Rakentamisen toimialakatsaus III/2011

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jan Moilanen (09) 1734 2723
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Rakentamisessa havaittavissa käänne

Kansainvälinen talouskehitys vaikuttaa tulevaisuuden odotuksiin myös rakennusalalla. Elinkeinoelämän keskusliiton laatimassa suhdannebarometrissa rakentamisen suhdannetilannetta luonnehditaan marraskuussa keskimääräiseksi. Barometrin vastaajien mukaan näkymät ovat kuitenkin jälleen poikkeuksellisen heikot. Rakentamisen tuotanto-odotuksissa seuraavalle kolmelle kuukaudelle on kuitenkin havaittavissa lievä käänne vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Rakennusteollisuus RT:n mukaan erityisesti talonrakentaminen sekä toimitilarakentaminen supistuvat vuoden 2012 aikana selvästi ja kokonaiskasvu vähenee nollaan. Tätä käsitystä tukee myös kuluttajien näkemyksiä kansantaloudesta kuvaava kuluttajabarometri.

Odotuksia tulevasta suhdannekehityksestä painaa alas myös tuleva talvikausi. Rakentamisaktiviteetin heikkeneminen kausittain havaitaan myönnettyjen rakennuslupien sekä rakentamisaloitusten kausivaihteluna. Synkät odotukset – realisoituessaan – näkyvät viiveellä rakennustuotannon tilastoinnissa. Rakentamisen tuotanto vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä on kokonaisuudessaan jatkunut myönteisenä, joskin liikevaihdon kasvuvauhti hidastui edelliseltä neljännekseltä. Tätä ennakoi EK:n rakentamisen suhdannebarometri jo suhteellisen varhain. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi edeltävään vuoteen nähden pitkästä aikaa selvästi. Liikevaihdon kasvu selittyy pääosin hintojen nousulla, mikä ilmenee tarkasteltaessa rakentamisen määrän kehitystä.

Kaikkiaan rakennusyritysten liikevaihdon arvo kasvoi heinä-syyskuussa 14 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden jaksoon verrattuna. Koko rakennustoimialan palkkasumma kasvoi noin 10 prosenttia. Talonrakentamiseen pääasiassa keskittyvien yritysten liikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa 16 prosenttia ja palkkasumma 14 prosenttia vuotta aiemmasta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi vastaavalla jaksolla 16 prosenttia ja palkkasumma 10 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto nousi vuoden takaisesta neljänneksestä 6 prosenttia. Palkkasumma alalla kasvoi noin 3 prosenttia.

Kun liikevaihdon kasvusta poistetaan hintojen vaikutus ja tarkastellaan puhdasta rakentamisen volyymiä tai määrää, niin trendi on kasvava maa- ja vesirakentamista lukuunottamatta. Muilla rakentamisen aloilla rakentaminen kasvaa yhä vuoden kolmannella neljänneksellä, joskin aiempaa hitaammin.

Kuvio 1. Rakentamisen määrän trendi ja tuotanto-odotukset 1995-2011

Uudisrakentaminen kasvoi syyskuussa vajaat kaksi prosenttia. Asuinrakentamisen määrän kasvu oli syyskuussa alle prosentin, mikä johtuu pääosin pientalo- ja vapaa-ajan rakentamisen vähenemisestä verrattaessa edellisvuoteen. Sen sijaan kerros- ja rivitaloasuntojen tuotanto kasvoi edellisvuoteen nähden huomattavasti. Toimisto- ja opetusrakennushankkeita ajoittui vuoden 2011 kolmannelle neljännekselle selkeästi enemmän kuin vuosi sitten. Kasvua oli molemmissa noin 20 prosenttia. Huomattavan suurta kasvu oli kuitenkin teollisuuden rakentamisessa sekä varastorakentamisessa. Teollisuuden tarpeisiin rakennettiin 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varastotilarakentaminen kasvoi noin 56 prosenttia vuoden 2010 syyskuuhun verrattuna.

Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia noin 7 600 uudelle asunnolle. Edellisvuoteen nähden kasvua kertyi 10 prosenttia. Omakotitaloille myönnettujen rakennuslupien määrä väheni 16 prosenttia. Rivi- ja ketjutalojen lupamäärät kasvoivat edelleen myös vuoden kolmannella neljänneksellä 6 prosenttia ja asuinkerrostalojen määrät 15 prosenttia verrattuna vuoden 2010 kolmanteen neljännekseen.

Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 8,8 miljoonalle kuutiometrille, mikä on hieman yli prosentin enemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärät vähenivät kolmannella neljänneksellä noin 2 prosenttia.

Aloituskuutiot kävivät vuoden 2009 alkupuoliskolla pohjalukemissa. Asuinrakennusten aloitukset alkoivat kasvaa vuoden 2009 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Erityisesti asuinkerrostalojen aloituskuutiot kolminkertaistuivat vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2010 rakennuksia aloitettiin 38 miljoonan kuution edestä mikä määränä oli viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden toiselle neljännekselle osuu tilastojen valossa reilu kolmannes myönnetyistä aloituskuutioista. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä aloituskuutiomäärissä palattiin lamaa edeltäneelle tasolle, mutta kuutiomäärien kasvu on taittunut kolmannella neljänneksellä.

