EU:n koulutusindikaattorit ovat sekä mittareita että tavoitteita

  1. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia
  2. Suomi täyttää jo EU:n kasvustrategian koulutustavoitteet
  3. Koulutuksen kehitystä seurataan indikaattoreilla ja tavoitearvoilla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomi täyttää jo EU:n kasvustrategian koulutustavoitteet

Koulutuspolitiikan tärkeys kasvustrategiassa ilmenee siinä, että se on valittu yhdeksi indikaattoreilla seurattavaksi kehittämiskohteeksi. Koulutus on selkeästi yhteydessä sekä talouskasvuun, innovointiin ja kilpailukykyyn että sosiaalisen tasa-arvon ja yhtenäisyyden lisääntymiseen.

EU on asettanut koulutuksen keskeyttämisastetta koskevaksi tavoitteeksi alle 10 prosenttia. Koulutuksensa keskeyttäneillä tarkoitetaan niitä 18–24-vuotiaita, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa eivätkä ole osallistuneet koulutukseen edellisen neljän viikon aikana. Suomessa tämä tavoite on jo likipitäen saavutettu: vuonna 2010 opintonsa varhaisessa vaiheessa päättäneitä oli työvoimatutkimuksen tietojen mukaan 10,3 prosenttia.

Suomessa keskeyttämisasteella tarkoitetaan yleensä aloitettujen opintojen keskeyttäneiden osuutta, jota voidaan seurata eri tavoin. EU-indikaattori sen sijaan kuvaa varhain opintonsa päättävien osuutta nuorista ikäluokista. EU mittaa siis alhaista koulutustasoa ja koulutukseen osallistumattomuutta; opintojen keskeyttäminen liittyykin usein näihin ilmiöihin.

Myös toisen koulutustavoitteen – vähintään 40 prosenttia 30–34-vuotiaista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon – Suomi ylitti melko selvästi vuonna 2010: 45,7 prosenttia kyseisestä ikäryhmästä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Tämäkin tieto pohjautuu työvoimatutkimukseen, jonka tutkintotiedot saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä.

Lähivuosina Suomen korkea-asteen suorittaneiden osuus saattaa jopa jonkin verran alentua koulutusjärjestelmän muutoksesta johtuen: opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus on lopetettu ja korvattu ammattikorkeakoulukoulutuksella.

Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus on yleinen vanhemmissa ikäluokissa. Nuorten joukossa näiden tutkintojen suorittajia on melko vähän, koska tutkinnot on poistettu suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Korkeakoulukoulutuksen (ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutus) suorittaneiden määrä on viime vuosina lisääntynyt ripeästi, mutta se ei näytä täysin korvaavan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen poistamista.

Tutkintorakenteen nopeaa muutosta voi kuvata muutamalla luvulla: Vuonna 2009 opistoastetta vastaavan alimman korkea-asteen suorittaneita oli 40–44-vuotiaiden joukossa 70 000, 30–34-vuotiaiden joukossa 20 000, mutta 25–29-vuotiaiden joukossa enää alle 1 000. Samana vuonna 40–44-vuotiaita alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen (ammattikorkeakoulu ja yliopisto) suorittaneita oli 80 000, 30–34-vuotiaita runsaat 120 000 ja 25–29-vuotiaita runsaat 100 000.

EU:n yhteisten tavoitteiden pohjalta maat ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Suomen koulutusta koskevat tavoitteet ovat vaativampia kuin EU:n. Suomen koulutustavoitteena on 8 prosentin koulutuksen keskeyttämisaste. Lisäksi Suomi pyrkii siihen, että 42 prosenttia 30–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Jälkimmäinen tavoite koskee korkea-asteen suorittaneiden sijasta korkeakouluasteen (ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnot) suorittaneiden osuutta 30–34-vuotiaista.

Taulukko 1. Koulutuksen keskeyttämisaste* eräissä EU-maissa. Prosenttia.

