Kasvuyritykset yleisimpiä informaatiosektorilla
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittajat: Merja Kiljunen ja Samuli Rikama työskentelevät Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2011.
Analyysi perustuu yleiseen kasvuyritysten määritelmään, jonka
mukaan henkilöstö kasvaa vähintään 20 prosenttia vuodessa kolmen
vuoden aikana. Henkilöstön määrä ajanjakson alussa on oltava
vähintään 10.
________________________
Kasvuyritysten merkitys on selvästi suurin informaatiosektorilla (Kuvio 1). Tämä selittynee osittain ajanjaksoon 2006 – 09 osuneilla yritysjärjestelyillä. Vuonna 2008 kasvuyritykset vastasivat hieman alle 10 prosentista informaatiosektorin työllisyydestä ja liikevaihdosta.
Kuvio 1. Kasvuyritysten osuus koko toimialasta vuonna 2009
Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus
Vaikka Suomen elinkeinorakenne on huomattavan teollisuusvetoinen, kasvuyritysten osuus toimialalla oli varsin vaatimaton, vain muutama prosentti toimialan henkilöstöstä tai liikevaihdosta. On huomattava, että teollinen toiminta ja sen kasvattaminen edellyttävät yleensä huomattavia investointeja muihin toimialoihin verrattuna.
Työllisyyden kannalta merkittävät palvelualat tarjoavat kuitenkin hyvän alustan kasvuyrityksille. Useilla liike-elämää palvelevilla aloilla sekä kaupassa ja rakentamisessa kasvuyritysten osuus toimialojen henkilöstöstä ja liikevaihdosta oli vuonna 2009 yli 5 prosenttia.
Myös yhdeksi tulevaisuuden kasvualaksi povatussa kaivostoiminnassa kasvuyritykset työllistivät reilun kymmenesosan toimialan henkilöstöstä. Tosin yritysten määrä toimialalla on varsin pieni.
Yli puolet kasvuyrityksistä kaupassa ja palveluissa
Monet talouden dynaamisimmat alat tuottavat ja kehittävät uusia palveluita. Ei liene valtava yllätys, että noin kolmannes kasvuyrityksistä sijoittuu lähinnä yrityspalveluita tuottaville toimialoille. Myös kaupan osuus kasvuyritysten määrästä ja henkilöstöstä on huomattava–noin viidennes (Kuvio 2).
Kuvio 2. Kasvuyritysten jakauma toimialoittain 2009
Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus
Vaikka teollisuudessa kasvuyritysten suhteellinen merkitys on vähäinen, edustaa teollisuus kuitenkin noin 15 prosenttia kasvuyritysten kokonaismäärästä sekä henkilöstöstä. Rakentamisen ja informaatiosektorin osuudet ovat vastaavasti reilut 10 prosenttia.
Palveluissa vankka kasvualusta
Palveluihin kuuluu hyvin monimuotoista toimintaa. Palveluyritykset ovat myös kooltaan keskimäärin pieniä, joten lukumääräisesti niihin mahtuu paljon kasvuyrityksiä. Noin kolmannes kasvuyrityksistä toimi erikoistuneilla, sekä kotitalouksia että yrityksiä palvelevilla aloilla. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyspalvelut, mainos- tai insinööripalvelut.
Kuntien toimintojen siirtyminen yhä useammin yksityisten palvelutuottajien tehtäväksi on lisännyt kasvuyritysten työsarkaa. Kasvuyritysten henkilöstön osuus yksityisen sektorin henkilöstöstä terveyspalveluissa sekä sosiaalipalveluissa oli merkittävä, lähes 10 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimi yhteensä vuonna 2009 lähes 50 kasvuyritystä.
Osaamisintensiivisien palvelujen tuotanto ja näihin liittyvät innovaatiot tarjoavat usein hyvän kasvupotentiaalin näihin erikoistuneille yrityksille. Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle – kuten sihteeripalvelut, perintä- ja luottotietopalvelut, messujärjestelyt yms. – ovat vahvasti kasvuyritysten käsissä, noin viidennes henkilöstöstä työskenteli kasvuyrityksissä (Kuvio 3).
Kuvio 3. Kasvuyritysten henkilöstön osuus toimialan henkilöstöstä 2009
Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus
Työmarkkinoiden ja henkilöstön rekrytointikäytäntöjen muutos heijastuu yksityiseen työvoimavuokraustoimintaan. Yksityiset toimijat ovat vahvistaneet asemiaan markkinoilla, mikä on lisännyt toimialan kasvupotentiaalia. Toimialalla toimi vuonna 2009 lähes 30 kasvuyritystä, joissa työskenteli melkein viidennes koko toimialan työllisistä.
Lähteet: Tilastokeskuksen aineistot & Kasvuyrityskatsaus 2011, TEM.
Seuraavassa juttusarjan artikkelissa kartoitetaan kasvuyrityksien profiilia eli tutkitaan tarkemmin kasvuyritysten ominaisuuksia, kuten ulkomaista omistustaustaa, ulkomaankauppaa, konsernirakenteita ja sijaintia.
Päivitetty 1.11.2011