Helpompi perustaa kuin pyörittää –
museot vetävät Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
- Ilmaiskäynnit lisääntyneet, kokonaistaso vakaa
- Ruotsissa tuplamäärä kävijöitä
- Taidemuseot vetävät vähemmän kuin muut
- Kiasma realistinen verrokki
- Kynnys on madaltunut
- Mies useammin mukana kuin teatterissa
- Henkilöstö kasvanut 2000-luvulla
- Optimistisia oletuksia vaikutuksista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kiasma realistinen verrokki
Minkä tahansa Helsinkiin suunnitellun uuden museon kävijämäärien kehityksen arvioinnissa on realistisempaa käyttää modernin taiteen museo Kiasman kävijäkäyrän toteutunutta muotoa (Kuvio 1)
Kuvio 1. Kiasmassa kävijät 1998–2011
Lähde: Valtion taidemuseon kävijätilastot
kuin Guggenheim-säätiön olettamaa, varsin loivasti laskevaa käyrää. Guggenheim-suunnitelmassahan kävijöiden vuotuinen keskitaso pitemmän päälle oletettiin peräti 87 prosentiksi ensimmäisen vuoden tasosta.
Kiasma sopii realistisen vertailun perustaksi, koska se on ainoa viime aikojen uusi, iso taidemuseo Helsingissä. Ensimmäisen vuoden tilastollinen kävijämäärä on vajaa, koska Kiasma avattiin vasta toukokuussa 1998. Keskimäärin kävijöitä on 14 vuoden aikana ollut noin 217 000 vuosittain, maksaneita 110 000. Maksaneiden kävijöiden vuotuinen keskitaso on alle 50 prosenttia lähtötasosta. Ja jos otetaan ensimmäiseen vuoden laskelmaan mukaan vuoden 1999 alkukuukaudet, myöhempien vuosien keskikävijämäärä on ollut alle 40 prosenttia ensimmäisen kokonaisen vuoden tasosta.
Toki kävijämäärät vaihtelevat aina jonkin verran vuosittain. Joka tapauksessa Guggenheim-museolle kaavaillut kävijämäärät ja 4,5 miljoonan euron pääsylipputulot eivät olleet kovin realistisia. Ei vaikka laskelman lähtötasona olisi pidetty Guggenheim-säätiön arvioimaa 602 000 kävijää ensimmäisen vuoden aikana. Pääsylipputulot olisivat Kiasman maksaneiden kävijöiden kehityskäyrän mukaan laskien jääneet silloin 1,5 – 2 miljoonan euron välille.
Pääsylipputulojen osuus on Kiasmassa ollut viime vuosina noin 8 – 10 prosenttia museon juoksevista kuluista. Guggenheim-hankkeessa pääsylipputulojen osuus juoksevista menoista olisi ollut runsaat 30 prosenttia.
Ulkomaisista museoista verrokkina tulisi kyseeseen lähinnä Ruotsin suosituin taidemuseo Tukholman Moderna Museet. Toki sen ympärillä asuu puolet enemmän ihmisiä ja kaupunki on Helsinkiä kansainvälisempi sekä museokäyminen on Ruotsissa Suomea huomattavasti aktiivisempaa.
Pääsylipputulojen osuus budjetista on Moderna Museetissa ollut viime vuosina 10 prosentin tienoilla, viime vuonna vähän yli. Museon maksaneiden kävijöiden määrä on ollut hieman runsaan 300 000 tienoilla, paitsi vuonna 2010, jolloin jäätiin reilusti alle. Maksaneiden osuus kaikista kävijöistä on ollut 55 – 60 prosentin paikkeilla. Moderna Museetin todellinen kävijämäärä onkin paljon alhaisempi kuin Helsingin Guggenheimin suunniteltu kävijämäärä oli, vaikka realistisesti ajatellen olettaisi asian olevan toisinpäin.
Päivitetty 5.6.2012