Helpompi perustaa kuin pyörittää –
museot vetävät Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
- Ilmaiskäynnit lisääntyneet, kokonaistaso vakaa
- Ruotsissa tuplamäärä kävijöitä
- Taidemuseot vetävät vähemmän kuin muut
- Kiasma realistinen verrokki
- Kynnys on madaltunut
- Mies useammin mukana kuin teatterissa
- Henkilöstö kasvanut 2000-luvulla
- Optimistisia oletuksia vaikutuksista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Mies useammin mukana kuin teatterissa
Tilastokeskuksen ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimuksissa on kysytty jo muutaman vuosikymmenen ajan museoissa käyntejä kahteen ryhmään jaettuna. Tavallisissa museoissa käymistä on kysytty erikseen. Taidemuseoissa käyminen on yhdistetty samaan ryhmään muissa taidenäyttelyissä, gallerioissa tai erillisnäyttelyissä käymisen kanssa. Tämä kysymistapa nostaa varmaan taidemuseoissa käyntien tasoa, koska mukaan tulee luettua myös kirjastojen, oppilaitosten ja työpaikkojen taidenäyttelyt yms.
Naiset käyvät aktiivisemmin taidemuseoissa ja -näyttelyissä kuin miehet. Tilanne on siis samantyyppinen kuin muillakin kulttuuripalvelujen kuluttamisen alueilla: naiset ovat aktiivisempia kuin miehet. Ero ei ole kuitenkaan niin suuri kuin teatterissa käymisessä.
Vuonna 2009 naisista oli viimeisen vuoden aikana käynyt teatterissa 51 prosenttia, taidetta tutkailemassa 49 prosenttia. Miehistä taas oli taidemuseoissa tai -näyttelyissä käynyt 37 prosenttia, mutta teatterissa vain 33 prosenttia (Taulukko 2). Kuvataide onkin selvästi tasavertaisemmin eri sukupuolia kiinnostava kulttuurin harrastusmuoto.
Taulukko 2. Käynyt taidemuseoissa tai -näyttelyissä, prosenttia miehistä ja naisista
Miehet | Naiset | |
1981 | 29 | 43 |
1991 | 38 | 50 |
1999 | 28 | 40 |
2002 | 37 | 47 |
2009 | 37 | 49 |
Taulukko 3. Taidemuseoissa tai -näyttelyissä vuoden aikana käyneet, prosenttia ikäryhmästä
10 – 14 | 15 – 24 | 25 – 44 | 45 – 64 | 65 – | |
1981 | 42 | 40 | 41 | 35 | 20 |
1991 | 49 | 53 | 44 | 45 | 30 |
1999 | 36 | 37 | 37 | 37 | 22 |
2002 | 46 | 46 | 45 | 44 | 29 |
2009 | 53 | 47 | 42 | 47 | 34 |
Taulukko 4. Taidemuseossa tai -näyttelyssä vuoden aikana käyneet, prosenttia ryhmästä
1981 | 1991 | 1999 | 2002 | 2009 | |
Ylempi toimihenkilö | 71 | 68 | 69 | 66 | 60 |
Alempi toimihenkilö | 52 | 53 | 40 | 49 | 47 |
Tuotantotyöntekijä | 19 | 26 | 17 | 23 | 31 |
Palvelutyöntekijä | 23 | 35 | 21 | 30 | 28 |
Muu yrittäjä | 46 | 47 | 39 | 52 | 43 |
Maatalousyrittäjä | 14 | 32 | 17 | 32 | 36 |
Koululainen, opiskelija | 52 | 65 | 46 | 53 | 54 |
Työtön | 29 | 35 | 23 | 42 | 37 |
Eläkkeellä | 20 | 33 | 24 | 31 | 36 |
Kotitaloutta hoitava | 30 | 42 | 30 | 32 | 38 |
Taulukoiden lähde: Vapaa-aikatutkimus ja ajankäyttötutkimus. Tilastokeskus
Muissa kuin taiteeseen keskittyneissä museoissa ero on vielä pienempi. Miehet käyvät niissä yhtä paljon kuin taidemuseoissa, mutta naiset selvästi harvemmin kuin taidemuseoissa.
Ikäryhmittäisessä tarkastelussa eniten ovat lisääntyneet kaikkein nuorimman ikäryhmän, 10 – 14-vuotiaitten käynnit taidemuseoissa (Taulukko 3). Selitys liittynee ainakin osin koulun piirissä tapahtuneisiin taidenäyttelyihin ja luokkaretkiin. Myös 15 – 24-vuotiaat ovat jonkin verran lisänneet käyntejään taidemuseoissa ja -näyttelyissä.
Sen sijaan 25 – 44-vuotiaat ovat vähentäneet käyntejään. Kun verrataan lukuja muiden museoiden kävijäosuuksiin, tämä on ainoa ikäryhmä, joka käy enemmän muissa museoissa kuin taidenäyttelyissä ja -museoissa.
Ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat innokkaimpia taidemuseoissa ja -näyttelyissä kävijöitä. Heidän aktiivisuutensa on kuitenkin laskenut aina 1980-luvulta saakka. Alemman korkea-asteen suorittaneet ovat myös hieman passivoituneet, mutta lasku ei ole niin merkittävä kuin ylemmän korkea-asteen suorittaneiden keskuudessa.
Muissa museoissa käyneiden osuus väestöstä on kaikissa ylemmissä koulutusasteissa hieman matalampi kuin taidemuseoissa ja -näyttelyissä. Alemmissa koulutusasteissa tilanne oli lievästi päinvastainen, mutta erot ovat hyvin pieniä alempien koulutusasteiden välillä.
Ammatin mukainen jaottelu on samantapainen kuin koulutusasteen mukainen. Suhteellisesti eniten taidetta harrastavat ylemmät toimihenkilöt, mutta heidän käyntiaktiivisuutensa on laskenut viimeisten vuosikymmenien kuluessa (Taulukko 4). Tämä on kiinnostavaa, koska esimerkiksi teatterissa käynneissä ei ole vastaavaa kehitystä.
________________________
Päivitetty 5.6.2012