Konserni, fuusio, yritystuki, ulkomaalaisomistus, vienti...
Mitä on ripeän kasvun takana?

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Merja Kiljunen ja Samuli Rikama työskentelevät Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2011.

Ripeästi kasvavat yritykset ovat monimuotoisia, yhtä profiilia on vaikea määritellä. Kasvuyrityksien taustalta paljastuu, että kolmannes kuuluu konserniin, lähes puolet on saanut yritystukia ja joka kymmenes on ulkomaisessa omistuksessa.
______________________

EU:n tilastovirasto Eurostatin ja OECD:n mukaan kasvuyrityksen työllisyys ajanjakson alussa on vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstön keskimääräinen kasvu ylittää 20 prosenttia vuositasolla. Tällä kriteerillä kasvaneita yrityksiä oli Suomessa vuosina 2006–2009 vajaat 700. Talouden voimakkaat heilahtelut kriiseineen ovat viime vuosina heikentäneet kasvuyritysten kehittymisedellytyksiä.

Suomen kokoisessa kansantaloudessa varsinaisten kasvuyritysten määrä on varsin rajallinen. Myöskään kansainvälisesti Suomi ei erityisesti profiloidu kasvuyritysten määrällä mitattuna.

Useat palvelualat ovat tarjonneet yrityksille suotuisan toimintaympäristön viime vuosina. Noin kolmannes kasvuyrityksistä toimi valtaosin yrityspalveluissa sekä osin myös kotitalouksia palvelevilla toimialoilla. Kaupan osuus kasvuyrityksistä oli viidennes ja teollisuuden noin 15 prosenttia (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kasvuyritykset keskeisillä toimialoilla 2009

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Valtaosa työllisyyden ja liikevaihdon kasvusta konserneissa

Yritysten vahvan kasvun taustalla on hyvin monenlaisia tekijöitä. Orgaaninen kasvu edellyttää usein yritykseltä uusia innovaatioihin perustuvia kilpailukykyisiä tuotteita, joilla voi erottua massamarkkinoista. Tämä on tärkeää etenkin, kun volyymiin perustuvien tuotteiden markkinoilla kilpailu on kireää ja tuotanto on valunut halvan kustannustason maihin.

Konserniin kuuluvat yritykset hyötyvät, mikäli yritysryhmän toiminta, tuotteet ja brändi ovat vahvoja ja kilpailukykyisiä omalla alallaan. Konserniyrityksillä on tällöin hyvät mahdollisuudet huomattavaan tuotannon kasvuun.

Kasvuyrityksiin lukeutuva konserniyritys voi kuitenkin kasvaa myös vaikkapa konsernin sisäisten yritysjärjestelyiden kautta. Tällöin kasvun taustatekijät eivät välttämättä ole markkinavetoisia.

Ripeästi kasvavien yritysten kuuluminen konserniin on varsin tavallista: noin kolmannes Suomen kasvuyrityksistä kuuluu konserniin (Taulukko 1). Konserniin kuuluvien kasvuyritysten osuus tuotannon volyymistä on kuitenkin huomattavasti suurempi. Niiden osuus kasvuyritysten työllisyydestä on noin 65 prosenttia ja liikevaihdosta peräti 80 prosenttia.

Taulukko 1. Kasvuyritykset vuoden 2006 konsernisuhteen mukaan, prosentteina

Yritykset Henkilöstö Liikevaihto
2006 2009 2006 2009
Konsernisuhde
On 33 63 69 80 79
Ei 67 37 31 20 21
Yhteensä 100 100 100 100 100
Määrä yhteensä 665 26 900 76 800 8 400 16 300

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Sivun alkuun

Kasvua fuusioilla

Yritysten väliset fuusiot ovat tyypillinen tapa keskittää ja tehostaa toimintoja kilpailukyvyn kohentamiseksi. Fuusion yhteydessä henkilöstön ja tuotannon muutokset voivat olla rajuja: saava osapuoli voi moninkertaistaa tuotantonsa, kun toinen yritys lopettaa toimintansa kokonaan.

