Suomalainen matkustaa innokkaasti vapaa-ajallaan

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Taru Tamminen on aktuaari Tilastokeskuksen Yritysten suhdanteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.

Matkailu on arkipäiväistynyt ja monipuolistunut viimeisinä vuosikymmeninä. Suomalaiset tekivät vuonna 2010 keskimäärin kolme vapaa-ajan matkaa. Taloustaantumakaan ei vähentänyt matkailuinnostusta.

Pitkään jatkunut talouskasvu katkesi yllättäen vuoden 2008 lopulla. Pessimistiset talousuutiset vyöryivät Yhdysvalloista valtameren yli Eurooppaan kuin tsunami. "Kun Amerikka aivastaa, sairastuu koko maailma" näytti pitävän paikkansa. Talouden mittarit syöksyivät ennennäkemättömällä vauhdilla alas myös Suomessa, ja talousasiantuntijoilla oli selkeä käsitys siitä, miten lama tulisi näkymään kuluttajien käyttäytymisessä. Heidän päätelmänsä oli, että matkailu tulee vähentymään ja sen painopiste siirtyy kotimaanmatkailuun. Jostain syystä kuluttajat olivat eri mieltä ja lisäsivät matkailuaan lamasta huolimatta. Suomalaiset jatkoivat ulkomaanmatkailua kuin mitään ei olisi tapahtunut (kuvio 1).

Tarkastelen artikkelissani suomalaisten matkailun muutoksia Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tutkimuksen aineiston perusteella. Tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tiedot kerätään otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella 15–74-vuotiailta. Otoskoko on kuukaudessa 2 200 henkilöä. (www.tilastokeskus.fi, Suomalaisten matkailu.)

Kuvio 1. Suomalaisten vapaa-ajanmatkat vuosina 2006–2010.

Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus.

Suomalainen matkustaa ulkomaille vaikka taivaalta sataisi tuhkaa

Suomalaiset matkustavat tänä päivänä entistä enemmän ja varsinkin ulkomaille suuntautuva matkailu tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta. Vuodesta 2008 vuoteen 2010 kohdemaassa yöpymisen sisältäneiden matkojen määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia.

Vuoden 2010 huhtikuussa Eyjafjallajökullin jäätikön alla Islannissa sijaitseva tulivuori alkoi syytää taivaalle valtaisat määrät tuhkaa, ja ilmavirtaukset toivat tuhkan suoraan Euroopan ylle. Tuhkapilvi keskeytti lentomatkailun viikoksi koko Euroopassa. Tarinat taksilla halki Euroopan matkaavista ihmisistä olivat arkipäivää, ja jonot autolautoille kasvoivat. Lentomatkailun näkökulmasta Suomi osoittautuikin saareksi. Vaikka tuhkapilvi joko vaikeutti tai peruutti jopa 177 000:n suomalaisen vapaa-ajanmatkan, kasvoi kohdemaassa yöpymisen sisältäneiden matkojen määrä 9 prosenttia edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna (kuvio 2).

Kuvio 2. Suomalaisten vapaa-ajanmatkat, kumulatiivinen kertymä kuukausittain vuosina 2008–2010.

Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Tallinna vai Tukholma, Espanja vai Thaimaa?

Vuonna 2010 suomalaiset tekivät ulkomaille suuntautuneita, kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja jo lähes neljä miljoonaa. Minne suomalainen suuntaakaan lomallaan: Tukholmaan, Turkkiin vai Thaimaahan?

Jos suomalainen haluaa etelän aurinkoon, ikisuosikki Espanja on ykköstilalla. Talvikaudella Kanariansaaret tarjoaa kohtuuhintaisia matkoja aurinkoon ja lämpöön, ja noin puolet Espanjaan suuntautuvista matkoista tehdäänkin Kanariansaarille. Muuhun aikaan vuodesta myös Baleaarit sekä varsinkin Manner-Espanja vetävät suomalaisturisteja puoleensa. Etelän lomakohteista myös Italia, Turkki ja Kreikka sekä Thaimaa houkuttavat suomalaisia (kuvio 3). Italiaan suuntautuu paljon myös lyhyempiä, niin sanottuja pitkän viikonlopun matkoja, jolloin matkalla ollaan korkeintaan kolme yötä.

