Toisen polven maahanmuuttajia vielä vähän Suomessa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Kaija Ruotsalainen on tilastopäällikkö ja Jari Nieminen kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2012.

Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Toisen polven maahanmuuttajista 80 prosenttia on alle 15-vuotiaita lapsia. Tilastokeskus on ensimmäistä kertaa koostanut tilastotietoja toisen polven maahanmuuttajista.

______________________

Maahanmuuttajien, ulkomaalaisten integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on haaste. Ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on koko väestön työllisyysastetta alhaisempi: Pahimpina lamavuosina työllisyysaste jäi lähes 30 prosenttiyksikköä keskimääräistä alhaisemmaksi ja parhaimmillaankin 1980-luvun lopulla se oli kymmenen prosenttiyksikköä keskimääräistä alempi. Myös ulkomaalaisten nuorten syrjäytyminen on viime vuosina noussut näkyväksi ongelmaksi: syrjään jääneistä nuorista lähes neljännes on vieraskielisiä.

Miten mitata ulkomaalaisuutta?

Yhteiskunnan suunnittelun näkökulmasta tarvitaan tietoja maahanmuuttajista, heidän määrästään ja menestymisestään yhteiskunnassa. Mistä näitä tietoja saadaan ja miten maahanmuuttajaväestö määritellään? Ulkomaalaisväestöstä puhutaan usein epätäsmällisesti ja sen kummemmin ajattelematta, mitä sillä tarkoitetaan. Halutaanko kuvata ulkomaan kansalaisia, ulkomailla syntyneitä, muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia vai jotakin muuta? Halutaanko lukuihin ottaa mukaan myös toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajat?

Sosiaalinen eriarvoistuminen ja asuinalueiden segregoituminen on ollut ongelmana monissa maissa, joissa ulkomaalaisväestön osuus on Suomea suurempi ja joissa ulkomaalaisväestön määrä alkoi kasvaa jo paljon aiemmin kuin meillä Suomessa.

Maahanmuutto lisää yhä ulkomailla syntyneiden määrää Suomessa, ja myös toisen polven maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa. Näiden molempien ryhmien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeä seurata.

Miten sitten mitata ulkomaalaisuutta? Mitkä tekijät määrittävät ulkomaalaisuuden tai ulkomaalaistaustaisuuden? Perinteiset tilastoissa käytetyt luokitukset kielen, kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan eivät pysty kuvaamaan esimerkiksi ulkomailla syntyneiden vanhempien lasten eli toisen polven siirtolaisten olosuhteita.

Toisen polven maahanmuuttajia voidaan määrittää heidän vanhempiensa syntymämaan mukaan, mutta tämäkään ei ole yksiselitteistä. Onko ulkomailta muuttaneiden vanhempien Suomessa syntyneen lapsen tausta erilainen kuin ulkomailta muuttaneiden vanhempien lapsi, joka on syntynyt myös itse ulkomailla mutta muuttanut Suomeen esimerkiksi alle kouluikäisenä?

Sivun alkuun

Muissa Pohjoismaissa vähintään kaksinkertainen määrä

Mitattiinpa ulkomaalaisten määrää sitten millä mittarilla tahansa, Suomessa on vähän ulkomaalaisia verrattuna moniin muihin maihin. Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui 183 000 ulkomaan kansalaista, 245 000 vieraskielistä ja 266 000 ulkomailla syntynyttä. Sellaisia, jotka ovat sekä ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä että ulkomaan kansalaisia oli 158 000.

Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuudet väestöstä Pohjoismaissa 2011

Lähteet: Tilastokeskus ja Ruotsin, Tanskan ja Norjan tilastovirastot

Määrittelyt ovat aina yksinkertaistavia eivätkä päde yksilötasolla mutta antanevat keskimäärin kuvan kyseisten ryhmien olosuhteista. Tilastokeskuksessa on muodostettu luokitus, joka kuvaa henkilön syntyperää sekä henkilön vanhempien että oman syntymämaan pohjalta. Vuoden 2011 lopussa Suomen väestöstä hieman alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia eli Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneitä henkilöitä (Kuvio 1).

Verrattuna muihin Pohjoismaihin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus väestöstä on vielä kovin pieni. Ruotsissa ulkomailla syntyneitä on 15 prosenttia ja toisen polven maahanmuuttajiakin jo viisi prosenttia koko väestöstä. Norjassa ja Tanskassa osuudet ovat Ruotsia pienempiä, mutta kuitenkin yli kaksinkertaisia Suomeen verrattuna.

Tässä artikkelissa ulkomaalaistaustaisina pidetään henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Vuoden 2011 lopussa tällaisia henkilöitä oli 260 000 (Kuvio 2). Näistä 38 000 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven maahanmuuttajia. Tämä ryhmä on myös nopeasti kasvamassa maahanmuuton lisääntymisen myötä.

Kuvio 2. Henkilöiden, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla, määrän kehitys 1987–2011

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Tällä hetkellä Suomessa asuu kuitenkin vielä huomattavasti enemmän sellaisia henkilöitä, joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. Joissakin tarkasteluissa myös näitä henkilöitä voidaan pitää ulkomaalaistaustaisina; ja sen vuoksi myös tästä ryhmästä esitetään seuraavassa vertailutietoja. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli tällaisia henkilöitä 113 000.

Sivun alkuun

Maahanmuuttajat ovat nuoria

Se, että maahanmuutto on Suomessa hyvin uusi ilmiö, näkyy myös ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ikärakenteessa (Kuvio 3). Ikärakenteeltaan maahanmuuttajat ovat koko väestöön verrattuna hyvin nuoria. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista puuttuvat lapset ja vanhukset: yli 85 prosenttia heistä on 15 – 64-vuotiaita.

