Luvassa sitkeää inflaatiota

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2012

Suomen inflaatiovauhti pysyi hitaana EU-jäsenyyden alkuaikoina mutta on kiihtynyt jälleen viime vuosina. Syynä ovat olleet maailman­markkinahintojen nousu ja kotoiset veronkorotukset. Tälle kehitykselle ei näy loppua lähivuosina. Inflaation ja hitaasti nousevien palkkojen yhteisvaikutuksesta kuluttajien reaalinen ostovoima kasvaa lähi­vuosina hitaasti. Tämä taas hidastaa bkt:n ja työllisyyden kasvua.

______________________

Suomessa kuluttajahintojen vuosinousu oli toukokuussa 3,1 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttivät välillisten verojen korotukset, ravinnon kallistuminen sekä asumiskustannukset.

Euroopan keskuspankin löysä rahapolitiikka ei johda lyhyellä tähtäimellä inflaatioon, vaikka pelkoja tästä onkin esitetty. Lähivuosien inflaation syyt Euroopassa ovat edelleen maailmanmarkkinahintojen nousu ja verojen korotukset. Löysän rahapolitiikan aiheuttamasta mahdollisesta kysyntäinflaatiosta ei ole pelkoa.

Eniten inflaatiota ovat kiihdyttäneet ravinto, asuminen ja liikenne. Näiden ryhmien yhteenlaskettu vaikutus 3,1 prosentin inflaatiosta on 1,8 prosenttiyksikköä eli lähes 60 prosenttia (Kuvio 1).

Kuvion 1 hyödykkeiden ryhmittely perustuu kuluttajahintaindeksin viralliseen luokitukseen. Hyödykkeet ja palvelut voidaan ryhmitellä ja analysoida muullakin tavalla – vaikkapa verojen, energian, asumisen tai ruuan hintojen muutoksen kautta. Näin on tehty kuviossa 2. Kun sitä verrataan kuvioon 1, verojen, elintarvikkeiden ja asumisen hintojen nousun indeksivaikutus tulee selkeämmin esiin. Esimerkiksi energian, alkoholin ja tupakan verottomien hintojen vaikutus oli lähes olematonta kokonaisinflaatioon toukokuussa.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin 3,1 prosentin vuosimuutoksen jakautuminen pääryhmiin, toukokuu 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin 3,1 prosentin vuosimuutoksen jakautuminen, toukokuu 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Verot pääosassa

Hallituksen tekemät välillisten verojen muutokset ovat nostaneet kuluttajahintaindeksiä vuoden aikana reilun yhden prosenttiyksikön (Taulukko 1). Tammikuussa nostettiin makeis- ja virvoitusjuomaveroa, alkoholi- ja tupakkaveroa sekä polttoaineveroa. Autoveroa nostettiin huhtikuun alussa, ja keskihintaisen uuden henkilöauton hinta nousi noin 650 euroa. Ajoneuvovero nousee tämän vuoden aikana reilut 50 euroa eli noin 26 prosenttia. Näiden veronkorotusten inflaatiovaikutus oli laskennallisesti yhteensä 0,76 prosenttiyksikköä.

Taulukko 1. Välillisten verojen muutosten laskennallinen vaikutus

  %-yksikköä
Makeisvero 0,04
Virvoitusjuomavero 0,03
Alkoholivero 0,24
Tupakkavero 0,13
Bensavero 0,05
Dieselvero 0,05
Autovero 0,03
Ajoneuvovero 0,19
Sanoma- ja aikakausilehtien tilausmaksun uusi alv 0,09
Eräiden palvelujen alemman alv-verokannan palautus 0,13
Veikkauksen pelien hintojen korotus 0,08
Yhteensä 1,06

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen alv-prosenttia nostettiin nollasta yhdeksään prosenttiin. Eräiden palvelujen, kuten parturi- ja kampaamomaksujen, määräaikaisesti alennetusta 13 prosentin arvonlisäkannasta palattiin normaaliin 23 prosentin verokantaan tämän vuoden alussa. Nämä arvonlisäverojen korotukset nostivat kuluttajahintaindeksiä laskennallisesti 0,22 prosenttiyksikköä.

Veronmuutoksiin on laskettu tässä myös Veikkauksen pelien vuoden 2011 lokakuussa tapahtuneet hinnankorotukset. Veikkauksen pelien hintojen muutosten yhteenlaskettu inflaatiovaikutus oli 0,08 prosenttiyksikköä.

Toukokuuhun mennessä veronkorotusten inflaatiovaikutuksista oli toteutunut 1,02 prosenttiyksikköä.

