia Suomelle.

Äänestäminen on vähentynyt eniten Portugalissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa. Äänestysaktiivisuuden laskun on havaittu olevan yhteydessä ammattiyhdistysten jäsenmäärän vähentymiseen ja niihin läheisesti sidoksissa olevien työväenpuolueiden kannatuksen pienenemiseen (Gray—Caul 2000). Niin ammattiperusteisten kuin muidenkin yhteiskunnallisten järjestöjen jäsenmäärien pieneneminen tuntuu vähentävän äänestämishaluja.

Suomessa instituutiot ovat säilyneet vahvoina. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2010 lopussa 78,2 prosenttia suomalaisista ja kirkkoon liittyneiden määrä on kasvanut joka vuosi vuodesta 2004 lähtien (Seurakuntien... 2011; Luterilaisen... 2011). Lisäksi työntekijöiden järjestäytymisaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea, vaikka se onkin ollut laskussa 1990-luvun puolesta välistä asti.

Suomen vaaliosallistumisen vähenemisen yhteydessä on usein viitattu 1990-luvulla yleistyneisiin laajoihin hallituskoalitioihin. Lisäksi on todettu, että äänestäjien epävarmuus tulevasta hallitusratkaisusta erottaa Suomen esimerkiksi Ruotsille ominaisesta blokkipolitiikasta. Länsimaiden yleiseen osallistumisen vähenemistrendiin vaikuttavina tekijöinä on mainittu puoluesamastumisen vähentyminen, puolueiden ideologinen lähentyminen ja äänestysikärajojen alentaminen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011