  2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010
EU (27 maata) 17,6 15,8 15,5 15,1 14,9 14,4 14,1
Belgia 13,8 12,9 12,6 12,1 12,0 11,1 11,9
Tšekki . . 6,2 5,1 5,2 5,6 5,4 4,9
Tanska 11,7 8,7 9,1 12,5 11,3 10,6 10,7
Saksa 14,6 13,5 13,6 12,5 11,8 11,1 11,9
Viro 15,1 13,4 13,5 14,4 14,0 13,9 11,6
Irlanti . . 12,5 12,1 11,6 11,3 11,3 10,5
Kreikka 18,2 13,6 15,5 14,6 14,8 14,5 13,7
Espanja 29,1 30,8 30,5 31,0 31,9 31,2 28,4
Ranska 13,3 12,2 12,5 12,7 11,9 12,4 12,8
Italia 25,1 22,0 20,6 19,7 19,7 19,2 18,8
Latvia . . 14,4 14,8 15,1 15,5 13,9 13,3
Liettua 16,5 8,1 8,2 7,4 7,4 8,7 8,1
Unkari 13,9 12,5 12,6 11,4 11,7 11,2 10,5
Alankomaat 15,4 13,5 12,6 11,7 11,4 10,9 10,1
Itävalta 10,2 9,1 9,8 10,7 10,1 8,7 8,3
Puola . . 5,3 5,4 5,0 5,0 5,3 5,4
Portugali 43,6 38,8 39,1 36,9 35,4 31,2 28,7
Suomi 9,0 10,3 9,7 9,1 9,8 9,9 10,3
Ruotsi 7,3 10,8 13,0 12,2 12,2 10,7 9,7
Britannia 18,2 11,6 11,3 16,6 17,0 15,7 14,9
* Niiden 18–24-vuotiaiden osuus kaikista 18–24-vuotiaista, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen ja eivät ole osallistuneet koulutukseen edellisen neljän viikon aikana.

Lähde: Eurostat.

Taulukko 2. Korkea-asteen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista eräissä EU-maissa. Prosenttia.

  2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010
EU (27 maata) 22,4 28,0 28,9 30,0 31,1 32,3 33,6
Belgia 35,2 39,1 41,4 41,5 42,9 42,0 44,4
Tšekki 13,7 13,0 13,1 13,3 15,4 17,5 20,4
Tanska 32,1 43,1 43,0 42,5 45,4 48,1 47,0
Saksa 25,7 26,0 25,9 26,5 27,7 29,4 29,8
Viro 30,8 30,6 32,5 33,3 34,1 35,9 40,0
Irlanti 27,5 39,2 41,3 43,3 46,1 49,0 49,9
Kreikka 25,4 25,3 26,7 26,2 25,6 26,5 28,4
Espanja 29,2 38,6 38,1 39,5 39,8 39,4 40,6
Ranska 27,4 37,7 39,7 41,4 41,2 43,2 43,5
Italia 11,6 17,0 17,7 18,6 19,2 19,0 19,8
Latvia 18,6 18,5 19,2 25,6 27,0 30,1 32,3
Liettua 42,6 37,9 39,4 38,0 39,9 40,6 43,8
Unkari 14,8 17,9 19,0 20,1 22,4 23,9 25,7
Alankomaat 26,5 34,9 35,8 36,4 40,2 40,5 41,4
Itävalta . . 20,5 21,2 21,1 22,2 23,5 23,5
Puola 12,5 22,7 24,7 27,0 29,7 32,8 35,3
Portugali 11,3 17,7 18,4 19,8 21,6 21,1 23,5
Suomi 40,3 43,7 46,2 47,3 45,7 45,9 45,7
Ruotsi 31,8 37,6 39,5 41,0 42,0 43,9 45,8
Britannia 29,0 34,6 36,5 38,5 39,7 41,5 43,0

Lähde: Eurostat.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011