Sanomalehtien tilaushintoihin veron korotus on siirtynyt kokonaan, mutta aikakausilehtien tilaushinnoissa alv:n korotus on mennyt hintoihin vain 30 prosentin osalta. Pienpalvelujen alemman alv-tason kokeilun lopetus on mennyt hintoihin noin 90-prosenttisesti. Muilta osin verojen korotukset ovat menneet hintoihin sellaisenaan.

Vuoden 2010 syksystä alkaen verottoman indeksin kehitys (YKHI-KiVe, Kuvio 3) on ollut selvästi hitaampaa kuin verojen vaikutukset sisältävän kuluttajahintaindeksin (KHI). Ilman verojen nousua Suomen inflaatio täyttäisi hyvin Euroopan keskuspankin noin kahden prosentin inflaatiotavoitteen.

Kuvio 3. Kuluttajahintaindeksien vuosimuutos

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Sivun alkuun

Ruoka kallistuu nopeimmin vanhoista EU-maista

Suomessa ruoka kallistui huhtikuussa vuositasolla nopeimmin vanhoista EU-maista. Suomessa hinnat nousivat 5 prosenttia, vanhoissa EU-maissa keskimäärin 2,6 prosenttia. Uusien jäsenmaidenkin joukossa Suomi sijoittuisi kärkipäähän. Suomea nopeammin ruoka kallistui vain Tšekissä ja Maltalla.

Vuodesta 2005 huhtikuuhun 2012 ruuan hinta on noussut Suomessa vanhoista EU-maista toiseksi nopeimmin heti Englannin jälkeen. Suomessa ruoka on kallistunut tänä aikana 23,5 prosenttia ja vanhoissa EU-maissa keskimäärin 18,7 prosenttia, Englannissa jopa 38 prosenttia. Ilman alv:n alennusta ruuan hinta olisi noussut Suomessa laskennallisesti lähes 28 prosenttia.

Toukokuussa ruuan hinnan vuosinousu oli Suomessa 4,8 prosenttia. Ruuan hintaa ovat nostaneet makeis- ja virvoitusjuomien veronkorotukset ja sekä maailmanmarkkinahintojen että kotoisten tuottajahintojen nousu. Iso osa hintojen noususta on ollut kuitenkin kotoperäistä.

Viljatuotteiden hintojen keskimääräistä hitaampi nousu johtuu osittain leipäviljan tuottajahintojen laskusta (Kuvio 4).

Kuvio 4. Maatalouden tuottaja- ja kuluttajahintojen vuosimuutos toukokuussa 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Lihatuotteista naudanlihan kuluttajahinta on noussut 15, sianlihan 14 ja siipikarjalihan 3,6 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Hintojen nousun eräänä syynä on ollut tuottajahintojen nousu. Esimerkiksi sianlihan kotimainen tuotanto alitti pitkästä aikaa kotimaisen kysynnän. Leikkeleiden hinnat ovat nousseet vuodessa 5,5 prosenttia.

Maitotuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa neljästä viiteen prosenttia tuottajahintojen nopeammasta noususta huolimatta. Voi on kallistunut vuodessa 30 prosenttia. Syynä on ollut kysynnän kasvu niin kotimaassa kuin vientimaissakin sekä tuotannon supistuminen.

Kananmunien tuottajahinta on noussut vuodessa reilut 20 prosenttia, kuluttajahinnat 16 prosenttia. Kananmunien tuotanto on supistunut uusien EU-määräysten johdosta.

Kuviossa 5 on esitetty ravinnon eri pääryhmien hintakehitys vuodesta 2010 vuoden 2012 toukokuuhun. Makeisten ja alkoholittomien juomien hintojen nousun takana on markkinahintojen nousun lisäksi valmisteverojen nousu. Kahvi oli toukokuussa reilut pari prosenttia halvempaa kuin vuosi sitten.

Kuvio 5. Ravinnon pääryhmien hintojen muutos vuodesta 2010 toukokuuhun 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Suomessa kaivattaisiin selkeää tutkittua tietoa siitä, miksi meillä ruoka on kalliimpaa ja kallistuu nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Tuottajahintojen kehitys ei juuri muusta EU:sta eroa, eikä verotuskaan ole syynä nopeampaan hintakehitykseen, hintatasoon kylläkin. Onko syynä harvaanasuttu vähäväkinen pohjoinen maa vai teollisuuden ja kaupan kilpailun puute ja huono tuottavuus? Pitäisikö meidän vihdoin tunnustaa, että myös muualla osataan tehdä laadukkaita elintarvikkeita ja ruveta tuomaan niitä? Miksi esimerkiksi rahtaamme maitoa pääkaupunkiseudulle useiden satojen kilometrien päästä, kun saisimme lähempää etelästä laadukkaita maitotaloustuotteita halvemmalla?