Kun aurinko tai antiikin ajan temppelit eivät ole matkan pääasiallinen anti, matkaa suomalainen mielellään myös Keski-Euroopassa, ja määränpäänä on useimmiten Saksa, Britannia tai Ranska. Alppimaat Itävalta ja Sveitsi kasvattavat myös suosiotaan. Itä-Euroopassa Unkari, Puola ja Tšekki poimivat myös suomalaisten matkailijavirrasta pienen osan.

Vaikka suomalaiset matkustavat aikaisempaa useammin kauas ja kalliilla, niin matka lähelle, nopeasti ja edullisesti pitää edelleen pintansa. Kohdemaan kamaralla yöpymisen sisältävistä ulkomaanmatkoista joka kahdeskymmenes tehdään Venäjälle, joka yhdeksäs Ruotsiin ja joka viides Viroon. Viron ja Ruotsin suosio suomalaisten vapaa-ajan matkan kohteena kasvaa vuosi vuodelta (kuvio 3).

Kuvio 3. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneet vapaa-ajanmatkat ulkomaille vuonna 2010. Suosituimmat maat.

Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Keinuvalla kerrostalolla merelle

Suomi on risteilyjä rakastavan matkailijan näkökulmasta liki paratiisi, sillä Suomen satamista lähtee risteilyjä lähes kaikkiin Itämeren valtioihin. Ylivoimaisesti suurin osa risteilymatkoista suuntautuu länsinaapuriimme Ruotsiin ja etelänaapuriimme Viroon, vaikka täältä pääsee laivalla Puolaan tai Saksaan saakka.

Nykyiset pika-alukset ovat tuoneet Viron parhaimmillaan vain puolentoista tunnin matkan päähän Suomen rannikolta. Ruotsiin pääsee myös lentäen tai Suomen pohjoisosista kätevästi omalla autolla, mutta Viroon matkustetaan lähes poikkeuksetta meriteitse.

Risteilykansan sankasta joukosta Ruotsi haukkaa kuitenkin leijonanosan. Yli kaksi kolmesta yönyliristeilystä suuntautuu Ruotsiin. Länsinaapurimme sijaitsee kuitenkin sen verran kaukana Suomesta, että päiväristeilyjä sinne tehdään vain vähän. Silloin kun suomalainen lähtee päivämatkalle ulkomaille, lähes 80 prosenttia matkoista tehdään laivalla, ja näistä laivamatkoista lähes 90 prosenttia suuntautuu Viroon.

Sivun alkuun

Mielessä siintää kotimaan kaunis järvimaisema

Kotimaanmatkailu maksullisissa majoituskohteissa kuten hotelleissa ja vuokramökeissä oli hienoisessa laskussa vuodesta 2008 vuoteen 2009 (kuvio 1). Tuntui siltä, että ulkomaanmatkailu imi kaiken kysynnän lisääntymisen.

Vuonna 2010 tapahtui kuitenkin jotain, joka näytti lisäävän myös kotimaanmatkailua. Suomi oli toukokuussa hetken Euroopan lämpimin paikka. Saattaa olla, että se antoi piristysruiskeen kotimaanmatkailulle, joka lisääntyi edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna yli 50 prosenttia. Kesäkuu oli kotimaanmatkailun osalta hienoista hiljaiseloa.

Saapui heinäkuu, joka oli Suomessa poikkeuksellisen helteinen, ja elokuussa suloinen suvi jatkoi suomalaisten hellimistä. Heinä-elokuussa kotimaan matkailuluvut kääntyivät jälleen nousuun lisääntyen 35 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Näytti siltä, että suomalaiset olivat jälleen löytäneet kotimaansa kauniit matkailukohteet.

