Verkkovastaamisen prime time

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Vesa Virtanen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.

Verkkokysely kansalaisilta edellyttää ajankäytön ja arjen rytmeihin paneutumista. Tutkimusten aineistonkeruiden yhteydessä kerätty niin sanottu paradata lisää ymmärrystä vastausaktiivisuudesta ja vastaustavoista. Tämä tieto auttaa tulevien tutkimusten suunnittelussa.

Henkilöpohjaisten otostutkimusten on edustettava kohderyhmäänsä mahdollisimman tarkasti, mikä edellyttää vastauskadon pitämistä kohtuullisena. Myös vastaajille kyselystä koituva rasite tulee pitää mahdollisimman pienenä. Vastaajat odottavat nykyaikaisia ja heidän ajankäyttöönsä sopivia sekä tilanteeseen sovitettuja tiedonkeruumenetelmiä (De Leeuw—Hox 2011, 51). Arjen rytmit ovat muuttuneet ja ajankäyttö on monipuolistunut (ks. tietolaatikko). Artikkelissani tarkastelen internetkyselyjen vastaamisen aikatilaa yhdeksän verkko- ja yhdistelmäkeruukyselyn kontaktitietoja, paradataa, analysoimalla (ks. Heerwegh 2009). Aluksi käsittelen tiedonkeruuteknologian muutoksia. Uudet menetelmät saattavat lisätä joidenkin ryhmien vastausaktiivisuutta, mutta tällöin on tunnettava entistä tarkemmin ajankäytön rakenteita.

Kaavio. Kvantitatiiviset tiedonkeruumenetelmät voidaan jakaa yksittäismenetelmiin ja monimenetelmiin.

Viestintäteknologia muuttaa merkittävästi tutkimusten tekemistä

Eri tiedonkeruumuotojen (käynti- ja puhelinhaastattelut sekä itse täytettävät lomakkeet) yhdisteleminen eli monimenetelmäisyys (mixed mode) ovat eri maissa tilastojen ja tutkimusten tietopohjana yleistymässä (Martin 2011, 5; Millar ym. 2009, 23–25; De Leeuw—Hox 2011, 45–76). Mixed mode -termiä käytetään laajasti kun laadullista ja määrällistä aineistoa yhdistetään tutkimuksissa (Ronkainen 2009). Tässä käsitteellä tarkoitetaan kvantitatiivisten tiedonkeruumenetelmien yhdistämistä. Tiedonkeruumenetelmät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: yksittäismenetelmät (single mode / unimode) ja monimenetelmät (multiple / multi / mixed mode) (Tiikkaja 2011; De Leeuw 2008). Yksittäismenetelmistä ollaan mahdollisuuksien mukaan siirtymässä monimenetelmiin. Tällöin yksi menetelmä on päämenetelmä ja muut tukevat valittua keruumuotoa (De Leeuw 2008a, 113–135; De Leeuw 2008b, 299–316.).

Koska kaikilla tutkimuksiin osallistuvilla ei vielä nykyisin ole käytössään internetyhteyttä, verkkotiedonkeruuta ei yksinään pidetä edustavana menetelmänä henkilöpohjaisissa tutkimuksissa joitain väestöryhmiä (esim. opiskelijat) lukuun ottamatta. Tietokoneen käyttö on kuitenkin yleistynyt siinä määrin 10 viime vuoden aikana, että internetkyselyistä on tullut varteenotettava menetelmä yhdistettynä muihin todennäköisyysotantaan perustuviin keruumenetelmiin.

Tietokoneen ja internetin käytön osuus vapaa-ajasta oli vuonna 2009 noin 45 minuuttia, kun syksyllä 1999 se oli vain 11 minuuttia (Ajankäyttötutkimus 2009). Keväällä 2010 suomalaisista 16–74-vuotiaista 86 prosenttia ilmoitti käyttäneensä internetiä edellisten kolmen kuukauden aikana. Nuoremmissa ikäryhmissä jo lähes kaikki käyttävät nettiä. Sähköposti, verkkopankki ja tavaroita ja palveluita koskeva tiedonhaku ovat yleisimpiä netin käyttötapoja. (Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010).