Kuvio 3. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2011

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Maahanmuutto vilkastui Suomessa 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen toisen polven maahanmuuttajien määrä on alkanut hitaasti kasvaa. Toisen polven vajaasta 40 000 maahanmuuttajasta 80 prosenttia on alle 15-vuotiaita lapsia. Kun koko väestössä yli 64-vuotiaita oli vuoden 2011 lopussa 18 prosenttia, niin ulkomaalaistaustaisista heidän osuutensa oli alle kuusi prosenttia.

Sivun alkuun

Nuoret maahanmuuttajat opiskelevat vähemmän

Nyky-yhteiskunnassa työelämässä selviytymisen edellytys on riittävän koulutuksen hankkiminen. Tilastokeskuksen asiantuntija Pekka Myrskylän mukaan kouluttamattoman työllisyys pysyy koko työiän paljon keskimääräistä alemmalla tasolla.

Opiskelun ulkopuolelle jäämiseen näyttää vaikuttavan henkilön syntyperä (Kuvio 4). Kaikista 16 – 24-vuotiaista, joilla oli korkeintaan ylioppilastutkinto suoritettuna, noin 75 prosenttia oli opiskelemassa perusasteen jälkeisessä oppilaitoksessa syksyllä 2010. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista opiskelemassa olevien osuus oli hieman yli 50 prosenttia ja toisen polven maahanmuuttajista 68 prosenttia.

Kuvio 4. Opiskelemassa olevien osuudet syyslukukaudella 2010

Lähde: Oppilaitostilastot. Tilastokeskus

Sivun alkuun

Ensimmäisen polven työllistyminen vaikeinta

Työllisyysaste eli työllisten osuus 18 – 64-vuotiaasta väestöstä on vaihdellut suuresti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Huippulukemissa oltiin 1980-luvun lopulla, jolloin koko väestön työllisyysaste oli lähemmäs 75 prosenttia. Vuoden 1993 lamassa saavutettiin aallonpohja: työtä oli vain 60 prosentilla työikäisestä väestöstä.

Työllistyminen näyttää olevan vaikeinta ensimmäisen polven maahanmuuttajilla (Kuvio 5). Heidän työllisyysasteensa on parhaimmillaankin ollut noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi kuin koko väestön ja pahimmillaan jopa 26 prosenttiyksikköä alempi.

Kuvio 5. Eri väestöryhmien työllisyysasteet vuosina 1987–2010

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus

Vuosina 1993 – 1996 koko väestön keskimääräinen työllisyysaste oli noin 60 prosenttia, ja vastaavasti ensimmäisen polven maahanmuuttajista vain noin kolmasosa oli töissä. Laman hellittäessä tilanne on parantunut ja ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kohentunut, mutta heidän työllisyytensä on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin koko väestön.

Työelämässä paremmin koulutetut yleensä päihittävät kouluttamattomat. Maahanmuuttajista jää suurempi osa ilman perusasteen jälkeistä koulutusta kuin koko väestössä keskimäärin, mikä entisestään vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Syrjäytymisen ehkäisyssä olisikin erityisen tärkeätä saada myös maahanmuuttajataustaiset nuoret koulutuksen piiriin ja siten luoda mahdollisuus pääsyyn työmarkkinoille.

Uusi luokitus maahanmuuttajista
Tilastokeskus on koostanut uuden luokituksen henkilön syntyperän sekä henkilön vanhempien että oman syntymämaan pohjalta.
Syntyperä
 Henkilön syntyperä muodostetaan henkilön vanhempien syntymämaan sekä hänen oman syntymämaansa perusteella. Vanhempien syntymämaasta muodostetaan kolme luokkaa, jotka voidaan edelleen jakaa kahteen luokkaan henkilön oman syntymämaan mukaan.
Ulkomaalaistaustaisuus
 Pohjoismaissa on käytössä luokitus, jossa ulkomaalaistaustaiseksi (Utländsk backgrund, Foreign background/Immigrant backgroud) katsotaan henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Alkuperämaa
 Henkilön alkuperämaalla tarkoitetaan vanhempien syntymävaltiota. Henkilön vanhempien alkuperämaa on hänen äitinsä syntymämaa. Jos äidin syntymävaltio on tuntematon, käytetään isän syntymämaata. Alkuperämaa kertoo, mistä valtiosta toisen polven maahanmuuttajan vanhemmat ovat peräisin.

Väestö syntyperän mukaan 31.12.2011

Henkilöitä %
Väestö yhteensä 5 401 267 100
Molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa 5 029 195 93,1
      Vanhemmat syntyneet Suomessa, syntynyt Suomessa 4 992 237 92,4
      Vanhemmat syntyneet Suomessa, syntynyt ulkomailla 36 958 0,7
Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla 112 723 2,1
      Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla, henkilö syntynyt Suomessa 104 537 1,9
      Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla, henkilö syntynyt ulkomailla 8 186 0,2
Molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 259 349 4,8
      Vanhemmat syntyneet ulkomailla, syntynyt Suomessa 38 345 0,7
      Vanhemmat syntyneet ulkomailla, syntynyt ulkomailla 221 004 4,1

Lähteet:

Myrskylä, Pekka (2012). Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA Analyysi no 19. 1.2.2012.

Ruotsalainen, Kaija (2009). Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon tilastointi on hajanaista ja puutteellista. Hyvinvointikatsaus 3/2009.

Ruotsalainen, Kaija (2010). Ulkomaalaisten yrittäjyys yleisempää kuin muun väestön. Tieto&Trendit 7/2010.

Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto

Tilastokeskus. Väestötilasto

 

Päivitetty 4.7.2012