Kansainvälistyvät kasvuyritykset

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Merja Kiljunen ja Samuli Rikama työskentelevät Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2011.

Kansallisesta ja talouspoliittisesta näkökulmasta on toivottavaa, että mahdollisimman moni kasvuyritys menestyy maailmanmarkkinoilla. Ulkomailla toimivat ja kilpailukykyiset yritykset tuovat ja luovat hyvinvointia Suomeen ja ovat kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on perinteisesti ollut vahva tietotekniikassa ja sen sovelluksissa sekä monentyyppisessä koneisiin ja laitteisiin perustuvassa tuotannossa.

Yritystoiminnan kasvua haetaan usein ulkomailta. Mahdollisuudet menestyä ovat olemassa, jos tuotekonsepti on kilpailukykyinen ja toimialan näkymät suotuisat. Globaali toimintaympäristö on kuitenkin pienille kasvuyrityksille aivan erilainen markkina kuin kotimaa. Kaikkien toimialojen – kuten monien palvelujen – tuotanto ei myöskään sovellu yhtä helposti kansainvälisille markkinoille.

Yritystoiminnan kansainvälistä ulottuvuutta tarkastellaan tässä kahdesta eri näkökulmasta: ovatko yritykset ulkomaisessa omistuksessa ja käyvätkö ne ulkomaankauppaa – lähinnä harjoittavatko ne vientiä?

Yhä useampi kasvuyritys ulkomaisessa omistuksessa

Parhaimmillaan ulkomainen omistuspohja tarjoaa toimivalle yritykselle monia etuja, kuten rahoitusta, osaamisen ja tietotaidon siirtoa konsernin sisällä ja helpomman väylän ulkomaanmarkkinoille. Näin ulkomainen omistus voi tarjota yrityksille oivallisen kasvualustan laajemmille markkinoille. Ulkomaisessa omistuksessa toimivat yritykset ovat jo lähtökohdiltaan kansainvälisiä.

Vuonna 2006 ulkomaisessa omistuksessa oli kymmenesosa kasvuyrityksistä (Taulukko 1). Kasvuyritysten tuotannosta kuitenkin selvästi suurempi osuus on ulkomaisissa käsissä. Ne vastasivat lähes viidenneksestä kasvuyritysten henkilöstöstä ja tätäkin suuremmasta osuudesta liikevaihtoa.

Ulkomainen omistus kasvuyrityksissä lisääntyi vuodesta 2006 vuoteen 2009 mennessä selvästi. Vuonna 2009 ulkomaisessa omistuksessa oli 13 prosenttia kasvuyrityksistä. Nämä edustivat jo lähes 30 prosenttia kasvuyritysten henkilöstöstä ja yli kolmannesta kasvuyritysten liikevaihdosta.

Taulukko 1. Ulkomaisessa omistuksessa olevat kasvuyritykset vuosina 2006 ja 2009, % kasvuyrityksistä

Yritykset Henkilöstö Liikevaihto
2006 2009 2006 2009
Ulkomainen omistus 2006 10 19 18 29 22
Ei ulkomaista omistusta 2006 90 81 82 71 78
Yhteensä 100 100 100 100 100
Ulkomainen omistus 2009 13 28 27 48 35
Ei ulkomaista omistusta 2009 87 72 73 52 65
Yhteensä 100 100 100 100 100
Määrä yhteensä 665 26 900 76 800 8400 16 300

Lähde: Yritysten rakenteet. Tilastokeskus

Sivun alkuun

Isot kasvuyritykset harjoittavat vientiä

Noin parilla sadalla vuosina 2006–2009 vahvasti kasvaneista yrityksistä oli vientiä vuonna 2006. Viejäyritysten joukko lisääntyi ripeästi samanaikaisesti kun yritykset kasvoivat. Vuonna 2009 vientiä harjoitti noin 250 kasvuyritystä eli lähes 40 prosenttia populaatiosta.