Viestintäteknologian kehitys tulee muuttamaan tutkimusta radikaalisti. Internetpohjaisella tiedonkeruulla on tulevaisuudessa keskeinen merkitys kaikissa sosiaalitieteissä (Martin 2011; De Leeuw ym. 2008). Eri kyselytekniikoita ja lähestymistapoja yhdistämällä voidaan vastausosuuksia kasvattaa (Millar—O'Neill—Dillman 2009; Holmberg—Lorenc—Werner 2008). Webkeruilla on huomattavia etuja ja haittoja, jotka tulee ottaa huomioon (ks. esim. Das ym. 2011, 11–39). Esimerkiksi European Social Survey (ESS) -tutkimuksen yhteydessä toteutetun monimenetelmällisen testin (MTMM, multitrait-multimethod approach) mukaan monimenetelmällisyys ei vaikuttanut oleellisesti aineiston kokonaislaatuun (Revilla 2010, 1;13).

Norjassa on osa yhteiskunnallista tutkimusta toteutettu postikyselyn ja verkkokyselyn yhdistelmänä. Tietokoneavusteiset puhelinhaastattelut ovat kuitenkin käytetyin tiedonkeruumenetelmä ja niitä on harvoin yhdistetty itse täytettävien verkkoyselyjen kanssa. Norjassa ollaan kuitenkin suunnittelemassa puhelinhaastattelun ja webkyselyn yhdistelmää useisiin suuriin sosiaalitutkimuksiin. (Revold—Haraldsen 2011.)

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa selvitettiin internetlomakkeella, puhelinhaastatteluilla ja postikyselyllä koottujen liikennetutkimusten aineistojen tuottamia eroja tuloksiin ja internetkyselyn soveltuvuutta henkilöliikennetutkimuksen tiedonkeruumenetelmäksi (Tiikkaja 2011). Internetkyselyn avulla voidaan tavoittaa henkilöitä, joille ei ole löydetty puhelinnumeroa tai joita ei ole tavoitettu puhelimitse. Puhelimella voidaan toisaalta haastatella sellaisia vastaajia, joilla ei ole mahdollisuutta, kykyä tai motivaatiota vastata internetissä.

Tutkimuksessa todettiin, että internetkyselyn hyödyntäminen puhelinhaastattelun rinnalla lisää jonkin verran erityisesti 25–54-vuotiaiden vastausaktiivisuutta. Vaikeimmin tavoitettavaa nuorten aikuisten ryhmää ei tavoiteta internetkyselyllä puhelinhaastattelua paremmin. Kaiken ikäiset verkkovastaajat kirjasivat vastauksissaan enemmän matkoja kuin puhelimitse vastanneet.

Eurooppalaisen rikosuhritutkimuksen esitutkimuksessa tutkittiin eri tiedonkeruumenetelmiä (Heiskanen—Ruuskanen 2010). Kirjoittajat toteavat, että aiheen arkaluontoisuus puoltaa tutkimuksen toteuttamista itse täytettävin lomakkein. Toisaalta käyntihaastatteluna voidaan tehdä sisällöltään huomattavasti laajempia tiedonkeruita kuin puhelinhaastatteluna tai internetkyselynä. Ylärajaksi käyntihaastattelun keskimääräiseksi kestoksi suositellaan 60 minuuttia ja puhelinhaastattelun kestoksi 30 minuuttia. Internetkyselyn sopivan keston voidaan arvioida olevan noin 20 minuuttia, vaikka jopa 45 minuutin verkkokyselyjä on toteutettu ilman laajaa vastaamisen keskeyttämistä.

