Yksin asuvien miesten aika

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Riitta Hanifi on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2012.

Yksin asuvien miesten ajankäyttö poikkeaa vain vähän perheellisten miesten ajankäytöstä. Perheellisyyden lisäksi ja sitä enemmän miesten ajankäyttöön vaikuttavatkin muut tekijät kuten ikä ja sosioekonominen asema.

Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona yksin asuvaa, joista lähes 500 000 on miehiä. Yksin asuvien miesten määrä on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa 84 000:lla. Yksin asuvat naiset ja miehet eroavat ryhmänä toisistaan siten, että yksin asuvista naisista yli 40 prosenttia on iältään yli 65-vuotiaita, kun taas yksin asuvista miehistä yli 65-vuotiaita on alle viidennes. Tässä artikkelissa tarkastelen yksin asuvien miesten ajankäyttöä. Miten yksinasuvat miehet käyttävät aikaansa ja miten heidän ajankäyttönsä on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana? Poikkeaako yksin asuvien miesten ajankäyttö perheellisten miesten ajankäytöstä ja millä tavalla? Tarkasteluni pohjautuu Tilastokeskuksessa tehdyn vuoden 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen tuloksiin. Ajankäyttötutkimus tehdään kymmenen vuoden välein, ja mahdollisuuksien mukaan käytän vertailutietona kymmenen vuoden takaisen ajankäyttötutkimuksen tuloksia.

Puolet yksin asuvista miehistä on työllisiä. Eläkkeellä on vajaa kolmannes ja työttömänä on 14 prosenttia. Lähes kolme neljästä yksin asuvasta miehestä asuu kaupungissa. Muualla asuvia lapsia on 12 prosentilla yksin asuvista miehistä.

45 vuotta täyttäneiden miesten ansiotyöhön käyttämä aika on lisääntynyt

Ansiotyöhön luetaan ajankäyttötutkimuksessa työaika pää- ja sivutyössä sekä päivittäisiin työmatkoihin kuluva aika. Työaikaan sisältyvät työpaikalla tehdyn työn lisäksi myös kotiin viedyt työt sekä ylityöt. Ajankäyttötutkimuksessa mukana ovat kaikki päivät eli myös viikonloput ja lomat. Työlliset yksin asuvat miehet käyttivät ansiotyöhön keskimäärin 4 tuntia 54 minuuttia. Ansiotyöhön käytetty aika on viimeisen 10 vuoden aikana vähentynyt. 10 vuotta sitten työlliset yksin asuvat miehet käyttivät ansiotyöhön aikaa 5 tuntia 35 minuuttia. Kuitenkin 45 vuotta täyttäneet yksin asuvat miehet ovat lisänneet ansiotyöhön käytettyä aikaa (kuvio 1).

Kuvio 1. Yli 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten ajankäyttö vuosina 1999−2000 ja 2009−2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Alle 45-vuotiaat yksin asuvat miehet käyttävät runsaasti aikaa opiskeluun, 40 minuuttia vuorokaudessa, ja opiskeluun käytetty aika on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana (kuvio 2). Samanikäiset, naimisissa tai avoliitossa elävät lapsettomat miehet käyttivät opiskeluun aikaa 25 minuuttia, kun taas perheelliset miehet, joiden nuorin lapsi oli alle 6-vuotias, käyttivät opiskeluun aikaa vain seitsemän minuuttia vuorokaudessa. Kysymys on todennäköisesti siitä, että opiskelut suoritetaan loppuun ennen perheen perustamista ja lapsia hankitaan vasta myöhemmällä iällä.

