Tilastolliset ja uutistotuudet
- Tiedemies epäilee yllättäviä tuloksia...
- ...toimittaja hakee niitä
- Median kuluttajalla on metsästäjän vaistot
- Avoimen datan tulkinnassa on riskinsä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
...toimittaja hakee niitä
Galtungin ja Rugen esittämään klassiseen luetteloon hyvän uutisen kriteereistä sisältyy sellaisia asioita kuin negatiivisuus, voimakkuus, yksiselitteisyys ja yllätyksellisyys. Ne ovat selvästi ristiriidassa tieteelle ja tilastoille asetettujen kriteerien kanssa.
Erilaista ajattelutapaa korostaa vielä sähköisen median ja iltapäivälehtien esityslogiikka, joka korostaa iskevyyttä, yksinkertaisuutta ja näyttävyyttä. Harvemmin näkee uutistekstiä, jossa todettaisiin "pieni, huonosti suunniteltu tutkimus on tuottanut näyttöä siitä, että x voi aiheuttaa syöpää". Media panee mutkat suoriksi: "Tutkimuksen mukaan x aiheuttaa syöpää."
Toimitukset kilpailevat yleisön huomiosta eivätkä yleensä malta jättää tutkimuksen tuloksia julkaisematta sillä perusteella, että asiantuntija toteaa tutkimuksen metodisesti heikoksi.
Avustin jonkin aikaa erästä uutistoimitusta arvioimalla heille esiteltyjen tilastollisten tutkimusten luotettavuutta. Jo oma asennoitumiseni muodostui kiusalliseksi: tuntui uskaliaalta väittää, että suurella melskeellä julkaistu tutkimus ei ole julkisuuden väärti. Vielä vaikeampaa tämän toteaminen oli tietenkin itse toimitukselle: "Miksi me emme julkaise tätä (viihteellisesti kiinnostavaa) tutkimusta, vaikka naapuritoimitus julkaisee sen etusivulla?". Avustajasuhde jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi.
Päivitetty 1.11.2011