Tilastolliset ja uutistotuudet

  1. Tiedemies epäilee yllättäviä tuloksia...
  2. ...toimittaja hakee niitä
  3. Median kuluttajalla on metsästäjän vaistot
  4. Avoimen datan tulkinnassa on riskinsä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Avoimen datan tulkinnassa on riskinsä

Median ja tieteen kulttuurien ristiriita on kovin ajankohtainen nyt, kun tilastojen ja muiden aineistojen hyödyntämisestä on kehittynyt journalismin tärkeä alalaji. Puhutaan datajournalismista, joka on tullut mahdolliseksi julkisten aineistojen avauduttua myös muiden kuin virkamiesten käyttöön. Datajournalismi valtaa tutkijoilta ja tilastontekijöiltä jalansijaa jalostamattomien ja tulkitsemattomien aineistojen analysoinnissa ja raportoinnissa. Sinänsä kehitys on myönteistä: vihdoinkin tietoyhteiskunta alkaa tuottaa tietoa kaikelle kansalle.

Simon Rogers kuvasi datajournalismia englantilaisen The Guardian -lehden verkkosivuilla elokuussa: datajournalismi on 80 prosenttisesti hikoilua, 10 prosenttia suurta ideaa ja 10 prosenttia tulosten tuottamista. Prosenttiluvut olisivat melko kohdallaan, jos ne kuvaisivat tilastontekoa. Epäilen, että journalistisessa työkulttuurissa hikoilun osuus jää todellisuudessa vähäisemmäksi ja suuren idean osuus kasvaa suuremmaksi.

Rogers toteaa datajournalismin olevan myös sitä, että kerrotaan tarina mahdollisimman hyvin. "... datajournalismi ... on joustavuutta etsiä uusia tarinankerronnan tapoja." Epäsuorasti Rogers toteaa sen tosiasian, että tilastoväki ja tiedemaailma ovat olleet huonoja löytämään aineistoistaan niissä piileviä tarinoita.

Journalistisen innokkuuden tuntien tulevaisuudessa vaarana on kuitenkin se, että aineistoista löydetään yhä useammin tarinoita, joita siellä ei ole. Koska hyvillä tarinoilla – olivat ne sitten tosia tai epätosia – on varsinkin verkossa taipumus jäädä elämään, datajournalismia ei tulisi jättää journalistien yksinoikeudeksi. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden tulisi aktivoitua sekä tarinoiden tuottajina että tuotettujen tarinoiden kriitikkoina ja journalistien yhteistyökumppaneina.

Kolumnin tärkeä lähde ja innoittaja on ollut Understanding uncertainty -blogi osoitteessa http://understandinguncertainty.org/

Jussi Melkas on pitkään opettanut tutkimusten ja tilastojen luku- ja käyttötaitoa. Sitä koskeva jakso Tilastokeskuksen verkkokoulussa (http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/) on hänen laatimansa. Aiemmin hän toimi Tietoaika- ja Tieto&trendit -lehtien vastaavana päätoimittajana ja Tilastokeskuksen tietopalvelujohtajana.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 1.11.2011