Eri tiedonkeruumenetelmien käyttöä selvittävän vuosittain tehtävän kansainvälisen asiantuntija-kyselyn mukaan puhelinhaastattelun ja verkkokyselyn yhdistäminen on vuosina 2006–2010 suhteessa muihin tiedonkeruumenetelmiin lisääntynyt eniten. Kyselyyn vastasi 213 lähinnä markkinatutkimuslaitosten asiantuntijaa eri maissa. Suurimmat kasvupotentiaalit ovat selvitysten mukaan älypuhelinkyselyillä, puhelinhaastattelun ja verkkokyselyn yhdistelmillä ja tekstiviestikyselyillä. (Macer—Wilson 2011, 17.)

Sivun alkuun

Paradatalla eli kontaktitiedoilla on suuri merkitys tiedon laadun arvioinnissa

Surveyn aineistonkeruun yhteydessä kertyvää prosessi- tai kontaktitietoja kutsutaan paradataksi (Laaksonen 2010, sanastoliite). Aineistoon liitetään kirjautumis- ja vastaamistietoja, kuten kyselyn tai haastattelun kesto ja ajankohta. Lisäksi tiedot, kuten otokseen valitun henkilön tavoittamisyritysten lukumäärä, merkitään osaksi paradataa.

 Näillä tiedoilla on suuri merkitys tiedon laadun arvioinnissa ja tulevien kyselyjen ja haastattelujen suunnittelussa. On jopa esitetty, että vastaajille tulisi kertoa, että paradataa kerätään vastaamisen yhteydessä (Couper—Singer 2009). Seuraavaksi tarkastelen yhdeksän aineiston paradatan avulla kansalaisten tapaa vastata internetissä.

Sivun alkuun

Keskiviikko kello 18 on verkkovastaamisen prime time

Aineiston perusteella keskipäivä erottuu miesten verkkovastaamisen aktiivisempana aikana kuin keskipäivän ja iltapäivän välinen aika (kuvio 1). Naisten vastausaktiivisuus lisääntyy tasaisemmin kohti iltapäivää ja iltaa muutamaa aikaa (klo 16–17 ja 19–20) lukuun ottamatta, jolloin jokin muu aktiviteetti "vie aikaa" verkkovastaamiselta. Naisilla klo 18–19 ja miehillä klo 19–20 ovat aktiivisinta lomakkeiden täyttämisen aikaa. Miehet viihtyvät ilta-aikana naisia paremmin internetin ääressä kun kyse on kyselyihin vastaamisesta. Naisilla korostuu aika ennen kello 18 ja miehillä sen jälkeinen aika myöhäisiltaan asti.

Kuvio 1. Internetkyselyyn vastaamisen kellonaika sukupuolen mukaan.

Lähde: Kooste 9 kyselystä, n=6 796.

Sivun alkuun

Kesällä vastaaminen painottuu aamuun ja iltaan

Myös eri vuodenaikaan vastaaminen webkyselyyn vaihtelee (kuvio 2.). Talvella aamu- ja keskipäivän tunnit sekä iltapäivä ovat vilkkaampia kuin muina vuodenaikoina. Kesällä varhainen aamu ja ilta ovat parhaita vastaamisaikoja. Kesä ja syksy ovat enemmän samankaltaisia vastaamistavoiltaan kuin talvi.

Vastaaminen verkkokyselyyn ajoittuu 2–3 päivään yhteydenotosta (kirje kirjautumisohjeineen). Keskiviikko oli selkeästi vilkkain vastaamispäivä. Tiistai ja torstaikin olivat vilkkaita vastausajankohtia, mutta eivät yllä keskiviikon tasolle. Maanantai ja lauantai oli pyhitetty muille toiminnoille, sillä vastaaminen verkossa oli viikonpäivistä vähäisintä. Pantzar (2011) on arvioinut, että jatkossakin esimerkiksi lauantai-illat säilyvät suhteellisen vapaina internetistä.

Kuvio 2. Internetkyselyyn vastaamisen kellonaika eri vuodenaikoina.

Lähde: Kooste 9 kyselystä, n=5 371.

