Globaalit arvoketjut ovat tilastoinnin haaste

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Petri Godenhjelm on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä ja Samuli Rikama on yliaktuaari Tilastokeskuksen Yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.

Monet yhteiskunnan muutokset kuten talouden globalisoituminen ja yritysten kansainvälistyminen edellyttävät tilastotuotannon kehittämistä. Uusien ilmiöiden seuraaminen ja kuvaaminen on tilastotoimen keskeinen tehtävä. Tähän tarvittavia välineitä sekä niiden soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta on testattava ennalta yhteistyössä yritysten kanssa.

Kilpailukyvyn kohentaminen on monikansallisille yrityksille keskeinen ja haastava tehtävä etenkin dynaamisilla nopeasti kehittyvillä aloilla. Globaalit yritykset optimoivat jatkuvasti toimintaansa sijoittumalla niihin maihin ja maanosiin, jotka tarjoavat parhaat toimintaedellytykset. Syitä voivat olla yhtä hyvin alhaiset tuotantokustannukset kuin nopeasti kasvavat markkinatkin. Globaalien arvoketjujen syntyminen (ks. tietolaatikko) heijastaa yritystoiminnan toimintaedellytysten eroja eri maissa.

Syksyllä 2010 aloitettiin globaalien arvoketjujen mittaamiseen ja arvioimiseen liittyvä EU-hanke, johon osallistuivat Tilastokeskuksen lisäksi Hollannin, Tanskan, Portugalin sekä Romanian tilastovirastot. Tavoitteena oli kehittää ja testata tiedonkeruussa käytettävän kyselylomakkeen tietosisältö. Lomaketta on tarkoitus käyttää useissa EU-maissa vuonna 2012 toteutettavissa yrityskyselyissä. Globaaliin yritystoimintaan liittyvät arvoketjut tarjoavat hyvän esimerkin uudentyyppisestä lähestymistavasta vielä nykyisin tuntemattoman ilmiöalueen kuvaamiseksi ja selvittämiseksi.

Kyselyn taustalla on EU-komission sekä EU-maiden huoli eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä Aasian ja muiden vahvojen talouksien puristuksessa. Kiristyvän globaalin kilpailun seurauksena yritystoimintoja ja työpaikkoja on siirtynyt ja siirtyy EU:n ulkopuolelle esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan. Hankkeen taustalla vaikuttavia keskeisiä ja avoimia kysymyksiä ovat: Kuinka paljon työpaikkoja ja toimintoja yritykset siirtävät muihin maihin? Mihin maihin siirtoja tehdään?

Poliittinen painopiste globalisaation myötä on yhä useammin EU:n heikentyneessä asemassa. Tähän liittyy läheisesti EU:ssa usein julkisen talouden suuri velkaantuminen ja väestön ikääntyminen. EU 2020 -strategian yhtenä tavoitteena on kohentaa EU-maiden ja yritystoiminnan kilpailukykyä. Globaalien arvoketjujen mittaaminen ja arvioiminen tarjoaa arvokkaan työkalun analysoida globalisaation seurauksia ja suunnata politiikkatoimenpiteitä.

Kerättävä aineisto tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka eri toimintokokonaisuuksia jäsennetään suuremmissa yrityksissä ja eri toimialoilla. Näin myös pienemmät yritykset ja yrittäjät pystyvät arvioimaan omaa asemaansa arvoketjuissa esimerkiksi alihankkijan roolissa. Yksittäiselle kansalaisellekin tutkimus antaa mahdollisuuden arvioida omia kuluttaja- ja asiakaskokemuksiaan globaalien yritysten kanssa.

Monta näkökulmaa arvoketjuihin

Globaalit arvoketjut -kysely perustuu lähtökohdiltaan muutama vuosi sitten toteutettuun Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kyselyyn (ks. Rikama 2008a ja b; 2009; Ali-Yrkkö—Rikama 2008; International Sourcing ...2008; Statistics Explained 2011). Kysely oli lähtökohdaltaan kvalitatiivinen eli määrällistä tietoa ei kysytty. Nyt näkökulmaa on laajennettu, mutta tavoitteena on tuottaa myös vertailukelpoista tietoa aiemman kyselyn kanssa.

