Kinastelun sijaan tilastoja eläkkeelle siirtymisestä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Anna-Maija Lehto työskentelee tutkimuspäällikkönä Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2012.

Moni turha poru eläkeiän noususta loppuisi, jos katsottaisiin jo toteutunutta kehitystä Findikaattori-palvelusta. Tavoite on toteutumassa, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
______________________

Suomessa on vuonna 2009 asetettu tavoitteeksi, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote olisi 62,4 vuotta vuonna 2025. Lähtökohtana oli vuoden 2008 eläkeikäodote, 59,4 vuotta. Sitä päätettiin nostaa kolmella vuodella ja etsiä erilaisia toimenpiteitä tavoitteen toteuttamiseksi.

Miten tavoiteura on saavutettavissa? Pohjaksi kannattaisi katsoa viimeisimpiä tilastoja eläkkeellesiirtymisiän odotteesta tai ikääntyneiden työllisyydestä. Kovin vähän näitä tietoja on kuitenkaan julkisuudessa esitetty. Pikemminkin pyritään antamaan sellainen kuva, että tavoite on vaikea saavuttaa ja pian on tehtävä jotain radikaalia, kuten eläkkeen alarajan nosto 63 vuodesta 65 vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirtyminenhän on Suomessa nykyisin mahdollista ikävuosien 63 ja 68 välillä.

Nostovaatimusten tueksi ei ole esitetty mitään tilastoja. Se olisikin aika hankalaa, sillä sekä eläkkeellesiirtymisiän odotetta että ikääntyneiden työhön osallistuvuutta kuvaavat tilastot puhuvat juuri päinvastaisen puolesta: eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt ja tavoiteura on itse asiassa ylitetty.

Kaikenlaiselta kinastelulta välttyisi helposti, jos käyttäisi Suomen hyvää julkista tilastotarjontaa. Esimerkiksi pari vuotta sitten kehitetty Findikaattori-palvelu sisältää juuri tähän eläkekeskusteluun sopivaa tuoretta tietoa.

Eläketurvakeskus on toimittanut Findikaattoriin tietoja muun muassa eläkkeellesiirtymisiän odotteista. Niistä näkyy, että 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote oli noussut jo 60,4 vuoteen vuonna 2010. Viidessä vuodessa 25-vuotiaan odote oli noussut 1,5 vuotta. Tästä voidaan melko turvallisesti päätellä, että tavoitteessa jäljellä olevat 15 vuotta toteuttavat tuon vaadittavan kahden vuoden nousun.

Vähemmän työkyvyttömyyseläkkeellekin

Mikäli halutaan selvittää, mihin tekijöihin eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen perustuu, voidaan edelleen jatkaa Findikaattorin selailua. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on pudonnut viimeisten 15 vuoden aikana noin 35 000 hengellä. Vuonna 1996 työkyvyttömyyseläkettä sai 247 000 henkeä, vuonna 2010 määrä oli laskenut 211 000 henkeen.

Erityisen selkeää väheneminen on ollut tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisessä. Mielenterveyden häiriöt taas ovat kasvaneet eläkkeiden syinä. Tosin siinäkin on viimeisin vuosimuutos ollut 1 300 eläkettä vähemmän kuin edellisenä vuonna (2009).

Findikaattorista löytyy paitsi näitä Eläketurvakeskuksen sinne toimittamia tietoja myös Tilastokeskuksesta sellaista materiaalia, joka olisi hyvin keskeistä eläkekeskustelussa. Tällöin on kyse ennen muuta ikääntyneiden työhönosallistumisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu kuukausittain haastateltavaan 12 000 hengen otokseen, kuvaa luotettavasti ja reaaliaikaisesti työelämään osallistumista.

Sivun alkuun

Ikääntyneiden työnteko lisääntynyt jo

Erityisesti 55–64-vuotiaiden työllisyysasteet kertovat huomattavasta kasvusta ikääntyneiden työhön osallistuvuudessa. Otetaan lähtökohdaksi lamavuosi 1994, 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli silloin helmikuussa 33,1 prosenttia. Viimeisin tieto vuoden 2012 helmikuulta kertoo saman työllisyysasteen olevan 57,3 prosenttia, yli 24 prosenttiyksikköä enemmän. Vuoden 2011 vuosikeskiarvo työvoimatutkimuksessa on 55 – 64-vuotiaille 57,0 prosenttia.

Samalla Findikaattorin sivulla, mistä löytyvät työllisyysasteet, on myös tulostettavissa kansainvälistä tietoa työllisyysasteista, esimerkiksi Eurostatin tilastojen avulla. Viimeisin tieto koskee vuotta 2010, sen mukaan Suomen ikääntyneiden (55–64 v.) työllisyysaste 56,2 on kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU27-maissa keskimäärin.

Sivun alkuun

Koulutusrakenne nostaa eläkeikää

Julkisuudessa on arveltu, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy lähinnä vuoden 2005 eläkeuudistukseen tulleiden uusien toimenpiteiden ansiosta. Niitähän oli elinaikakertoimen käyttöönotto ja niin sanottu superkarttuma eläkkeissä 63 ikävuoden jälkeen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, millainen rakenteellinen muutos ikääntyneiden työvoimassa on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Tämä rakennemuutos koskee ennen muuta ikääntyneiden koulutustason voimakasta nousua.

Valitettavasti väestön koulutusrakenteesta Findikaattori ei ainakaan toistaiseksi anna tietoja riittävän yksityiskohtaisesti. Eläkekeskustelussa on nimittäin olennaista nähdä eri ikäryhmissä tapahtunut muutos koulutustasoissa. Näitä muutoksia onkin muissa yhteyksissä tuotu julkisuuteen, esimerkiksi Tieto&trendit -lehden parin vuoden takaisessa artikkelissa (Lehto & Sutela 2010).

Ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa vain perusasteen suorittaneiden osuus on 15 vuodessa laskenut 53 prosentista 24 prosenttiin. Toisaalta korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut 24 prosentista 38 prosenttiin. Koska korkean asteen tutkinnot kaikkein selvimmin lisäävät työssä jatkamista yli 60-vuotiaina, on mitä ilmeisintä, että eläkkeellesiirtymisiät tulevat nousemaan jatkossa jo pelkästään tämän kehityksen seurauksena.

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten nykyiset tietolähteet voisivat palvella julkista keskustelua. Findikaattori on varsin hyvä väline, kun halutaan tietää esimerkiksi eläkkeelle siirtymisestä tai työllisyydestä aivan tuoreimpia tilastoja. Findikaattoriin pääsee kätevästi myös Tilastokeskuksen kotisivulta yhdellä napin painalluksella.

Findikaattori kuvaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä indikaattorien avulla. Palvelun ovat toteuttaneet Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia yhteistyössä eri tiedontuottajien kanssa.

 

Päivitetty 4.4.2012