Veropohja murenee ulkomaisen työvoiman verottomuuden ja alipalkkauksen takia
- Työntekijät kadoksissa verottajalta
- Yritysten rekisteröinti ja verovalvonta vuotavat
- Työehtoja poljetaan systemaattisesti
- Puutteellinen säännöstö vääristää myös kilpailua
- Ulkomaisille yrityksille samat työnantajavelvoitteet kuin suomalaisille
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yritysten rekisteröinti ja verovalvonta vuotavat
Verohallinto törmää lähetettyjen työntekijöiden työnantajien valvonnassa monen tyyppisiin ongelmayrityksiin:
- yrityksiin, jotka eivät ole lainkaan rekisteröityneet verohallinnon rekistereihin,
- yrityksiin, jotka ovat rekisteröityneet, mutta eivät anna ilmoituksia ja
- yrityksiin, jotka antavat puutteellisia tai virheellisiä ilmoituksia.
Suuri osa varsinkin rakennusalalla toimivista ulkomaisista yrityksistä hakeutuu ennakkoperintärekisteriin vapautuakseen itselleen maksettavista työkorvauksista perittävästä lähdeverosta. Ns. valkokaulustoimialojen yritykset ovat kuitenkin ennakkoperintärekisteröintivelvoitteen ulkopuolella ja esimerkiksi it-alan yrityksen ei tarvitse vaatia alihankkijoiltaan minkäänlaista rekisteröitymistä Suomen verohallinnon rekistereihin.
Rekisteröinti ei ole läheskään täydellistä edes työvoimavaltaisilla aloilla. Suomessa toimii vuosittain satoja työpalveluja tarjoavia ulkomaisia yrityksiä, joiden toiminnasta verohallinto ei käytännössä tiedä mitään. Kuvaavaa on, että Suomen tarkimmin valvotulla työmaalla Olkiluodossa on vuosina 2006 – 2011 toiminut kulkulupatietojen perusteella yhteensä yli 300 ulkomaista yritystä, jotka eivät ole rekisteröityneet mihinkään verohallinnon rekisteriin. Kaikista suomalaisen y-tunnuksen vuosina 2006 – 2010 saaneista 6 500 ulkomaisesta yrityksestä 2 200 on jäänyt verohallinnon rekistereiden ulkopuolelle.
Rekisteröinti ei takaa sitä, että yritys tulisi käytännössä verovalvonnan piiriin. Vuonna 2008 toimintansa aloittaneita virolaisia rakennusyrityksiä koskevan selvityksen mukaan vain kolmasosa rekisteröityneistä 331 yrityksestä jätti rekisteröitymistä seuraavana vuonna kausi-, vuosi- tai veroilmoituksia. Ilmoittaneistakin veroja tai työnantajasuorituksia maksoi vain puolet. Kaikista verohallinnon rekistereihin toimiviksi kirjatuista vajaasta 4 000 ulkomaisesta yhteisöstä alle kymmenes oli ilmoittanut tilinpäätöstietonsa vuonna 2009.
Ilman verotarkastusta verohallinnolla ei ole mahdollisuutta varmistua siitä, että annettuihin ilmoituksiin sisältyvät kaikki työntekijät, eikä varsinkaan siitä, että ilmoitetut palkkatiedot pitävät paikkansa. Olkiluodon työmaan kulkulupatietojen ja siellä toimivien yritysten antamien vuosi-ilmoitusten ristikontrollissa vuosi-ilmoituksia havaittiin puuttuvan vuonna 2010 lähes 600:lta rekisteröityneiden yritysten työntekijältä.
Lähetettyjä työntekijöitä koskevan säännöstön ja valvonnan puutteista aiheutuvat suoranaiset veromenetykset, esimerkkilaskelma
| Eläketurvakeskuksen saamat lähetettyjä
työntekijöitä koskevat ilmoitukset 2009 |
14 400 |
| ETK:n saamat lähetettyjä työntekijöitä koskevat ilmoitukset 2010 | 23 500 |
| Yhteensä ilmoituksia 2009 – 2010 | 37 900 |
| Arvio Suomessa 2010 työskennelleistä (oletus: puolet 2009 todistuksen saaneista jatkanut 2010) |
31 000 |
| Verohallinnon tietokannassa 2010 | 7 000 |
| Puuttuu verohallinnon tiedoista | 24 000 |
| Oletus: 2/3 puuttuvista tosiasiassa verotettavia | 16 000 |
| Verohallintoon ilmoitettujen lähetettyjen
työntekijöiden keskipalkka 2010 |
21 560 |
| Em. keskipalkan perusteella laskettu
verohallinnon tiedoista puuttuvien palkkasumma |
344 960 884 |
Lähetettyjen työntekijöiden alipalkkauksesta aiheutuva vajaus Suomen veropohjassa
| Verohallintoon ilmoitettujen lähetettyjen työntekijöiden palkat v. 2010 |
150 000 000 |
| Arvio verohallinnon tietokannasta puuttuvien Suomessa verovelvollisten lähetettyjen työntekijöiden palkoista |
345 000 000 |
| Suomessa veronalaiset palkat yhteensä | 495 000 000 |
| Lähetetyille työntekijöille TES:n mukaan
kuuluvien palkkojen määrä, jos oletetaan että alipalkkaus on 40 % |
825 000 000 |
| TES:n mukaisten ja tosiasiassa
maksettujen palkkojen erotus |
330 000 000 |
Laskelmassa tehdyillä oletuksilla ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvän säännöstön ja sen valvonnan puutteiden seurauksena Suomen veropohjasta olisi vuonna 2010 puuttunut yhteensä 675 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi 100 – 150 miljoonan euron suoranaista vajausta verotuloissa sekä lähetettyjen työntekijöiden työnantajayrityksille useiden satojen miljoonien eurojen kilpailuetua Suomessa verotettujen ja työehtosopimusten mukaisia palkkoja saaneiden työntekijöiden työnantajiin verrattuna.
Päivitetty 5.6.2012