Ajatus suomalaisesta järvimaisemasta kesäaikaan siintää monen matkailijan mielessä. Suomalaiset matkaavatkin kotimaassaan innokkaimmin heinäkuussa. Kauniita järvimaisemia Suomen maaseutu on pullollaan mutta ei suomalainen karta kaupunkiakaan matkailukohteena. Suomen karttaa tutkiessa huomaa, että kaikki suurimmat ja matkailukohteina suosituimmat kaupungit – Helsinki, Tampere ja Turku – sijaitsevat myös vetten äärellä. Kaunista järvimaisemaa voi ihailla vaikka Näsinneulan korkeuksista.

Sivun alkuun

Pakkanen ja lumi eivät saa suomalaisia käpertymään sisätiloihin

Kahtena viimeisimpänä talvena myös Etelä-Suomi on saanut koko talven kestävän lumipeitteen ja etelän ihmiset ovat päässeet hiihtolenkille sekä laskettelemaan aivan kotikulmillaan. Kun hiihtokärpänen pääsee kunnolla puraisemaan, tulevaisuuden lumettomat talvet ehkä sullovat etelän ihmiset pohjoisen juniin ja Lapin rinteisiin. Suomalainenhan ei pakkasta pelkää, vaan rientää nauttimaan kaikista talven mukanaan tuomista riemuista.

Lappi matkailukohteena on suomalasten suosiossa ympäri vuoden, mutta suosituin aika osuu kevättalveen.

Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa keräävät vuosi vuodelta hiukan enemmän matkailijoita, ja Kittilä ja Kuusamo ovat olleet jo vuosia suosituimpien matkailukuntien listalla (kuvio 4). Kaksi etelän lumitalvea saattavat lähivuosina hyvinkin hyödyttää pohjoisen matkailuyrittäjiä.

Kuvio 4. Maksullisen majoituksen sisältäneet vapaa-ajanmatkat maakunnittain 2010, suosituimmat maakunnat.

Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Mummoporukalla päiväksi Tallinnaan

Päiväristeilyllä Tallinnaan saattaa huomio kiinnittyä aktiivisiin vanhahkoihin rouvashenkilöihin, jotka ovat lähteneet joukolla viettämään vapaa-aikaansa. Tilastojen valossa kokemukseen perustuva havainto saa vahvistuksen, sillä ulkomaille suuntautuvilla päivämatkoilla 65–74-vuotiaat ovat yliedustettuina. Vaikka vanhempi väki lähtee myös mieluusti yönyliristeilylle, ovat näillä Tukholman tai Tallinnan risteilyillä yliedustettuina nuoret eli 15–24-vuotiaat.

Kun matkalle lähdetään hieman pidemmäksi aikaa ja tarkoitus on yöpyä yksi tai useampi kerta ulkomailla, matkaan lähtijän ikä on useimmin 40-vuoden paremmalla puolella.

Sivun alkuun

Laivalla ja lentäen

Kun suomalainen lähtee useammaksi vuorokaudeksi ulkomaille, ylivoimaisesti yleisin matkustusväline on lentokone, jolla 60 prosenttia lähtijöistä poistuu kotimaan kamaralta. Koska Suomi on meren piirittämä, matkaan lähdetään usein myös laivalla. Joskus laivamatkan horisontissa siintääkin jo matkan varsinainen päämäärä. Pieni osa eli kuutisen prosenttia matkoista jatkuu kuitenkin autoillen halki Euroopan vaikkapa Ranskaan, Italiaan tai Manner-Espanjaan saakka.

Joskus ulkomailla vain piipahdetaan eli matkaan lähdetään vain yhdeksi päiväksi. Silloin ylivoimaisesti yleisin matkustusväline on laiva, sillä liki 80 prosenttia päivämatkoista tehdään laivalla. Pitkä maaraja sekä Ruotsin että varsinkin Venäjän kanssa mahdollistaa myös oman auton rattiin tarttumisen ja huristelemisen rajan yli naapuriin viettämään päivää ulkomailla.