Kuvio 2. Alle 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten ajankäyttö vuosina 1999−2000 ja 2009−2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

45 vuotta täyttäneet yksin asuvat miehet tekevät paljon kotitaloustöitä

Yksin asuvat miehet tekevät varsin paljon kotitaloustöitä eli he laittavat ruokaa ja siivoavat. 45 vuotta täyttäneet yksin asuvat miehet laittavat ruokaa ja siivoavat enemmän kuin naimisissa tai avoliitossa olevat miehet ja perheenisät. He käyttävät kotitaloustöihin aikaa tunnin ja 21 minuuttia vuorokaudessa (kuvio 3), kun koko väestön tasolla miehet tekevät kotitaloustöitä 53 minuuttia vuorokaudessa. Myös ostosten tekemiseen he käyttävät enemmän aikaa kuin perheenisät. Nuoret, alle 45-vuotiaat yksin asuvat miehet sen sijaan eivät ole himoshoppailijoita. Ruoanlaittoon ja siivoukseen he käyttävät aikaa yhtä paljon kuin samanikäiset naimisissa olevat miehet, mutta vähemmän kuin perheenisät.

Huolto- ja korjaustöitä yksin asuvat miehet tekevät vähemmän kuin naimisissa olevat miehet ja perheenisät. Tämä selittyy sillä, että suurin osa yksin asuvista miehistä asuu kaupungissa kerrostalossa.

Kuvio 3. Yli 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten kotitöihin käyttämä aika vuosina 1999−2000 ja 2009−2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Kuvio 4. Alle 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten kotitöihin käyttämä aika vuosina 1999−2000 ja 2009−2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Ikä vaikuttaa vapaa-ajan käyttöön

Vapaa-ajalla tarkoitetaan ajankäyttötutkimuksessa sitä aikaa vuorokaudessa, joka jää jäljelle, kun nukkumiseen, ruokailuun ja hygieniaan, ansio- ja kotityöhön ja päätoimiseen opiskeluun käytetty aika on vähennetty. Vapaa-ajan määrä on koko väestön tasolla lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, ja erityisen paljon vapaa-aikaa − 8 tuntia 13 minuuttia vuorokaudessa − on 45 vuotta täyttäneillä yksin asuvilla miehillä (kuvio 1). Nuoremmilla yksin asuvilla miehillä vapaa-aikaa on seitsemän tuntia (kuvio 2).

Ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yksin asuvat miehet käyttävät vapaa-aikaansa. Nuoret miehet käyttävät runsaasti vapaa-aikaa harrastuksiin (kuvio 5), joista eniten aikaa vie tietokoneen käyttö. Harrastuksiksi luetaan ajankäyttötutkimuksessa musiikin kuuntelu, luovat harrastukset, pelit ja tietokoneen käyttö vapaa-ajan tarkoituksiin. Tietokonetta käytetään huomattavasti enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten, mikä ilmenee harrastusten kokonaismäärän lisääntymisenä.

Kuvio 5. Alle 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten vapaa-ajan jakautuminen vuosina 1999−2000 ja 2009−2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Matkailu on nuorilla yksin asuvilla miehillä suosittu ajanviete. Myös ystävien kanssa seurustelu vie paljon aikaa. Vaikka 45 vuotta täyttäneet yksin asuvat miehet seurustelevat ystävien ja tuttavien kanssa vähemmän kuin nuoremmat miehet, he tapaavat ystäviään enemmän kuin perheelliset miehet. Näyttää siltä, että työ ja perhe yhdessä vievät perheellisten miesten aikaa siinä määrin, etteivät he ehdi tavata ystäviään samassa määrin kuin yksin asuvat miehet.