Sivun alkuun

Asumisen hinnat tasaantumassa

Asumisen menot, ilman sähköä ja lämpöä, nousivat toukokuussa vuositasolla keskimäärin 3 prosenttia. Vaikutus kokonaisinflaatioon oli 0,6 prosenttiyksikköä ilman verovaikutuksia. Nopeimmin nousivat hoitovastikkeet, vesimaksut ja jätteidenkeruumaksut 5,1 prosenttia (Kuvio 6).

Kuvio 6. Asumisen alaryhmien vuosimuutosprosentti pl. lämpö ja valo, toukokuu 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Omistusasumisen kustannukset nousivat 1,9 prosenttia ja vuokrat 3,8 prosenttia. Omistusasuntojen hinnat ovat nyt hienoisessa nousussa ja asuntolainojen korot vielä laskussa. Nousupaineita on korjauskustannuksissa ja hoitovastikkeissa veronkorotusten, korjauskulujen ja energian hintojen nousun takia.

Asuntolainojen korot olivat toukokuussa pari prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Kulutusluottojen korot olivat jo edellisvuotta alhaisemmat. Toukokuussa kaikkien korkojen inflaatiovaikutus oli 0,03 prosenttiyksikköä koko kuluttajahintaindeksin 3,1 prosentin vuosimuutoksesta. Kesäkuussa korkojen inflaatiovaikutus kääntyy miinukselle.

Sivun alkuun

Energian hintojen nousu pysähtynyt

Energian hinnat ovat nousseet meillä nopeasti viimeisen parin vuoden aikana (Kuvio 7). Syinä tähän ovat olleet lisääntyvä kysyntä maailmanmarkkinoilla sekä kotimaiset veronkorotukset.

Kuvio 7. Energian hintojen muutos vuodesta 2010 toukokuuhun 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Energiatuotteiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2010 vuoden 2012 toukokuuhun 19,2 prosenttia. Ilman vuosien 2011 ja 2012 veronkorotuksia laskennallinen nousu jää 13,7 prosenttiin. Parin viime vuoden aikana energian hintojen noususta noin 30 prosenttia on ollut veronkorotuksia ja 70 prosenttia maailmanmarkkinahintojen tai kotimaisten katteiden nousua.

Keväällä alkanut öljyn halpeneminen tulee näkymään indeksissä viimeistään kesän alkupuolella.

Sivun alkuun

Muut tavarat ja palvelut kallistuneet maltillisesti

Verojen, ravinnon, asumisen ja energian vaikutus toukokuun 3,1 prosentin kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta oli 2,5 prosenttiyksikköä. Muiden tavaroiden ja palvelujen vaikutukseksi jää 0,6 prosenttiyksikköä.

Alkoholin ja tupakan hintojen nousu oli vuositasolla 6,3 prosenttia ja kokonaisvaikutus 0,5 prosenttiyksikköä. Verovaikutusten jälkeen vaikutus jäi 0,1 prosenttiyksikköön.

Vaatteiden ja jalkineiden hintojen inflaatiovaikutus oli 0,2 prosenttiyksikköä. Huonekalujen ja muiden kodin kalusteiden ja julkisen liikenteen hinnannousujen vaikutus oli molemmilla 0,1 prosenttiyksikköä. Henkilöautojen hintavaikutus kokonaisinflaatioon jäi hieman miinuksen puolelle, vaikka otettaisiin huomioon niiden veronmuutos.

Sivun alkuun

Inflaatio hidastumassa lähikuukausina

Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten inflaatioennusteet tälle vuodelle vaihtelevat 2,5 – 3,0 prosentin välillä. Toukokuun 3,1 prosentin inflaatio tulee olemaan loppuvuoden huippu. Loppuvuotta kohden inflaation tulee laskea hieman alle 2,5 prosentin tasolle, jotta valtiovarainministeriön 2,7 prosentin inflaatioennuste toteutuisi. Tähän on hyvät mahdollisuudet. Useat tekijät viittaavat tällä hetkellä siihen, että inflaatio on rauhoittumassa. Öljyn hinta on laskussa, korot ovat pohjilla ja ruuankin pahimmat hintapaineet on purettu.

Kansainvälisestä hintakehityksestä ja Euroopan taloustilanteesta johtuen inflaatio on vaarassa pysyä lähivuosina kuitenkin nykyisellä korkealla tasolla. Samaan aikaan Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta palkankorotusten olisi pysyttävä maltillisena. Tämä merkitsee sitä, että kuluttajien ostovoima kasvaa hitaasti.

Hidastuva ostovoima taas vähentää yksityistä kulutusta ja sitä kautta bkt:n ja työllisyyden kasvua. Suomen taloudella voi olla edessään lähivuosina hitaammankin inflaation aika – sillä ehdolla, että talouskasvun avulla valtion budjetti saadaan tasapainoon eikä kulutusveroja tarvitsisi nostaa edellisvuosien malliin.

