Aikuisuuteen siirtymisen ehdot muuttuvat
- Ensisynnytysikä yhä nousussa
- Kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät muutosten taustalla
- Kansalliset instituutiot kanavoivat epävarmuuden vaikutuksia
- Maiden väliset erot kasvussa
- Määräaikaisuus viivästyttää perheen perustamista Suomessa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Määräaikaisuus viivästyttää perheen perustamista Suomessa
Suomessa ilmainen koulutus ja opintotuki asumislisineen sekä asumistuki-, työmarkkinatuki- ja toimeentulotukijärjestelmä mahdollistavat nuorten varhaisen itsenäistymisen paremmin kuin Keski- tai Etelä-Euroopan maissa. Suomalaiset nuoret muuttavatkin vanhempiensa luota verrattain varhain. Vuonna 1995 kotona asui vajaa puolet 21-vuotiaista suomalaisnuorista, mutta vuonna 2007 enää hieman alle kolmannes (Nikander 2009). Universaali oikeus vähintäänkin minimimääräisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoihin sekä kotihoidontuki ja julkinen päivähoito tukevat perheellistymistä jopa epävarmoissa työmarkkinaolosuhteissa.
Nämä seikat ovatkin varmasti vaikuttaneet siihen, että kokonaishedelmällisyys on meillä Euroopan korkeimpia. Kulttuuriset tekijätkin vaikuttavat: suomalaisten ihannelapsiluku on suuri (naiset 2,76, miehet 2,53) verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin (EU25-maissa naiset 2,29, miehet 2,25) (Testa 2006).
Yhteiskunnan tuki ja palvelut lapsiperheille ovat kuitenkin heikentyneet 1990-luvulta lähtien, tuloerot ovat kasvaneet (mm. Salmi ym. 2009), eikä kokemusta työmarkkinoiden epävarmuudesta pidä vähätellä meilläkään. Vaikka kaikki nuoret aikuiset eivät pitäisikään vanhemmuutta henkilökohtaisena riskinä, joka uhkaa vapaan elämän pohjalle rakennettua minuutta, työuraa ja parisuhdetta (Ketokivi 2002), taloudellinen epätietoisuus tulevaisuudesta saa monet nuoret parit aprikoimaan lastenhankinnan ajoitusta.
Nämä seikat käyvät ilmi myös tutkimuksista. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät nuoret aikuiset kertovat lykänneensä lasten hankintaa pysyvissä työsuhteissa työskenteleviä useammin (Sutela 2007), ja lapsettomien määräaikaisten palkansaajien todennäköisyys saada esikoinen lähitulevaisuudessa on pienempi kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla myös taustamuuttujien vakioinnin jälkeen (Sutela 2012). Määräaikaisten työsuhteiden enenevä keskittyminen Suomessa juuri synnytysikäisiin naisiin (esim. Pärnänen & Sutela 2009) on näin ollen väestöpoliittinen kysymys. Lisäksi kyse on hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Raija Julkusen (1999) sanoin: oikeutta työhön ja oikeutta perheeseen voi pitää perustavanlaatuisina kansalaisoikeuksina. Voikin kysyä, miten tasa-arvoisia nuoret aikuiset tässä suhteessa keskenään ovat edes meillä Suomessa.
Lähteet:
Anxo, Dominique & Bosch, Gerhard & Rubery, Jill 2010. Shaping the Life Course: A European Perspective. Teoksessa: Dominique Anxo & Gerhard Bosch & Jill Rubery (toim.) The Welfare State And Life Transitions: A European Perspective. Cheltenham: Edward Elgar.
Bernardi, Laura & Kärner, Andreas & von der Lippe, Holger 2008. Job Insecurity and the Timing of Parenthood: A Comparison between Eastern and Western Germany. European Journal of Population 24.
Crompton, Rosemary 2006. Employment and the Family. The Reconfiguration of Work and Family Life in Contemporary Societies. Cambridge: Cambridge University Press.
Eurostat. Satistical database. Population and social conditions. Population. Demography. National data. Fertility. http// www.ec.europa.eu / 23.2.2012
Esping-Andersen, Gösta 1990. The Three Worlds of Welfare Capitalism. Cambridge: Polity Press.
Friedman, Michael & Hechter, Debra & Kazanava, Satoshi 1994. A theory of the value of children. Demography 31.