Uuden kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa yritysten asemasta ja muutoksista arvoketjuissa, liiketoiminnoista ulkomailla, toimintojen ulkoistamisesta ja siirtämisestä ulkomaille sekä takaisin Suomeen. Kysely kartoittaa myös ulkoistamisen motivaatioon ja esteisiin liittyviä kysymyksiä sekä pyrkii arvioimaan EU-politiikan näkökulmasta tärkeimpiä henkilöstövaikutuksia yrityksissä.

Kohdealueet eli ne maat, joihin yritykset ovat siirtäneet toimintojaan, on kyselyn keskeinen ulottuvuus. Tärkeimmät maat kuten Kiina, Intia ja Venäjä on luokiteltu erikseen, kun luokittelu kattaa yleensä vain maaryhmät – esimerkiksi vanhat EU15-maat ja uudet EU12-maat (ks. tietolaatikko). Kohdealueiden määrä on valittu siten että kysely on mahdollisimman helposti vastattavissa.

Toinen arvoketjujen kuvauksen kannalta tärkeä ulottuvuus eli yritysten ydinliike- ja tukitoiminnot heijastelevat yritysten globaalien toimintamallien muutoksia. Nykyisin tehokkaasti toimivat monikansalliset yritykset optimoivat globaalia tuotantoaan liiketoiminnoittain. Tämä tarkoittaa tuotannon osien kilpailutusta yhä hienojakoisemmalla tasolla ydinliiketoiminnoissa ja tukitoiminnoissa.

Yrityksen tuotanto on jaettu kyselylomakkeella ydinliiketoimintaan sekä tätä tukeviin tukitoimintoihin (ks. tietolaatikko). Tukitoiminnot ovat luonteeltaan palveluita, ja näihin luetaan muun muassa hankinta, jakelu ja logistiikka, markkinointi ja myynti, myynnin jälkeiset palvelut, tieto- ja viestintätekniikka, rahoitus ja kirjanpito, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä insinööri- ja tekniset palvelut.

Sivun alkuun

Tiedonkeruuväline testiin jo alkuvaiheessa

Yritysten globaaleja arvoketjuja selvittävän tiedonkeruun toimivuutta testattiin ennen sen käynnistämistä. Tällöin selvitettiin muun muassa kyselylomakkeella käytettävien käsitteiden ja määrittelyjen ymmärrettävyyttä sekä vastaamisen aiheuttamaa tiedonantorasitetta yrityksille. Näin voidaan välttää joukko ongelmia, jotka ilman testausta paljastuisivat vasta varsinaisen tiedonkeruun yhteydessä. Erityisen tärkeää testaus on silloin, kun kyseessä on uusi ja varsin jäsentymätön ilmiöalue, johon liittyvä terminologia ei ole vakiintunut.

Uutta hankkeessa oli vahva panostus lomaketestaukseen, joka tehtiin kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maissa. Tulokset raportoitiin samalla tavalla, ja niiden perusteella kyselyn tietosisältöä on muutettu ja paranneltu jo usein. Toimivan surveytyökalun rakentaminen monimuotoiselle ilmiöalueelle – kuten globaalit arvoketjut – on erittäin vaativa tehtävä.

Kansainvälisen yhteistyön tiivistyminen aiheuttaa paineita lomaketestauksen harmonisoinnille eri maissa, mutta yhteistyö tuo myös etuja. Tällöin voidaan paikantaa ne samansuuntaiset löydökset ja parannusehdotukset, jotka on havaittu useissa maissa samanaikaisesti. Toistaiseksi yhdenmukaista testausta eri maiden kesken ei juuri ole käytetty, joten globaaleihin arvoketjuihin liittyvä työ oli monelta osin pilottiluonteista.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa lomake testattaisiin täysin yhtenäisin menetelmin. Tällöin myös testaustulokset ja testauksen perusteella tehdyt parannusehdotukset olisivat helposti tulkittavissa. Tosiasiassa eri EU-maiden resurssit sekä perinteet lomaketestauksessa kuitenkin vaihtelevat suuresti.