Sivun alkuun

Vastausaktiivisuus vaihtelee vastaajan taustan mukaan

Nuoret alle 25-vuotiaat ovat vaikeasti tavoitettava ryhmä haastattelututkimuksissa. Tässä kokooma-aineistossa keskiviikko ja tiistai olivat nuorille sopivinta aikaa vastata webkyselyyn (nuoria muistutettiin vastaamisesta kohdennetun kirjeen avulla). Yli 65-vuotiaille maanantai, perjantai ja sunnuntai sopivat parhaiten internetissä vastaamiseen. 35–54-vuotiaiden vastaamisprofiili oli aineistossa hyvin keskimääräistä nuorempiin ja vanhempiin verrattuna. Ehkä 45–54-vuotiaiden sunnuntaivastaamisen lievä korostuminen kuvaa alkavaan viikkoon valmistautumista ja myös valmiutta reagoida vastauspyyntöön.

Eläkeläiset ja myös työttömät eivät netin ääressä viihdy kello 22 jälkeen. Opiskelijoilla ja kotitaloutta hoitavilla iltakymmenen oli toisaalta selvästi aktiivisempaa verkkovastaamisen aikaa. Eläkeläiset ja työttömät viihtyivät tietokoneen ääressä parhaiten ennen puoltapäivää. Sähköpostin yleistyminen yhteydenotoissa haastateltaviin näyttäisi edellyttävän, että vastaajien tausta otetaan huomioon yhteydenottojen ajoittamisessa.

Ammattiaseman mukaiset erot vastaamisessa olivat melko suuria (kuvio 4.). Keskiviikko oli parhain vastausaika kaikissa ammattiryhmissä. Lauantaivastaamisen vähäisyys oli havaittavissa myös tässä kontaktidatassa kaikissa ikäryhmissä. Vaihtelu viikonpäivien välillä oli suurinta opiskelijoiden ja kotitaloutta hoitavien henkilöiden keskuudessa. Keskiviikko oli näissä ryhmissä vilkkainta ja viikonloppu hiljaisinta aikaa. Maatalousyrittäjien vastaamisessa tiistai ja alkuviikko ylipäänsäkin ylsi lähes keskiviikon tasolle. Lauantai on maatalousyrittäjillä pyhitetty muille toiminnoille.

Kuvio 3. Internetkyselyyn vastaaminen viikonpäivän ja iän mukaan.

Lähde: Kooste 9 kyselystä, n=5 371.

Kuvio 4. Internetkyselyyn vastaaminen viikonpäivän mukaan muutamassa ammattiasemassa.

Lähde: Kooste 9 kyselystä, n=5348.

Sivun alkuun

Vastaamisen ajoittuminen ja ajallinen pysyvyys

Esimerkkikyselyissämme kaikista webvastauksista 84 prosenttia saapui 15 päivän aikana, 71 prosenttia 10 päivän aikana ja 48 prosenttia viiden päivän aikana. Tämä kertoo internetkyselyjen nopeatempoisuudesta. Jälkeenpäin arvioituna webkeruiden tempoa on mahdollista edelleen tiivistää.

Kun nettivastaamisen viikkoaineistoja vertailee, ei koko aineiston perusteella tuotetuissa suorissa jakaumatiedoissa tapahtunut olennaisia muutoksia tiedonkeruun edetessä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. joulunalusviikko). Kaikkiaan näyttää siltä, että ajankohta vaikuttaa jossain määrin internetkyselyjen tuloksiin ja vastaamisen ajoittumiseen, kun on kyse pitkistä viiteperiodeista ja muistinvaraisista faktakysymyksistä. Suurta merkitystä tuloksiin ei tiedonkeruuajalla kuitenkaan tunnu olevan.

Pantzarin (2011) mukaan suomalaisten ajankäytön rytmi on pirstoitumassa ja päällekkäistymässä, mikä vaikuttaa surveytiedon keräämisen mahdollisuuksiin ja muotoihin. Arjen tahtiin sovitetut ja optimoidut tiedonkeruumuodot sekä uusiin paikkoihin sijoittuvat yhteydenotot vastaajiin korostuvat tulevaisuudessa.