Vapaa-ajastaan 45 vuotta täyttäneet yksin asuvat miehet käyttävät eniten aikaa television katseluun, yli kolme ja puoli tuntia vuorokaudessa (kuvio 6). Vaikka television katselu yleensäkin lisääntyy iän myötä, yksin asuvat 45 vuotta täyttäneet miehet katsovat televisiota huomattavasti enemmän kuin samanikäiset perheelliset miehet. Liikuntaan ja ulkoiluun yli 45-vuotiaat perheettömät miehet käyttävät aikaa enemmän kuin nuoremmat tai perheelliset miehet, lähes tunnin vuorokaudessa. Alle 45-vuotiaat perheettömät miehet liikkuvat ja ulkoilevat 37 minuuttia vuorokaudessa (kuvio 5). Hyötyliikuntaa eli esimerkiksi kävellen tai pyörällä tehtyjä työ- tai kauppamatkoja, ei ole tässä tutkimuksessa luettu mukaan. Matkailua yli 45-vuotiaat yksin asuvat miehet harrastavat enemmän kuin perheelliset, mutta huomattavasti vähemmän kuin nuoremmat miehet. Myös lukeminen on suosittu harrastus: siihen käytetään aikaa 54 minuuttia vuorokaudessa, kun alle 45-vuotiaat perheettömät miehet käyttävät muun kuin opiskelukirjallisuuden lukemiseen aikaa vain noin 20 minuuttia.

Kuvio 6. Yli 45-vuotiaiden yksin asuvien miesten vapaa-ajan jakautuminen vuosina 1999−2000 ja 2009−2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Sivun alkuun

Yksin asuvat miehet tekevät vapaaehtoistyötä yhtä aktiivisesti kuin suomalaiset miehet keskimäärin

Ajankäyttötutkimuksessa selvitettiin vapaaehtoistyön tekemisen yleisyyttä. Vapaaehtoistyö voi olla muun muassa vapaaehtoisjärjestön sihteerinä toimimista sekä rahan keräämistä, liikunnanohjausta, ystäväpalvelua tai muuta järjestettyä toimintaa. Neljännes yksin asuvista miehistä oli tehnyt vapaaehtoistyötä jonkin järjestön tai ryhmän hyväksi ajankäyttötutkimuksen haastattelua edeltäneen neljän viikon aikana. Osuus on hieman alempi kuin koko väestöllä, mutta ero on vähäinen. Koko väestön tasolla miehet tekevät vapaaehtoistyötä hieman enemmän kuin naiset (30 % vs. 27 %). Miehet ja naiset osallistuvat erityyppiseen vapaaehtoistyöhön.

Yksin asuvat miehet tekevät varsin runsaasti vapaaehtoistyötä erilaisissa harrastejärjestöissä. Eniten he tekivät vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa (8 %). Myös asuinalueyhdistyksissä, kylätoimikunnissa tai taloyhtiöissä vapaaehtoistyö oli suosittua niin yksin asuvilla miehillä (5 %) kuin miehillä yleensäkin. Kolme prosenttia yksin asuvista miehistä oli osallistunut poliittisessa puolueessa tai ammatillisessa yhdistyksessä tehtävään vapaaehtoistyöhön. (Taulukko.)

Taulukko. Järjestöille neljän viikon aikana vapaaehtoistyötä tehneiden yksin asuvien miesten osuus. Prosenttia.

  % yksin asuvista miehistä
Urheilujärjestö tai liikuntakerho 8
Harrastejärjestö 6
Asuinalueyhdistys, taloyhtiö, kylätoimikunta 5
Sosiaali- ja terveysjärjestö 3
Poliittinen puolue, järjestö tai ammatillinen yhdistys 3
Kulttuuri- tai taidejärjestö 2
Uskonnollinen yhdistys tai seurakunta 2
Luonto- tai ympäristöyhdistys 2
Nuoriso-, koululais- tai opiskelijajärjestö 2
Yleisluonteinen kansalaisjärjestö 1
Eläkeläisjärjestö 1

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Koko väestön tasolla vapaaehtoistyötä tehdään eniten urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa. Erilaisissa harrastuspiireissä vapaaehtoistyötä tehdään enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että vapaa-ajan harrastuksiin liittyviä yhdistyksiä on perustettu lisää ja niiden toimintaan osallistuminen on lisääntynyt, kun taas poliittiset ja ammatilliset yhdistykset ovat menettäneet kannatustaan. (Siisiäinen & Kankainen 2009, 111.)