Sivun alkuun

Valmistuneiden asuntojen kasvu hiipumassa

Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan vuonna 2010 valmistui 25 894 uutta asuntoa, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 40 prosenttia. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli 11 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 45 prosenttia. Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä asuinkerrostalojen osuus valmistuneista rakennuksista oli edelleen hieman vajaat 50 prosenttia. Julkisten palvelurakennusten ja hoitoalan rakennusten osuus kaikista valmistuneista rakennuksista oli kolmannella neljänneksellä 2 prosenttia. Omakotitalojen osuus valmistuneista rakennuksista jatkaa vähenemistään ollen vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä noin 35 prosenttia.

Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä asuntotuotannon voimakas kasvu taittui. Kolmannella neljänneksellä valmistui 6 175 asuinrakennusta, mikä on 3 prosenttia vähemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Lähes puolitoista vuotta kestänyt kasvu kääntyi näin ollen laskuksi.

Kuvio 2. Asuntotuotanto 2000-2011 neljänneksittäin, kappaletta

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto lievässä laskussa

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto on laskenut lähes yhtäjaksoisesti huhtikuusta 2009 alkaen. Vuoden 2010 lokakuussa pitkä laskukausi tasaantui ja vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä näytti vielä siltä, että kasvua olisi odotettavissa. Liikevaihdon hupeneminen näyttäisi tilastojen mukaan vihdoin taittuneen, sillä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä kertyi kasvua noin 6 prosenttia edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu selittyy kuitenkin hintojen muutoksella. Maa- ja vesirakentamisen hintavaihteluista puhdistetun liikevaihdon määrä laski edelleen heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia. Liikevaihdon hintavaihtelut puhdistetaan jakamalla liikevaihdon arvoindeksi kustannusindeksillä.

Kuvio 3. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, %1)

1) muutos on laskettu alkuperäisen aikasarjan kolmen kuukauden liukuvasta keskiarvosta

Maa- ja vesirakennusyritysten palkkasumma on ollut laskussa vuoden 2009 maalis-huhtikuusta lähtien. Alan palkkasumma oli laskussa vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna vielä vuoden 2011 toisella neljänneksellä, mutta nyt kasvua kertyi yli 3 prosenttia.

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten kasvu jatkuu

Rakennuskustannukset nousivat marraskuussa 2011 noin 3 prosenttia vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 1,9 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 2,9 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 6,6 prosenttia.

Rakennusteknisten töiden tarvikkeet kallistuivat marraskuussa 2011 noin 4 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkötarvikkeissa vastaava nousu oli 3 prosenttia, maalaustarvikkeissa 4 prosenttia ja LVI-tarvikkeissa 3 prosenttia.

Kuvio 4. Rakennuskustannusten osaindeksit, 2000=100

Maarakennusalalla kustannukset nousu kiihtyy edelleen. Maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset nousivat 7,1 prosenttia marraskuusta 2010 marraskuuhun 2011. Suurinta kustannusnousu on erityisesti päällysterakentamisessa, jossa kustannukset nousivat marraskuussa noin 17,1 prosenttia verrattuna edeltävään vuoteen.

Maarakennusalan konekustannusten vuosikasvu jatkui suurena. Maarakennusalan konekustannukset nousivat 8,3 prosenttia vuoden 2010 lokakuusta vuoden 2011 lokakuuhun. Maarakennusalan konekustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja perinteisten maarakennuskoneiden, hoito- ja kunnossapitokoneiden sekä ajoneuvonosturien urakointiin liittyvistä kustannustekijöistä.

Sivun alkuun

Uudisrakentaminen rauhoittunut

Uudisrakentamisen volyymin kasvuvauhti on tasoittunut. Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä kasvua uudisrakentamisessa kertyi noin 2 prosenttia. Sekä asuin- että muun rakentamisen kasvutahti on tätä nykyä sama. Aiempaa myönteistä kehitystä on pitänyt yllä erityisesti asuinrakennusten kiihtyvä tuotanto. Kolmannella neljänneksellä keskimääräinen kasvu kuitenkin tasaantui hieman yli kahteen prosenttiin. Syyskuussa kasvua oli kuitenkin jäljellä enää alle prosentin vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna.

Muun kuin asuinrakentamisen uustuotannosta erityisesti toimistorakentaminen, opetusrakennukset sekä varastorakentaminen kasvoivat syyskuussa selvästi syyskuuhun 2010 nähden. Varastorakennusten volyymi kasvoi 56 prosenttia ja toimisto- sekä opetusrakennusten volyymi noin 20 prosenttia.