Kasvuyritysten toiminnan volyymistä vientiyrityksillä on suuri merkitys. Vientiä harjoittavat kasvuyritykset lisäsivät ajanjaksolla painoarvoaan etenkin henkilöstön ja liikevaihdon suhteen (Kuvio 1). Vuonna 2009 viejäyritykset vastasivat 60 prosentista kaikkien kasvuyritysten henkilöstöä ja lähes 80 prosenttia niiden liikevaihdosta.

Kuvio 1. Vientiä harjoittavat kasvuyritykset sekä niiden osuus kasvuyritysten liikevaihdosta ja henkilöstöstä

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Sivun alkuun

Ulkomainen omistajuus helpottaa vientiä

Ulkomaisessa omistuksessa olevat kasvuyritykset harjoittavat vientiä selvästi kotimaisia yrityksiä yleisemmin. Noin viidennes kotimaisista kasvuyrityksistä palvelualoilla myi tuotteitaan ulkomaille, kun ulkomaisomisteisista vientiä oli yli 60 prosentilla (Kuvio 2).

Kuvio 2. Vientiyritysten osuus kasvuyrityksistä omistajatahon mukaan 2009

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Teollisuudessa lähes kaikki ulkomaisessa omistuksessa olevat kasvuyrityksestä harjoittivat vientiä ja kotimaisistakin yli puolet.

On selvää, että yritysten kansainvälistyminen sekä viennillä että omistuspohjalla mitaten kulkee käsi kädessä. Olemassa olevat vientikanavat ulkomaille omistussuhteiden myötä helpottavat osaltaan vientiponnisteluja ja edesauttavat kasvua. Ulkomaisessa omistuksessa yritykset ovat tiiviimmin integroituneet globaaliin talouteen. Toisaalta ne ovat myös Suomen näkökulmasta haavoittuvampia, kun yrityksen päätösvalta on ulkomailla.

Juttusarjan seuraavassa osassa tarkastellaan kasvuyritysten kannattavuutta, vientiä sekä yritystukien roolia tarkemmin.

_______________________

Sivun alkuun

Yritystilastot näyttävät talouden suuntaa

Talouden toimintaympäristön muutokset heijastuvat välittömästi myös yritystoimintaan. Etenkin uusien yritysten syntyminen sekä kasvuyrityksien kehitys toimivat hyvin talouden suunnannäyttäjinä. Tilastokeskus on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä tilastoja ilmiöalueelta.

Tilastokeskus kuvaa yritysten elinkaarta, syntymiä ja kuolemia yritysrekisterin pohjalta laadittavan yritysdemografian avulla. Se tuotetaan vuosittain laskemalla yritysrekisteristä tiedot, joissa on huomioitu yritysjärjestelyjen, kuten konserniyritysten, fuusioiden ja muiden hallinnollisten muutosten vaikutus yritysten aloituksiin, lopetuksiin sekä elinkaaritietoihin.

EU:n tilastovirasto Eurostat kokoaa ja julkaisee vuosittain jäsenmaiden laatimat yritysdemografian perustiedot. Näiden avulla kunkin maan asemaa voidaan verrata muihin jäsenmaihin. Kansainvälinen kiinnostus yritysdynamiikkaa sekä kasvuyrityksiä kohtaan on merkittävää ja myös kansallisesta näkökulmasta on tärkeää tuottaa kansainvälisiä vertailutietoja.

Lisäksi Tilastokeskus kehittää ja tuottaa kokeiluluontoisesti tilastoja kasvu- ja työnantajayrityksistä. Vireillä on myös hankkeita, joissa yritysdemografiatietoja luokitellaan alueittain tai t&k-toiminnan innovatiivisuuden mukaan.

Eurostatin yritysdemografiatiedot julkaistaan osoitteessa: http://epp.eurostat.ec.­europa.eu/portal/page/portal/european_business/special_sbs_topics/business_demography

Jaakko Salmela, Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Päivitetty 21.12.2011