Sivun alkuun

Pilottihankkeen tulokset rohkaisevia

Globaalien arvoketjujen testaus toteutettiin eri maissa periaatteessa yhdenmukaisesti. Testattu lomake ja siihen liittyvä ohjeistus olivat samat, mutta testausasetelmat ja yritysten määrät vaihtelivat eri maissa osaksi johtuen hankkeen varsin tiukasta aikataulusta. Johtopäätökset ja muutokset tietosisältöön tehtiin maiden laatimien testausraporttien perusteella.

Uuden ilmiöalueen testaus on jo määritelmän mukaan parhaimpien vaihtoehtojen hakemista ja huonompien eliminoimista. Tätä varten yrityksiä pyydettiin joidenkin kysymysten kohdalla valitsemaan useasta tarjotusta kysymyksestä omasta näkökulmastaan paras tai helpoimmin vastattavissa oleva vaihtoehto.

Oman mielenkiintoisen lisänsä työhön tuo kansainvälinen ulottuvuus ja monen maan yhteistyö. Toisinaan monen maan näkemyksien ja testaustulosten yhteensovittaminen ei ole helppoa, mutta yhteensovitus avaa hyödyllisiä ja avartavia näkökulmia ilmiöön. Lopullinen näkemys kypsyy kompromissien kautta.

Sivun alkuun

Kyselyn ymmärrettävyyttä ja vastausrasitetta testattiin

Globaaleihin arvoketjuihin liittyvän tietosisällön testaus toteutettiin Suomessa keväällä 2011. Testauksen kohteena oli paperilomake eli niin sanottu käsitelomake, jolla testattiin ennen kaikkea kyselyn sisältöä ja lähestymistavan osuvuutta.

Varsinainen operationalisointi lopulliseen kyselymuotoon tehdään vasta testausvaiheen jälkeen. Tällöin suunnitellaan myös internetlomake, jolla tiedot kerätään yrityksiltä. Yrityshaastatteluja tehtiin yhteensä kymmenessä yrityksessä useilla toimialoilla. Haastatteluihin osallistui yleensä yrityksen korkeinta johtoa – esimerkiksi talouspäällikkö – ja Tilastokeskuksesta testauksen sekä ilmiöalueen asiantuntijat (tämän artikkelin kirjoittajat).

Testauksen menetelmänä oli kognitiivinen haastattelu, jossa vastaajaa pyydettiin pohtimaan vastaamisen aikana ääneen, kuinka hän päätyi vastaukseensa kunkin kysymyksen kohdalla. Testi oli suunniteltu siten, että vastaajaa ei autettu kysymysten ymmärtämisessä, vaikka hän koki ongelmia vastatessaan kysymyksiin. Testauksesta vastannut asiantuntija pyysi tällaisessa tilanteessa vastaajaa kertomaan, kuinka hän oli ymmärtänyt kysymyksen ja kuinka hän toimisi vastauksen tuottamiseksi lomakkeelle varsinaisessa tutkimuksessa.

Erityisesti haluttiin tietää, minkälaisen prosessin ja kuinka monen henkilön takana kyselyssä selvitettävien tietojen tuottaminen yrityksissä olisi. Mikäli vastaajalla ei testauksen aikana ollut kysyttyjä tietoja käytettävissään, häneltä pyydettiin arvioita siitä, kuinka paljon työtä ja aikaa vastauksen saaminen teettäisi yritykselle. Näin arvioitiin eri kysymysten tuottamaa vastausrasitetta.

Vasta kunkin kysymysmoduulin jälkeen vastaajaa autettiin kysymyksen sisältöön liittyvissä asioissa, ja tällöin ilmiöalueen asiantuntijan läsnäolo testitilanteessa oli erittäin tärkeää.

Kaikki testihaastattelut nauhoitettiin vastaajan suostumuksella. Tämän jälkeen kuuntelimme vielä kertaalleen kaikki tehdyt haastattelut. Osittain yhdessä pidetyt kuuntelusessiot olivat keskeinen osa analyysiä.

