Toisen polven maahanmuuttajia vielä vähän Suomessa
- Miten mitata ulkomaalaisuutta?
- Muissa Pohjoismaissa vähintään kaksinkertainen määrä
- Maahanmuuttajat ovat nuoria
- Nuoret maahanmuuttajat opiskelevat vähemmän
- Ensimmäisen polven työllistyminen vaikeinta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Ensimmäisen polven työllistyminen vaikeinta
Työllisyysaste eli työllisten osuus 18 – 64-vuotiaasta väestöstä on vaihdellut suuresti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Huippulukemissa oltiin 1980-luvun lopulla, jolloin koko väestön työllisyysaste oli lähemmäs 75 prosenttia. Vuoden 1993 lamassa saavutettiin aallonpohja: työtä oli vain 60 prosentilla työikäisestä väestöstä.
Työllistyminen näyttää olevan vaikeinta ensimmäisen polven maahanmuuttajilla (Kuvio 5). Heidän työllisyysasteensa on parhaimmillaankin ollut noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi kuin koko väestön ja pahimmillaan jopa 26 prosenttiyksikköä alempi.
Kuvio 5. Eri väestöryhmien työllisyysasteet vuosina 1987–2010
Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus
Vuosina 1993 – 1996 koko väestön keskimääräinen työllisyysaste oli noin 60 prosenttia, ja vastaavasti ensimmäisen polven maahanmuuttajista vain noin kolmasosa oli töissä. Laman hellittäessä tilanne on parantunut ja ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kohentunut, mutta heidän työllisyytensä on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin koko väestön.
Työelämässä paremmin koulutetut yleensä päihittävät kouluttamattomat. Maahanmuuttajista jää suurempi osa ilman perusasteen jälkeistä koulutusta kuin koko väestössä keskimäärin, mikä entisestään vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Syrjäytymisen ehkäisyssä olisikin erityisen tärkeätä saada myös maahanmuuttajataustaiset nuoret koulutuksen piiriin ja siten luoda mahdollisuus pääsyyn työmarkkinoille.
Uusi luokitus
maahanmuuttajista Tilastokeskus on koostanut uuden luokituksen henkilön syntyperän sekä henkilön vanhempien että oman syntymämaan pohjalta. |
Syntyperä Henkilön syntyperä muodostetaan henkilön vanhempien syntymämaan sekä hänen oman syntymämaansa perusteella. Vanhempien syntymämaasta muodostetaan kolme luokkaa, jotka voidaan edelleen jakaa kahteen luokkaan henkilön oman syntymämaan mukaan. Ulkomaalaistaustaisuus Pohjoismaissa on käytössä luokitus, jossa ulkomaalaistaustaiseksi (Utländsk backgrund, Foreign background/Immigrant backgroud) katsotaan henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Alkuperämaa Henkilön alkuperämaalla tarkoitetaan vanhempien syntymävaltiota. Henkilön vanhempien alkuperämaa on hänen äitinsä syntymämaa. Jos äidin syntymävaltio on tuntematon, käytetään isän syntymämaata. Alkuperämaa kertoo, mistä valtiosta toisen polven maahanmuuttajan vanhemmat ovat peräisin. |
Väestö syntyperän mukaan 31.12.2011
Henkilöitä | % | |
Väestö yhteensä | 5 401 267 | 100 |
Molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa | 5 029 195 | 93,1 |
Vanhemmat syntyneet Suomessa, syntynyt Suomessa | 4 992 237 | 92,4 |
Vanhemmat syntyneet Suomessa, syntynyt ulkomailla | 36 958 | 0,7 |
Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla | 112 723 | 2,1 |
Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla, henkilö syntynyt Suomessa | 104 537 | 1,9 |
Toinen vanhempi syntynyt Suomessa, toinen ulkomailla, henkilö syntynyt ulkomailla | 8 186 | 0,2 |
Molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 259 349 | 4,8 |
Vanhemmat syntyneet ulkomailla, syntynyt Suomessa | 38 345 | 0,7 |
Vanhemmat syntyneet ulkomailla, syntynyt ulkomailla | 221 004 | 4,1 |
Lähteet:
Myrskylä, Pekka (2012). Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA Analyysi no 19. 1.2.2012.
Ruotsalainen, Kaija (2009). Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon tilastointi on hajanaista ja puutteellista. Hyvinvointikatsaus 3/2009.
Ruotsalainen, Kaija (2010). Ulkomaalaisten yrittäjyys yleisempää kuin muun väestön. Tieto&Trendit 7/2010.
Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto
Tilastokeskus. Väestötilasto
Päivitetty 4.7.2012