Goldstein, Joshua R. & Sobotka, Tomás & Jasilione, Aiva 2009. The end of lowest-low fertility? Population and development Review 35.
Julkunen, Raija 1999. European Combinations of Work and Family from the Citizen's Perspective. Teoksessa: Minna Salmi & Johanna Lammi-Taskula (toim) European Diversities: Combining Work and Family in Different Settings of Working Life, Family Life and Culture. Seminar Report. Helsinki: Stakes.
Ketokivi, Kaisa 2002. Vapauden lumo ja vastuun taakka: perheen perustaminen pidentyneen nuoruuden kulttuurissa. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Joulukuu 2002. Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi
KOM 2005. Komission tiedonanto: Vihreä kirja "Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä". Euroopan yhteisöjen komissio.
Leisering, Lutz 2003. Government and the Life Course. Teoksessa Jeylan T. Mortiner & Michael J. Shanahan (toim.) Handbook of the life course. New York: Kluwer Academic.
Lesthaeghe, Ron & van de Kaa Dirk J. 1986. "Twee demografische transities?" (Two demographic transitions?) Teoksessa Ron Lesthaeghe & Dirk J. van de Kaa (toim.): Bevolking – Groei en Krimp. Mens en Maatschappij. Deventer: Van Loghum Slaterus.
Lähteenmäki, Liisa 2007. Työntekijät ruotuun! Pätkä- ja vuokratyöt palkansaajien moraalisäätelynä. Teoksessa Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta (toim.). Pärjäämisen ajat – horjuvat työt. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
Mills, Melinda & Blossfeld, Hans-Peter 2005. Globalization, Uncertainty and The Early Life Course. A theoretical framework. Teoksessa Hans-Peter Blossfeld & Erik Klijzing & Melinda Mills & Karin Kurz (toim.) Globalization, Uncertainty and Youth in Society. London and New York : Routledge.
Nikander, Timo. 2009. Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009.
Oppenheimer, Valerie K. 1994. Women's Rising Employment and the Future of the Family in Industrial Societies. Population and Development Review 20.
Pärnänen, Anna & Sutela, Hanna (2009) Tyypillisestä epätyypilliseen? Teoksessa: Anna Pärnänen & Kaisa-Mari Okkonen (toim.) Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Työmarkkinat 2009. Helsinki: Tilastokeskus.
Salmi, Minna & Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna 2009. Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa: Johanna Lammi-Taskula & Sakari Karvonen & Salme Ahlström (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. THL:n Teemajulkaisuja 4/2009. Helsinki: THL.
Sobotka, Tomás 2004. Postponement of Childbearing and Low Fertility in Europe. Väitöskirja. University of Groeningen. http://dissertations.ub.rug.nl/faculties/rw/2004/t.sobotka/
Sutela, Hanna 2007. Työ, hoiva ja perhe. Teoksessa Hanna Sutela & Anna-Maija Lehto (toim.) Tasa-arvo työn takana. Työmarkkinat 2007. Helsinki: Tilastokeskus.
Sutela, Hanna 2012. Määräaikaiset työsuhteet ja perheellistyminen. Julkaisematon väitöskirjakäsikirjoitus.
Testa, Maria Rita 2006. Childbearing preferences and family issues in Europe. Special Eurobarometer 253/Wave 65.1. TNS Opinion & Social. European Commission.
Tilastokeskus 2011. (SVT): Siviilisäädyn muutokset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6413. 2010. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/.20.2.2012
Tuohinen, Titta 2010. Nuorten 'työeetos' – protestanttisesta etiikasta työyhteisön henkeen? Työpoliittinen aikakauskirja 4/2010. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Van de Kaa, Dirk J. 2002. The Idea of a Second Demographic Transition in Industrialized Countries. Paper presented at the Sixth Welfare Policy Seminar of the National Institute of Population and Social Security, Tokyo, Japan 29th January 2002. http://www.ipss.go.jp
VNK 2004. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 27/2004. Helsinki: Edita prima Oyj. http//www. vnk.fi
VNK 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston kanslia 22.6.2011. http://www.vn.fi
Vogel, Joachim 2002. European Welfare regimes and the transition to adulthood: A comparative and longitudinal perspective. Social Indicators Research 59.
Päivitetty 4.6.2012