Ilmiöalueen asiantuntija arvioi haastatteluja kysymysten tavoitteisiin nähden ja testauksen asiantuntija taas suhteessa siihen, kuinka kysymyksen tavoitteet välittyivät lomakemuodossa vastaajalle, ja mitä ongelmia eri kysymyksiin vastaamisessa esiintyi. Analyysia jäsensi yleinen teoria yritystiedonkeruun vastaamisprosessista ja siitä, mihin eri vaiheisiin lomakkeen havaitut ongelmat liittyivät (Godenhjelm 2009).

Sivun alkuun

Yritykset rakentavasti mukana

Testauksen yhtenä keskeisenä tuloksena olivat arviot eri tavoilla muotoiltujen kysymysten yrityksille aiheuttamasta vastausrasitteesta sekä tietojen oletetusta laadusta. Haraldsen ym. (2010) määrittelevät tiedonkeruun kustannustehokkuuden vastauksen laadun ja kustannusten funktiona, missä kustannukset mitataan käytettynä aikana tiedonkerääjän näkökulmasta (esim. suunnittelu ja editointi) ja vastaajan näkökulmasta (esim. vastaaminen, tietojen kokoaminen eri lähteistä) sekä vastaajan kokemana vastausrasitteena. Vaikka tämä funktio pitääkin sisällään osin vaikeasti mitattavia asioita, sen perusajatus on kirkas ja se auttaa hahmottamaan niitä valintoja, joita joudutaan tekemään, kun lomaketta viimeistellään. Yritysten vastausrasitteen kasvaessa liian suureksi uhkana on kadon kasvu, mikä puolestaan heikentää tilastoinnin laatua.

Suomessa testauksen perusteella vahvistui käsitys ilmiön mittaamisen vaativuudesta. Esimerkiksi käsitteistö tai luokittelu tukitoiminnoittain ei ollut vakiintunut, vaikka se intuitiivisesti osoittautuikin yrityksissä helposti ymmärrettäväksi. Luokittelua täsmennettiin ja siihen tuotiin myös uutta testauksen perusteella. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui käytetyn luokittelun poikkeavuus yritysten omista tietojärjestelmistä, mikä taas tarkoittaa manuaalista työtä yrityksissä kysyttyjen tietojen tuottamisessa. Varsinaisten kysymysten arvioinnin lisäksi yrityksiltä tuli arvokasta tietoa käsitteiden englannista suomeen kääntämisen osuvuudesta sekä apua kysymysten ohjeiden ja lomakkeen ulkoasun suunnitteluun.

Haastattelujen perusteella lomakkeen jäsennystä ja luokittelua paranneltiin huomattavasti painottamaan vastaajan näkökulmaa – esimerkiksi että tietyt kysymykset koskevat vain ulkomailla toimivia tytäryrityksiä. Vaihtoehtoisten kysymysten arviointi antoi suoraa palautetta kysymysten vastausrasitteen arvioimiseksi. Joihinkin kysymyksiin vastaaminen koettiin vaativan runsaastikin resursseja yrityksessä.

Sivun alkuun

Yhteistyö avainasemassa

Politiikantekijöiden esittämät uudet tietovaatimukset lisääntynevät tulevaisuudessa. Kuvausta tarvitaan EU:n talouskehityksen kannalta merkittävistä ilmiöalueista. Tähän liittyvien kehittämishankkeiden menestyksellinen toteutus edellyttää kiinteää ja koordinoitua yhteistyötä osallistuvien jäsenmaiden välillä. Eritoten yhtenäisen käsitteistön ja määrittelyjen työstäminen sekä tietosisällön kehittäminen ovat tässä keskeisiä elementtejä. Tätä tukee oleellisesti yhtenäisten testausmenetelmien käyttö ja tulosten raportointi eri maissa.

Yrityshaastatteluissa kävi selvästi ilmi ilmiön ajankohtaisuus: yritysjohto piti globaaleja arvoketjuja tärkeänä ilmiönä omasta näkökulmastaan, ja moni vastaaja koki lomakkeen jäsentävän oman yrityksen toimintaa hedelmällisellä tavalla.

Jää nähtäväksi, mihin ratkaisuun päädytään, kun päätöksiä lomakkeen lopullisesta muodosta tehdään. Vaakakupissa painaa toisaalta tiedon arvo ja toisaalta yrityksille koituva rasite ja kerättävän tiedon laatu. Tietosisältöä testataan edelleen vuoden 2011 syksyn aikana, ja se lyödään lopullisesti lukkoon ensi vuoden alussa.