Sivun alkuun

Paineita on jatkossakin

Ruuan kallistuminen pysyy jatkossakin keskimääräistä hintakehitystä nopeampana. Kehittyvien maiden lisääntyvä kysyntä, väestönkasvu, energian hintojen nousu, viljelysmaan väheneminen, biopolttoaineiden kysynnän kasvu ja sijoittajien keinottelu takaavat ruuan maailmanmarkkinahintojen nousutrendin jatkossakin, vaikka väliin tulee mahtumaan myös hintojen laskukausia.

Sama koskee energian hintaa. Maailmanlaajuinen lisääntyvä kysyntä nostaa öljyn hintaa jatkossakin. Vaikka Suomen öljyriippuvuus vähenee koko ajan, hintojen nousu takaa öljytuotteiden kulutuksen arvon säilymisen korkealla tasolla vielä pitkään. Ratkaisua öljyriippuvuuden vähentämiseksi pitää hakea tehokkaammasta energian käytöstä, korvaavista energiatuotteista ja uusiutuvien energiamuotojen teknologian kehittämisestä.

Asumisen kustannukset nousevat lähivuosina edelleen keskimääräistä inflaatiota nopeammin. Vuokrat jatkavat kallistumistaan riittämättömän tarjonnan vuoksi. Asuntojen hinnat nousevat tarjonnan vähäisyyden ja kysynnän kasvun takia. Käytettävissä olevien tulojen kasvu, vilkas muuttoliike ja kotitalouksien koon pieneneminen takaavat kysynnän kasvun. Verojen ja energian hintojen nousu, rakennusmääräysten tiukkeneminen sekä asuntojen peruskorjaustarpeen lisääntyminen nostavat asumismenoja lähivuosina muutenkin.

Myös sähkön ja kaukolämmön hinta tulee nousemaan jatkossa keskimääräistä nopeammin verotuksen ja ympäristövaatimusten myötä. Voimalaitoksissa käytetään entistä kalliimpia raaka-aineita, ja ympäristövaatimukset lisäävät sähkön, kaasun ja kaukolämmön tuotantokustannuksia. Myös sähkömarkkinoiden laajempi vapautuminen tulee nostamaan sähkön hintaa Suomessa. Energiatuotteiden verotuksen kiristyslinja jatkuu tulevaisuudessakin.

Aasian ja muiden kehittyvien maiden elintason nousu lisää niiden omaa kysyntää. Perinteisten halpatuotteiden – vaatteiden, kodinkoneiden, elektroniikan – hinnat nousevat jatkossa kysynnän ja palkkojen noustessa niiden valmistusmaissa. Jo nyt on ollut merkkejä, että ns. Kiina-ilmiö on kääntymässä. Toimitusvarmuus, korkea laatu ja logistiikkaongelmat ajavat tuotantoa takaisin lähemmäksi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Tämä ei tiedä hintojen laskua, päinvastoin.

Sivun alkuun

Kriisi pidättelee kysyntäinflaatiota

Euroopan keskuspankki lainasi pankeille tuhat miljardia euroa yhden prosentin korolla kolmeksi vuodeksi. Kansantaloustieteen oppikirjojen mukaan tämän pitäisi merkitä inflaation kiihtymistä. Rahat menivät pankkien pääomituksiin, eivät reaalitalouden investointeihin. Talouden moottori ei saanut tarvitsemaansa piristysruisketta.

Mitä tapahtuu kolmen vuoden kuluttua, kun laina lankeaa maksuun? Jos Euroopan talous yskii ja pankkien taseet ovat kuralla, Euroopan keskuspankille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa lainojen maksuaikaa ja jopa lisätä lainojen määrää.

Etelä-Euroopan ongelmamaiden pankit ovat kuin musta aukko, niihin uppoaa rahaa rajattomasti. Vaikeuksissa olevien maiden valtionlainojen korot ovat 6–7 prosentin tuntumassa, kun samaan aikaan vakaan talouden maat kuten Sveitsi, Saksa ja Suomi saavat markkinoilta rahaa nolla-, jopa miinuskorolla.

Euroopan rahoituskriisi takaa sen, että kysyntäinflaatio ei pääse valloilleen aivan lähivuosina. Pitkään jatkuva löysä rahapolitiikka johtaa kyllä jossakin vaiheessa inflaatioon. Toisaalta heikkenevä euro ja nopeampi inflaatio voivat olla keino päästä rahoituskriisistä. Tämän tempun kääntöpuolella on taas tuontihintojen nousu.

Päivitetty 4.7.2012