Fuusioilla on luonnollisesti yhteys myös kasvuyrityksiin. Vuonna 2006 fuusiossa oli osallisena noin kuusi prosenttia kasvuyrityksistä. Nämä edustivat kuitenkin selvästi suurempaa osuutta toiminnan volyymista, vuonna 2006 noin 13 prosenttia sekä kasvuyritysten henkilöstöstä että liikevaihdosta. Vuonna 2009 näiden yritysten vastaavat osuudet olivat nousseet jo 16 prosenttiin.

Vuosina 2007 ja 2008 kasvuyrityksiin tehtiin fuusioita selvästi useammin kuin vuonna 2006. Vuosina 2007 ja 2008 fuusiossa oli osallisena 8-9 prosenttia kasvuyrityksistä. Valtaosa eli noin 80 prosenttia fuusioista tehtiin palvelualoilla.

Sivun alkuun

Yritystukien peittävyys parantunut

Julkinen sektori tukee yritystoimintaa Suomessa monin eri tavoin, kuten verohelpotuksin ja myöntämällä rahallista tukea sekä lainoja. Monimuotoisen tukipolitiikan tavoitteena on helpottaa yritystoimintaa etenkin sen alkutaipaleella tai kriittisessä kasvuvaiheessa.

Talouden notkahdukset viime vuosina ovat vain lisänneet yritystukien merkitystä ja heikko taloustilanne lienee lisännyt selvästi tukea tarvitsevien yritysten määrää.

Kasvuyritysten osalta yritystukien rooli on keskeinen. Vuonna 2006 tukea saaneiden kasvuyritysten osuus oli huomattava eli 40 prosenttia. Tämä on hieman useammin kuin kaikilla yli 10 henkeä työllistävillä yrityksillä keskimäärin. Vuonna 2009 tukea saaneiden kasvuyritysten osuus oli noussut 44 prosenttiin.

Vuonna 2006 tukea saaneiden yritysten osuus kasvuyritysten henkilöstöstä säilyi jotakuinkin ennallaan vuosina 2006 ja 2009, noin 50 prosentin tuntumassa (Taulukko 2). Sen sijaan tukea 2006 saaneiden kasvuyritysten liikevaihto-osuus oli henkilöstöä pienempi, noin 40 prosenttia.

Taulukko 2. Vuonna 2006 ja 2009 tukea saaneet yritykset, % kasvuyrityksistä

Yritykset Henkilöstö Liikevaihto
2006 2009 2006 2009
Ei tukea 2006 60 50 55 61 58
Tukea 2006 40 50 45 39 42
Yhteensä 100 100 100 100 100
Ei tukea 2009 56 40 38 58 46
Tukea 2009 44 60 62 42 54
Yhteensä 100 100 100 100 100
Määrä yhteensä 665 26 900 76 800 8 400 16 300

Yritystukien peittävyys on lisääntynyt selvästi ajanjaksolla. Vuonna 2009 tukia saivat kasvuyritykset, jotka edustivat 62 prosenttia henkilöstöstä ja 54 prosenttia liikevaihdosta kasvuyrityksissä.

________________

Oheiset laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin ja kattavat yritykset, joiden henkilöstön määrä oli vähintään 10 vuonna 2006 ja jotka toimivat aktiivisesti myös vuonna 2009. Kasvuyritysten henkilöstö tällä ajanjaksolla oli kasvanut keskimäärin vähintään 20 prosenttia vuodessa. Tiukasti rajaten aitojen kasvuyritysten määrittelyä vaikeuttavat esimerkiksi konserniin kuuluminen ja yritysjärjestelyt.

Ulkomaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.

Yritystukitilasto sisältää tietoja yritystuista tukityypeittäin. Niitä ovat suorat tuet, lainat ja takaukset. Tilasto perustuu tukea myöntäneiden ja maksaneiden julkisomisteisten instituutioiden antamiin tietoihin.

Aineisto kattaa laajalti yksityisen sektorin toimialat Suomessa. Laskelmat on laatinut Merja Kiljunen.

Päivitetty 21.12.2011