Lähteet:

Ali-Yrkkö, J. – Rikama, S. 2008. Intia ja vanha EU vetävät palveluja ja Kiina ja uusi EU teollisuutta. Tieto&trendit 4/2008.
Global value chains in a postcrisis world. A development perspective (2010). Toim. O. Cattaneo – G. Gereffi – C. Staritz. The World Bank. Washington, D. C. Saatavissa: http://issuu.com/world.bank.publications/docs/9780821384992. [Viittauspäivä 25.10.2010.]
Godenhjelm, P. 2009. Vastaajana yritys – tiedon antajana ihminen. Hyvinvointikatsaus 3/2009. Tilastokeskus.
Haraldsen, G. – Snijkers, G. – Roos, M. – Sundvoll, A. – Vik, T. – Stax, H-P. 2010. Utilizing Web Technology in Business Data Collection: Some Norwegian, Dutch and Danish Experiences. NTTS 2011 confrence paper. Saatavissa: http://www.cros-portal.eu/sites/default/files/S19P1.pdf. [Viittauspäivä 25.10. 2011.]
International sourcing. Moving Business Functions Abroad. (2008). Statistics Denmark, Statistics Finland, Statistics Netherlands, Statistics Norway, Statistics Sweden.
Rikama, S. 2008a. Kilpailukykyä ulkomailta. Tieto&trendit 3/2008.
Rikama, S. 2008b. Suomalaisyritykset ovat ulkomaille ulkoistamisen etujoukkoa. Tieto&trendit 4–5/2008.
Rikama, S. 2009. Yritysten ulkomainen omistus on yleistä Pohjoismaissa. Tieto&trendit 7/2009.
Statistics Explained (2011). Eurostat. Saatavissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/International_sourcing_statistics. [Viittauspäivä 25.10.2011.]


________

Tietolaatikko

Mitä arvoketjut ovat?

Globaalit arvoketjut käsittävät laajan valikoiman toimintoja, joita tarvitaan tuotteen tai palvelun kehittyessä alkuperäisestä ideasta kohti lopullista tuotetta tai palvelua. Tämä pitää sisällään monia vaiheita kuten raaka-aineiden hankinta, komponenttien kokoaminen ja jakaminen, kuluttajalle toimittaminen ja myös kuluttajan palvelua myynnin jälkeen. Globaalissa kontekstissa arvoketju rakentuu näistä yritysverkostojen sisällä tapahtuvista liiketoiminnoista. (Ks. esim. Global value chains... 2010). Kyse on siis yrityksen tekemistä valinnoista liiketoimintaympäristössä, jossa monet tehtävät ovat digitalisoinnin vuoksi nykyään entistä enemmän riippumattomia sijainnista.


Tietolaatikko

Tutkimuksessa käytetyt luokitukset

Yritysten liiketoiminnot:

Yritysten ydinliiketoiminta: Tavaroiden ja palveluiden tuottaminen markkinoille.
Tukitoiminnot:
– Hankinta
– Jakelu ja logistiikka
– Markkinointi ja myynti
– Myynnin jälkeiset palvelut
– Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut
– Rahoitus- ja kirjanpito
– Muut hallinnon ja johdon tehtävät
– Insinööri- ja tekniset palvelut
– Tutkimus- ja kehittämistoiminta
– Siivous, varastointi, catering yms. palvelut
– Muut toiminnot.


Maantieteelliset alueet:

EU-15: vanhat EU-maat eli Belgia, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Hollanti, Itävalta, Portugali, Ruotsi ja Britannia.
EU-12: uudet EU-maat eli Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia, Bulgaria ja Romania.
Muut Euroopan maat: Sveitsi, Norja, Turkki, Valko-Venäjä, Ukraina ja Balkanin maat.
Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ( BRIC-maat kukin erikseen).
Muut Aasian maat: Japani, Korea, Lähi- ja Kauko-Idän maat sekä Oseania.
Yhdysvallat ja Kanada
Muut Etelä- ja Keski-Amerikan maat: ml. Meksiko
Afrikan maat.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 12.3.2012