Mitä seuraaville sukupolville jää?

  1. Onko EU kestävällä polulla?
  2. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on vähentynyt
  3. Iäkkäiden työllisyystavoite ei ole toteutunut
  4. Mittariston luonnonvaroja ovat kalat ja linnut
  5. Mittaamisen haasteita
  6. Eurostatin mittaristo on kompromissien tulos
  7. Miten eteenpäin?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Mittaamisen haasteita

Vaikka kestävän kehityksen mittaaminen on ollut haasteena runsaat kaksikymmentä vuotta, vasta viime vuosina asiaan ovat tarttuneet virallisten tilastojen tuottajat. Maailman merkittävimmillä tilastoalan kansainvälisillä organisaatioilla, YK:n Euroopan talouskomissiolla (UNECE), Eurostatilla ja OECD:llä on yhteinen työryhmä, joka on pohtinut kestävän kehityksen mittaamista (UNECE 2011).

Työryhmä tarjoaa näkökulmaksi pääoman ajallisen jakaantumisen tarkastelua. Pääoma on ymmärrettävä laajasti: taloudellisen ja inhimillisen pääoman lisäksi mukaan on otettava luontopääoma ja sosiaalinen pääoma. Taloudellisen ja inhimillisen pääoman tilastollisessa mittaamisessa ollaan käsitteellisesti pisimmällä, vaikka niidenkin tilastointi on vasta alkutekijöissään. Näitä kahta pääoman lajia voidaan mitata rahassa. Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan käytännössä työvoiman arvoa.

Luontopääomaa ja sosiaalista pääomaa ei pidä yrittää mitata rahassa, koska luonnonvaroihin, ympäristön tilaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyy paljon tekijöitä, joita ei vaihdeta markkinoilla, eikä niille voi myöskään antaa uskottavaa markkinahintaa.

Koska kaikkia pääoman lajeja ei voi mitata rahassa, laajasti määriteltyä kokonaisvarallisuutta ei voida mitata yhdellä mittarilla. Tarvitaan mittaristo, joka kuvaa näitä kaikkia pääomalajeja ja joka seuraa niiden avulla, miten varallisuutemme kehittyy ja mitä jätämme tuleville sukupolville. Tällaisia kestävän kehityksen indikaattorikokoelmia on koottu 1990-luvulta lähtien. Usein asialla ovat olleet ympäristöviranomaiset, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen kestävän kehityksen edistämisen. Suomessa mittaristolla seurataan kestävän kehityksen strategian toteutumista (www.ymparisto.fi/indikaattorit). Tällaisia mittaristoja puolusti myös Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn aloitteesta koottu yhteiskunnan edistyksen mittaamista pohtinut komitea (Stiglitz ym. 2009, 17–18).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012