Sivun alkuun

Irti arjen ympyröistä

Lomalla irrottautuminen arjen ympyröistä tuo henkistä hyvinvointia, ja parhaiten irti arjesta pääsee lähtemällä vaikka pienellekin matkalle. Aiemmille sukupolville matkailu varsinkin ulkomaille oli usein taloudellisista syistä liki mahdotonta.

Kaksi varustamoa aloitti ruotsinristeilyt 1950-luvun lopulla, ja näistä vielä laivan näköisistä risteilyaluksista tuli 1960-luvulla monelle suomalaiselle mahdollisuus elämänsä ensimmäiseen ulkomaanmatkaan. Näiden laivojen katkarapuvoileivistä ja taxfree-alkoholista tuli käsite.

Kihniöläisen sekatavarakauppiaan poika Kalevi Keihänen perusti 1960-luvulla matkatoimiston ja tutustutti tavallisen kansan edullisilla charterlennoillaan etelän lomakohteisiin. Lomalta tultuaan suomalaiset kertoivat naapureilleen ruskettuneet kasvot innosta hehkuen possujuhlista ja halvasta viinistä. Keihäsmatkat saivat kansan suussa lempinimen seiväsmatkat.

Halvat bussimatkat 1970-luvulla Neuvostoliittoon toivat kansan suuhun käsitteen votkaturismi. Tarinoissa votka virtasi ja pimeästi vaihdetut viimeiset ruplat heiteltiin ennen Suomen rajaa bussin ikkunasta tienposkeen. Vaikutti siltä, että matkailu keskittyi vain halvan viinan metsästykseen, vaikka kohdemaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneita matkailijoita oli myös paljon.

Sivun alkuun

Lomalla riennetään matkaan

Matkailu on arkipäiväistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ja 2000-luvulla Suomeen rantautuneet halpalentoyhtiöt ovat tuoneen ennen kalliit reittilennotkin tavallisen kaduntallaajan ulottuville.

Ei ehkä olekaan mikään ihme, että lama ei lannistanut suomalaista matkailijaa, vaan arjen harmaudesta matkataan pois kiihtyvällä vauhdilla. Suomalaiset tekivät vuonna 2010 päivämatkoja, risteilyjä ja ulkomailla yöpymisen sisältäneitä matkoja reilut kuusi miljoonaa. Kotimaan maksullisiin majoituskohteisiin matkoja tehtiin lähes yhtä paljon eli liki kuusi miljoonaa.

Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa kohteena ovat 15–74-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen mukaan voidaan arvioida, että jokainen suomalainen on tehnyt vuoden 2010 aikana noin kolme matkaa. Näistä ulkomaille suuntautui joka toinen eli keskimäärin 1,5 matkaa yhä suomalaista kohden. Yhden tai useamman yön kestäviä ulkomaanmatkoja riitti yksi jokaiselle suomalaiselle.

Tietenkään kaikki suomalaiset eivät matkusta maksullisiin kohteisiin. Monelle riittää lomanviettopaikaksi oma kesämökki, anopin tai omien vanhempien olohuoneen sohva tai oma koti. Loma on kuitenkin aina lomaa, vaikka sen viettäisi kotisohvallaan. Sen sijaan usein matkustavat eivät ehkä pidä Tallinnan risteilyä enää ulkomaanmatkana.

Matkailun halpeneminen vuosikymmenten saatossa on mahdollistanut lähes kaikille suomalaisille ainakin yhden maksullisen lomamatkan vuodessa. Kulttuuri tuntuu muuttuneen, eikä enää loman alla kysytä: "lähdetkö lomallasi matkalle?" Nykyisin kysytään: "minne aiot lomallasi lähteä?"

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 12.12.2011