Vuoden 2010 lopullisten tietojen mukaan uudisrakentamisen volyymi kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2009. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 45 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi puolestaan väheni lähes 7 prosenttia.

Kuvio 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Teollisuusrakennusten volyymi-indeksi väheni vuodesta 2009 vuoteen 2010 noin 30 prosenttia. Kahdentoista kuukauden tasoitettu keskiarvo osoittaa sekä asuinrakentamisen että teollisuus-, toimisto- ja varastorakentamisen volyymien myönteisen kehityksen myös pidemmällä aikavälillä.

Kuvio 6. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden liukuva muutos, syyskuu 2010-2011, %

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen työllisyys elpyy

Rakentamisen työllisten määrä oli vuoden 2010 lopulla noin 173 000. Määrä oli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2009 lopulla. Vuoden 2010 toisen neljänneksen voimakas työllisyyden kasvu on tuotannon ohella rahoittunut. Kasvua vuotta aiempaan oli noin yhden prosentin verran. Erikoistuneen rakentamisen työllisten määrä on vuoden alun jälkeen elpynyt selkeästi, mutta supistui vuoden 2010 kolmannesta neljänneksestä noin 2 prosenttia. Maa- ja vesirakennusalalla työllisyyskehitys on pysynyt kolmannella neljänneksellä samana vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Alalla jatkunut puolentoista vuoden pituinen työllisyyden heikkeneminen on näin ollen pysähtynyt.

Rakentamisen työttömien määrä jatkoi laskuaan lokakuussa, jolloin työttömiä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtava vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja talonrakennusalalla oli heinä-syyskuussa keskimäärin 1 314, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä keskimäärin. Syykuusta lokakuuhun avointen työpaikkojen määrä tosin väheni 255 työpaikalla.

Talonrakentamisen työllisten ansiotaso kasvoi vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä 3,7 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen ansiot kasvoivat vastaavana ajanjaksona 3,1 prosenttia.

Kuvio 7. Talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso, vuosimuutokset, III/2011

Sivun alkuun

Rakentamisen työtunnit loivassa laskussa

Rakentamisen tehdyt työtunnit laskivat vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä lievästi, noin 0,1 prosenttia, vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lasku johtui pääosin erikoistuneesta rakennustoiminnasta, jossa työtunnit vähenivät 4,5 prosenttia. Talonrakentamisessa oli havaittavissa jo vuoden 2011 toisella neljänneksellä käänne, joka jatkuu edelleen. Talonrakentamisen työtunnit kuitenkin kasvoivat noin 7 prosenttia edellisvuoden neljännekseen nähden. Yhteensä työtunteja kertyi noin 82,5 miljoonaa, josta noin 38 prosenttia oli talonrakentamista. Talonrakentamisesta noin 13 miljoonaa tuntia oli uudisrakentamista ja saman verran korjausrakentamista.

Uudisrakentamisen tehtyjen työtuntien määrä kasvoi selvästi maltillisemmin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä kuin edeltävän neljänneksen aikana. Kasvua kertyi nyt noin 3 prosenttia. Korjausrakentamisen osalta työtunnit vähenivät neljänneksen aikana lähes 6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Vuoden 2009 taantuma vähensi uudisrakentamista huomattavasti enemmän kuin korjausrakentamista jolloin vastaavasti uudisrakentamisen toipuminen on ollut ripeämpää. Vuoden 2011 heinä-syyskuussa sekä uudis- että korjausrakentamisen ammattirakentajien tehdyt työtunnit olivat yhteensä 73 milj. tuntia.

Kuvio 8. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008-2011, milj. tuntia

Sivun alkuun

Kuluttajien näkemykset synkkiä

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä kuvaavan, Tilastokeskuksen tuottaman mikrotalouden indikaattorin pisteluku oli vuoden 2011 syyskuussa edelleen kolmenkymmenen tuntumassa. Kuluttajien näkemykset Suomen kokonaistaloudesta ovat lähes systemaattisesti heikommat kuin oman talouden. Makrotalouden indikaattori on edelleen reilusti negatiivinen, vaikka orastava käänne onkin havaittavissa. Mikro- ja makroindikaattoreiden pisteluvut voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Kuvio 9. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

 

Seuraava vuoden 2011 neljättä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 22.3.2012.

Lähdeluettelo

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus / lokakuu 2011
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannebarometri 3.11.2011

Kuviot

Kuvio 1. Rakentamisen määrän trendi ja tuotanto-odotukset 1995-2011
Kuvio 2. Asuntotuotanto 2000-2011 neljänneksittäin, kappaletta
Kuvio 3. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, %
Kuvio 4. Rakennuskustannusten osaindeksit, 2000=100
Kuvio 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit
Kuvio 6. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden liukuva muutos, syyskuu 2010-2011, %
Kuvio 7. Talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso, vuosimuutokset, III/2011
Kuvio 8. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008-2011, milj. tuntia
Kuvio 9. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Päivitetty 22.12.2011