Huoltosuhde aiheuttaa huolta

  1. Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset erot ovat suuria
  2. Taloudellinen huoltosuhde reagoi talouden muutoksiin
  3. 1990-luvun lama romahdutti taloudellisen huoltosuhteen
  4. Uudenmaan ja Ahvenanmaan huoltosuhde edullisin
  5. Työllisten osuus väestöstä aikaisempaa pienempi
  6. Miten huoltosuhteen käy tulevaisuudessa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Taloudellinen huoltosuhde reagoi talouden muutoksiin

Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttö­mien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Siihen vaikuttavat ratkaisevasti taloudelliset suhdanteet, ja se on siten vaikeammin ennustettavissa kuin väestöllinen huoltosuhde. Alueen väestörakenne on myös tämän indikaattorin taustalla, mutta lisäksi siihen vaikuttavat taloustilanne ja paikallisesti myös alueen työllisyystilanne. Jos jokin yritys lopettaa toimintansa tai siirtää tuotannon toiseen kuntaan, maakuntaan tai jopa ulkomaille, ilmenee se välittömästi taloudellisessa huoltosuhteessa. Useinkaan korvaavia työpaikkoja ei ainakaan heti ole tarjolla työttömiksi jääville. Väestöllisessä huoltosuhteessa tällainen suhdannevaihtelu ei näy.

Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Mitä vähemmän on työssäkäyvää väestöä, sitä pienempi on kunnan tuloverokertymä. Sana huoltosuhde on tunteita herättävä ja voi usein loukata esimerkiksi eläkeläisiä, jotka eivät pidä itseään kenenkään huollettavina, sillä he ovat työllään ansainneet oman eläkkeensä. Taloudellisen huoltosuhteen ajatuksena kuitenkin on suhteuttaa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Kulloinkin työssä olevat tuottavat ne tavarat ja palvelut eli sen arvonlisän, joka bruttokansantuotteena on jaettavissa koko väestölle. (Myrskylä 2012.)

Mitä suurempi osa alueen väestöstä on työssä, sitä parempi on huoltosuhde. Huoltosuhteeltaan parhaimmissa kunnissa suhde on lähellä sataa eli työssäkäyviä on yhtä paljon kuin työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. Huoltosuhteeltaan heikoimmissa kunnissa korkeintaan kolmasosa väestöstä on työelämässä, jolloin huoltosuhde nousee yli kahdensadan. Vuoden 2010 lopussa tällaisia kuntia oli 22.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012