Huoltosuhde aiheuttaa huolta
- Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset erot ovat suuria
- Taloudellinen huoltosuhde reagoi talouden muutoksiin
- 1990-luvun lama romahdutti taloudellisen huoltosuhteen
- Uudenmaan ja Ahvenanmaan huoltosuhde edullisin
- Työllisten osuus väestöstä aikaisempaa pienempi
- Miten huoltosuhteen käy tulevaisuudessa?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Miten huoltosuhteen käy tulevaisuudessa?
Vuoden 2010 lopussa noin 43 prosenttia Suomen väestöstä kävi töissä. Loput 57 prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä (kuvio 4). Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla työllisiä oli lähes puolet väestöstä, mutta monissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa työssäkäyviä oli alle 40 prosenttia. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Ellei työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä tulevaisuudessa pienene nopeammin kuin eläkeläisten määrä kasvaa, johtaa se vääjäämättä huoltosuhteen heikkenemiseen.
Kuvio 4. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan maakunnittain vuonna 2010. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
Taloudellinen huoltosuhde paranee työllisten osuuden kasvaessa eli työllisyysasteen noustessa. Työllisyysasteen nousu riippuu pitkälti taloudellisesta tilanteesta, mutta työllisyysasteeseen pyritään vaikuttamaan myös politiikan keinoin. Työurien pidentäminen, eläkeiän nostaminen sekä työttömien ja syrjäytyneiden aktivoiminen ovat siihen tähtääviä toimenpiteitä.
Tällä hetkellä työeläkevakuutusvelvollisuus koskee 18−68-vuotiaita. Tämän ikäisestä väestöstä oli vuoden 2010 lopussa työssäkäyviä 65 prosenttia. Virallinen työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena 15−64-vuotiaasta väestöstä, ja se oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 67,3 prosenttia.
Seuraavassa tarkastelussa lasketaan vaihtoehtoisia kehitysmalleja vuoteen 2040 saakka:
- taloudellisen huoltosuhteen kehitykselle, jos työllisyysaste pysyy vuoden 2010 tasolla,
- työllisyysasteen kehitykselle, jos huoltosuhde pysyy vuoden 2010 tasolla.
Laskelmat pohjautuvat vuoden 2009 väestöennusteeseen. Työllisyysaste lasketaan ikäluokasta 18−68-vuotiaat, sillä työssäkäyntitilastossa lähdeaineistona käytetään työeläkevakuutettujen aineistoja, ja toisaalta myös hallituksen tavoitteena on pitkällä tähtäimellä nostaa työllisyyttä myös vanhemmissa ikäluokissa.
Jos oletetaan, että työllisyys pysyisi vuoden 2010 tasolla eli työllisten osuus 18−68-vuotiaista pysyisi koko tarkastelujakson samana aina vuoteen 2040 saakka, nousisi huoltosuhde koko maan tasolla vuoteen 2020 mennessä 149:ään nykyisestä 131:stä (kuvio 5). Vuonna 2030 huoltosuhde olisi jo 161 ja vuonna 2040 yli 160.
Kuvio 5. Huoltosuhteen kehitys suuralueittain vuosina 2010−2040, jos työllisyysaste pysyy vuoden 2010 tasolla.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto ja vuoden 2009 väestöennuste.
Pohjois- ja Itä-Suomessa huoltosuhde oli vuoden 2010 lopussa yli 150 ja työllisten osuus 18−64-vuotiaista oli 60 prosenttia. Jos työllisten osuus pysyy samalla tasolla, huoltosuhde on 182 vuonna 2020, ja vuosikymmen myöhemmin alueen väestöstä vain kolmasosa on enää työssäkäyviä.
Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön osuus pienenee kaikilla suuralueilla seuraavina vuosikymmeninä. Eläkeikäisten määrä ja väestöosuus sen sijaan kasvaa nopeasti: 65 vuotta täyttäneitä arvioidaan olevan 26 prosenttia väestöstä vuonna 2030, kun vastaava väestönosuus vuoden 2010 lopussa oli 17,5 prosenttia. Ikärakenteen muutos näkyy väestöllisessä huoltosuhteessa: kun vuonna 2010 oli 61 huollettavaa eli alle 18-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta sataa työikäistä kohden, niin vuoteen 2020 mennessä huollettavien määrä on noussut 75:een ja vuoteen 2030 mennessä jo 83:een.
Ikärakenteen muutoksesta johtuvaan huoltosuhteen heikkenemiseen voidaan vaikuttaa työllisyyttä parantamalla. Jotta huoltosuhde pysyisi vuoden 2010 tasolla, olisi työllisten osuuden 18−68-vuotiaasta väestöstä noustava vuoteen 2020 mennessä yli neljä prosenttiyksikköä eli 69,3 prosenttiin. Vuonna 2030 työllisyysasteen olisi puolestaan oltava jo 73 prosenttia. (Kuvio 6.) Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla vuonna 2010 oli työssäkäyviä lähes puolet väestöstä. Jotta tämä taso säilyisi tulevaisuudessakin, olisi työllisten osuuden 18−68-vuotiaasta väestöstä noustava Ahvenanmaalla yli 80 prosentin ja Uudellamaallakin lähelle 80 prosenttia.
Kuvio 6. Työllisyysasteen kehitys vuosina 2010− 2040, jotta huoltosuhde pysyisi vuoden 2010 tasolla. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto ja vuoden 2009 väestöennuste.
Lähteet:
Myrskylä, Pekka 2012. Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ ja yrittäjyys 1/2012. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf.
Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html.
Tilastokeskus. Vuoden 2009 väestöennuste. http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html.
Päivitetty 4.6.2012