Lähteet:

Adams, J. – Davis, G.Davis, G. 1997. Are internet surveys ready for prime time? Marketing News, v31 (8):31.
Anttila, A.-H. 2010. Tilastoaineistojen käyttöä on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa. Hyvinvointikatsaus 3/2010.
Ajankäyttötutkimus 2009. Tilastokeskus. Muutokset 1979–2009, ennakko. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/02/akay_2009_02_2011-02-17_fi.pdf. [Viittauspäivä 5.9.2011.]
Heiskanen, M. – Ruuskanen E. 2010. Uhritutkimuksessa kokeiltiin kolmea menetelmää. Hyvinvointikatsaus 4/2010.
Couper, M. – Singer, E. 2009. Ethical Considerations in the Use of Paradata in Web Surveys. ESRA2009.
Das, M. – Ester, Peter – Kaczmirek , L. 2011. Social and Behavioral Research and the Internet. Advances in Applied Methods and Research Strategies.
De Leeuw E. 2005. To Mix or Not to Mix Data Collection Modes in Surveys. Journal of Official Statistics, Vol. 21, No. 2, 2005.
De Leeuw, E. 2008a. Choosing the method of data collection. Teoksessa: International Handbook Of Survey Methodology. Toim. Edith D. de Leeuw – Joop J. Hox – Don A. Dillman. Taylor & Francis, Psychology Press, EAM series, New York.
De Leeuw, E. D. – Hox, J. P. – Dillman, D. A. 2008b. Mixed-mode Surveys: When and Why. Teoksessa International Handbook of Survey Methodology. Toim. E. D. de Leeuw – J. J. Mox – D. A. Dillman. European Association for Methodology Series. Lawrence Erlbaum Associates.
De Leeuw, E. – Joop J. Hox 2011. Internet Surveys as Part of a Mixed-Mode Design.
Heerwegh, D. 2009. Using Internet survey paradata to optimize survey questionnaire design. Symposium on Online Research: Insights Into Methods and their Application in Practice.
Heiskanen, M – Ruuskanen, E. 2010. Tuhansien iskujen maa – Miesten kokema väkivalta Suomessa. HEUNIn tutkimusraportteja No. 66. Helsinki.
Holmberg, A. – Lorenc, B. – Werner, P. 2008. Optimal Contact Strategy in a Mail and Web Mixed Mode Survey. General online research (GOR). Statistics Sweden.
Laaksonen, S. 2010. Surveymetodiikka. Ventus Publishing ApS.
Macer, T. – Wilson, S. 2011. Globalpark Annual MR Software Survey. London.
Martin, P. 2011. What makes a good mix? Chances and challenges of mixed mode data collection in the ESS. Centre for Comparative Social Surveys, Working Paper Series, Paper no. 02, February 2011.
Millar, M. – O'Neill, A. – Dillman, D. 2009. Are Mode Preferences Real? Social and Economic Sciences Research Center. Technical Report 09–003.
Pantzar, M. 2011. Asiakkaan aika ja talouden rytmiliike. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö 2011.
Revilla, M. 2010. Quality in Unimode and Mixed-Mode designs: A Multitrait-Multimethod approach. Survey Research Methods (2010) Vol.4, No.3.
Revold, M. K. – Haraldsen, G. 2011. Towards a Holistic Questionnaire Development, Evaluation and Testing Tool. ISM Workshop, The Hague.
Ronkainen S. 2009. Vanhaa, uutta, sinistä, lainattua – monimenetelmällinen tutkimus. Metodifestarit, Jyväskylä 2009.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010. Internet vuorovaikutuksen välineenä. Tilastokeskus.
Tiikkaja, H. 2011. Internet-kysely henkilöliikennetutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 30/2011. Helsinki.

 

Ajankäytön prime time

 Väestön ikääntyessä vapaa-aika lisääntyy. Työssäkäyvillä ihmisillä on aikapulaa samalla kun on yhä enemmän ihmisiä, jotka kärsivät ylenmääräisestä ajan runsaudesta. Lisäksi ajankäyttö on muuttumassa entistä epäsäännöllisemmäksi, se pirstaloituu ja päällekkäistyy. Arkiset toiminnot sijoittuvat uusiin paikkoihin. (Pantzar 2011.)

