Ulkomaalaistaustaiset ravintolat valtaavat maata – etenkin pääkaupunkiseutua

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jouko Rajaniemi on tietopalvelupäällikkö Tilastokeskuksen Yritysten suhdanteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.

Suomessa toimi vuonna 2009 yli 1 400 ulkomaalaistaustaista ravintolaa. Näistä 38 prosenttia oli turkkilaisia. Pääkaupunkiseudun ravintoloista jo joka neljäs on ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaisten eli etnisten ravintoloiden määrä on lisääntynyt Suomessa nopeasti. Niitä ei ole enää vain etelän suurissa kaupungeissa vaan ympäri Suomea. Kaikissa maakunnissa on runsaasti etnisiä ravintoloita, ja kolmessa kunnassa viidestä niitä löytyy vähintään yksi.

Pääkaupunkiseudulla etnisiä ravintoloita on suhteellisesti eniten. Vuonna 2009 niitä oli 500 eli runsas kolmannes kaikista maan etnisistä ravintoloista.

Turkkilaiset ravintolat suurin ryhmä

Ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat turkkilaistaustaiset ravintolat, joita oli koko maassa 554 eli runsaat 38 prosenttia kaikista etnisistä ravintoloista. Turkkilaisten ravintoloiden määrä on suorastaan uskomaton, kun sen suhteuttaa turkkilaisperäiseen väestöön. Vuonna 2009 Suomessa asuvista työikäisistä turkkilaistaustaisista henkilöistä lähes 13 prosenttia eli joka kahdeksas oli ravintola-alan yrittäjä. Jos suomalaisia ravintola-alan yrittäjiä olisi suhteessa yhtä paljon, meillä olisi neljännesmiljoona ravintolaa. Yli sadan ravintolayrittäjän taustamaa oli Irak, Vietnam, Iran ja Kiina, ja lähes sadan taustamaa oli entinen Jugoslavia.

Pääkaupunkiseudun etnisten ravintoloiden kuva poikkeaa jonkin verran muusta maasta. Selvästi suurin ryhmä on turkkilaiset ravintolat, joita on 134 eli runsas neljännes kaikista etnisistä ravintoloista. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella turkkilaisten ravintoloiden osuus on peräti 44 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla on valtaosa bangladeshilaisista ja intialaisista sekä selvästi yli puolet kaikista vietnamilaisista ravintoloista. Yli 20 ravintolan taustamaita ovat Irak, Iran ja entinen Jugoslavia. Koko maassa taustamaita on 55, pääkaupunkiseudulla 35.

Sivun alkuun

Ulkomaalaistaustaiset ravintola-alan yritykset ovat pieniä

Ulkomaalaistaustaiset ravintola-alan yritykset ovat selvästi pienempiä kuin vastaavat suomalaistaustaiset yrittäjävetoiset yritykset. Pääkaupunkiseudulla niiden keskimääräinen liikevaihto oli 173 000 euroa (suomalaistaustaisten liikevaihto 481 000 e) ja henkilöstöä oli 2,1 (5,3). Pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimääräinen liikevaihto oli 145 000 euroa (270 000 e) ja henkilöstöä 1,8 (3,0). Keskimäärin suurimmat etniset ravintola-alan yritykset löytyvät Lapista ja Ahvenanmaalta.

Ulkomaalaistaustaisten ravintola-alan yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä 223,5 miljoonaa euroa, ja ne työllistivät noin 2 800 henkeä. Pääkaupunkiseudun osuus sekä henkilöstöstä että liikevaihdosta oli lähes 40 prosenttia.

Sivun alkuun

Joka kuudes Suomen ravintola on etninen

Yritysrekisterin vuoden 2009 vuositilastossa on toimialalla 561 (Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta) yhteensä 8 550 toimipaikkaa, joista 2 049 oli pääkaupunkiseudulla. Näin ollen vuonna 2009 Suomen kaikista ravintoloista (mukana myös suuret ketjut) joka kuudes ja pääkaupunkiseudun ravintoloista joka neljäs oli ulkomaalaistaustaisen yrittäjän omistama.

Koko ravintola-alan liikevaihdosta ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia ja henkilöstöstä 8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla osuudet olivat hieman suuremmat: 8 ja 10 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset ravintolat maakunnittain ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2009.

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

Ulkomaalaistaustaisten ravintoloiden määrän kehityksestä Suomessa ei ole tilastotietoa pidemmältä ajalta, mutta arkipäivän kokemuksen perusteella voi päätellä kasvun olleen ripeää. Kasvun hidastumisesta ei ole mitään merkkejä. Viime vuonna pääkaupunkiseudulle perustetuista ravintola-alan yrityksistä selvä enemmistö oli ulkomaalaistaustaisia, ja muuallakin maassa vähintään kolmannes.

Lähde:

Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

__________

Ulkomaalaistaustaisen yrityksen määrittely

Tässä artikkelissa käsitellyt ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat suomalaisia yrityksiä, joissa yrittäjänä on Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva muun maan kansalainen. Kyse ei siis ole ulkomaalaisomisteisista yrityksistä, jotka ovat ulkomaalaisten konsernien Suomessa toimivia tytäryhtiöitä.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuoden 2009 vuositilaston ulkomaalaistaustaiset yritykset on määritelty ammatinharjoittajien henkilötunnusten ja yhtiömuotoisten yritysten osalta yrittäjäeläkeaineistosta saatujen henkilötunnusten avulla (yritysrekisterin kuvaus on Tätä tilastoidaan -sivulla).

Koko aineistossa on noin 136 000 yritystä, joille löytyy vähintään yksi yrittäjä. Näitä voidaan kutsua yrittäjävetoisiksi yrityksiksi. Ulkomaalaistausta on päätelty yrittäjän kielen perusteella: jos yrittäjän äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on yritys ulkomaalaistaustainen. Jos yrityksessä on useampi kuin yksi yrittäjä, on se tulkittu ulkomaalaistaustaiseksi, jos vähintään puolet yrittäjistä on ulkomaalaistaustaisia. Taustamaana on käytetty yrittäjän syntymävaltiota. Ellei se ole tiedossa, on taustamaa tuntematon.

Vuoden 2009 tilastoaineistosta tunnistettiin yhteensä 5 331 ulkomaalaistaustaista yritystä, mikä on 3,9 prosenttia kaikista yrittäjävetoisista yrityksistä. Näistä ravintola-alalla (toimiala 561: Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta) toimi 1 443 yritystä eli 27 prosenttia. Käytännössä ravintola-alan yritysten määrä on sama kuin ravintoloiden määrä, koska yritykset ovat lähes kauttaaltaan pieniä yhden ravintolan yrityksiä.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 12.3.2012