Arabimaailman syksy: Patoutuneiden odotusten kriisi
- Avainmaiden ratkaiseva rooli
- Turkki mallina maltillisille islamisteille
- Egyptissä kuohunta verottaa talouskasvua
- Iranin ydinkriisi ennakoi öljyn hinnan rajua nousua
- Saudi-Arabia panostaa inhimilliseen pääomaan
- Nuorisotyöttömyys alueen vakavin ongelma
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Iranin ydinkriisi ennakoi öljyn hinnan rajua nousua
Joulun alla kiista Iranin ydinvoimapolitiikasta on eskaloitumassa. Samanaikaisesti kun länsimaat etsivät uusia sanktiomekanismeja, Israelin väitetään valmistelevan iskua ydinreaktoreihin. Uusien ydinpommi-sanktioiden seurauksena iranilaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Englannin Teheranin lähetystöön marraskuun lopulla.
Öljyn hinnan kallistumisesta huolimatta sanktiot ovat alkaneet purra taloudellisesti. Tämä lisää omalta osaltaan poliittisia paineita Iranissa, jossa puidaan liikemies Amir Mansour Arian liki 3 miljardin dollarin pankkikavallusta. Skandaalin seurauksena 30 eliittipankkiiria on paennut maasta. Heistä osa kuuluu presidentti Ahmadinejadin lähipiiriin.
Samanaikaisesti maan hallinto on yrittänyt eliminoida energiatukiaisia, mikä sekin on vain lisännyt yleistä epävarmuutta ja pinnanalaista kuohuntaa. Yksityinen kysyntä pysyy Iranissa alhaisena korkean työttömyyden ja rajoitettujen julkisten investointien vuoksi.
Taannoin Teheran varoitti, että yritykset saartaa Iranin öljyvienti johtaisi öljyn hintoihin, jotka ylittävät 250 dollaria tynnyriltä. Vain vuorokausi myöhemmin New York Times raportoi että Teheranin läheisessä sotilastukikohdassa oli tapahtunut räjähdys, joka hidastaisi Iranin kehittyneintä pitkän tähtäimen ohjusohjelmaa.
Jos öljyn hinta todella nousisi yli 250 dollariin – joko Iranin kuohunnan tai kriisin jälkeisen elpymisen seurauksena – se merkitsisi nousevia kuljetuskustannuksia ja olisi verrattavissa niihin huipputariffeihin, jotka viimeksi koettiin 1950-luvulla.
Päivitetty 21.12.2011