Suomessa internetin käyttö jakautuu melko tasaisesti läpi vuorokauden. Arkiaamupäivät, lounasaika ja arki-illat noin kello 19 paikkeilla ovat aktiivisinta aikaa ja lauantai on kokonaisuudessaan hiljaisinta aikaa. Mobiilin internetin ja älypuhelinten myötä päivittäinen ajankäyttö lienee eriytymässä. Sähköpostien lukeminen keskittyy selvästi työpäiviin. Erityisesti lounasaikaan ja iltapäiväkahvin aikaan surffataan. Miehet surffaavat ja käyttävät aktiivisemmin sosiaalista mediaa työpäivinä kun taas naisilla painottuu enemmän viikonloppu. Miehet ovat internetasioinnissa aktiivisempia viikonloppuna kuin naiset.

Internetasioinnissa tapahtuu kiinnostava muutos noin 50 ikävuoden jälkeen: Asiointi alkaa painottua alkuiltaan (klo 18–20) työpäivän ja loppuillan sijaan. Tämä johtunee siitä, että lasten kasvaessa aikuisten varhainen ilta vapautuu muille aktiviteeteille.

Pantzarin mukaan ajankäytön vähäisistä muutoksista kertova tilastollinen ajankäyttötutkimus ei tunnista ajankäytön kokemuksellista puolta. Uusi tieto- ja kommunikaatiotekniikka edistänee uudenlaista simultaanista osaamista ja tekemistä. Samanaikaisesta pankkisaldon tarkkailusta, Facebook-statuksen päivittämisestä ja television katsomisesta on tulossa monille aikuisille alkuillan tapa ja tottumus. Pantzarin mukaan tutkijat puhuvat myrkytyksestä tai tartunnasta (contamination), kun keskittyneen tekemisen lisäksi tehdään samanaikaisesti jotain muuta. Tähän päällekkäisten toimintojen kirjoon tutkimusten tiedonkeruut olisi mahdutettava.

Anu-Hanna Anttilan (2010, 62–67) mukaan ajankäyttöaineiston avulla on kuitenkin mahdollista tutkia, millä logiikalla työ- ja vapaa-aika sekä oma aika ja perheellisillä yhteinen aika muodostavat arkisen toiminnan sosiaalisen kentän. Ajankäyttöaineistoa voi tarkastella tilastotarkoituksen lisäksi muilla tavoin. Perheenjäsenten ajankäyttöpäiväkirjoja voidaan lukea rinnakkain. Ajankäyttötaulukon, itsearviointiosion (oma kuvaus päivän kiireydestä ja mukavuudesta) ja viikkotyöaikalomakkeen tietojen pohjalta rakennettujen kertomusten avulla voi paremmin ymmärtää kotitalouksien ajankäytön arkkitehtuuria. Tämä auttaa ehkä ymmärtämään tutkimuksiin osallistumisen logiikkaa.

Ajankäyttötutkimuksessa vapaa-ajaksi määritellään aika, jolloin ei olla työssä (ansiotyö, kotityö) eikä nukuta. Tällöin webvastaamisen voisi olettaa olevan runsaimmillaan. Näin ajateltuna suomalaisella on vapaa-aikaa noin kuusi tuntia vuorokaudessa. Pantzarin mukaan tutkimuksessa ajatellaan vapaa-ajan jakautuvan kahteen osaan: määrittämättömään, rentoon (casual) vapaa-aikaan sekä tavoitesuuntautuneeseen, vaativaan (serious) vapaa-aikaan.

Parhaiten tilaa internetaktiivisuudelle löytyy Pantzarin mukaan työpäivien siirtymähetkissä – työpäivän alussa, lopussa ja lounasaikaan. Ne ovat webtiedonkeruun kannalta "prime time" -hetkiä.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 12.12.2011