Sivun alkuun

Yksin asuvat miehet antavat apua enemmän kuin ottavat apua vastaan

Ajankäyttötutkimuksen haastattelua edeltäneen neljän viikon aikana 57 prosenttia yksin asuvista miehistä oli auttanut toista kotitaloutta ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Osuus on suunnilleen sama kuin koko väestöllä. Eniten apua oli annettu ostoksissa ja asioinneissa, piha-, lumi- ja puutarhatöissä sekä kuljetuksissa tai muutoissa.

44 prosenttia oli saanut apua kotitalouteensa liittyvissä töissä tuttavalta, sukulaiselta tai naapurilta haastattelua edeltäneen neljän viikon aikana. Osuus on pienempi kuin väestöllä keskimäärin. Eniten apua oli saatu ruoanlaitossa ja siivouksessa.

Sivun alkuun

Yksin asuvat nuoret miehet kärsivät aikapulasta

Kun puhutaan kiireestä ja aikapulasta, tuodaan useimmiten esille pienten lasten vanhempien vaikeudet yhdistää työ- ja perhe-elämä. Kuitenkin myös yksin asuvat miehet kokevat kiirettä ja aikapulaa; yli puolet yksin asuvista miehistä ilmoitti olevansa kiireisiä silloin tällöin, ja joka kymmenes ilmoitti olevansa kiireinen jatkuvasti. 46 prosenttia alle 45-vuotiaista yksin asuvista miehistä vastasi myöntävästi kysymykseen "Onko sellaisia asioita, joita haluaisitte tehdä tavallisina arkipäivinä, mutta joista Teidän on luovuttava aikapulan takia". Osuus on suurempi kuin koko väestöllä keskimäärin. Sen sijaan yli 45-vuotiaista yksin asuvista miehistä vain noin joka viides ilmoitti kärsivänsä aikapulasta.

Ajankäyttötutkimuksessa kysyttiin "Jos Teillä olisi arkena enemmän aikaa, mitä haluaisitte ensisijaisesti tehdä?" Suurin osa yksin asuvista miehistä halusi ensisijaisesti harrastaa enemmän. Useimmiten haluttiin lisätä liikunnan harrastamista. Jotkut mainitsivat myös opiskelujen aloittamisen, ajanvieton ystävien kanssa ja mahdollisuuden käydä useammin tapaamassa omia vanhempia. Yksin asuvien miesten elämä näyttääkin olevan varsin harrastuskeskeistä: erityisesti alle 45-vuotiailla harrastuksiin käytetty aika on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt, tosin tämä selittyy paljolti tietokoneen harrastuskäytön lisääntymisellä.

Yli 45-vuotiailla tietokoneen käytön lisääntymisen lisäksi myös television katsominen on lisääntynyt. Sen sijaan kasvokkaisiin tapaamisiin käytetty aika on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, tosin se on yhä runsasta perheellisiin miehiin verrattuna. Suurin osa yksin asuvista miehistä on antanut apua toiselle, ja myös järjestötoiminnassa he ovat aktiivisesti mukana. Järjestöjen hyväksi tehty vapaaehtoistyö suuntautuu harrastejärjestöihin, erityisesti urheiluseuratoimintaan.

Mediassa käytävässä keskustelussa syrjäytymiskehityksestä nousee silloin tällöin huoli siitä, että yksin asuvat miehet saattavat olla syrjäytymisvaarassa. Ajankäyttötutkimuksen perusteella huolelle ei löydy perusteita, tosin syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat jättävät muita useammin vastaamatta tutkimuksiin. Yksin asuvat miehet eivät näytä muodostavan selkeää, muista erottuvaa ryhmää, vaan monet muut tekijät, kuten ikä ja sosioekonominen asema määrittelevät ajankäyttöä enemmän kuin perhetilanne.

Lähteet:

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Helsinki: Tilastokeskus.

Siisiäinen, Martti & Kankainen, Tomi 2009. Järjestötoiminnan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Teoksessa: Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriön julkaisuja 2009:5. Helsinki.

Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus. http://tilastokeskus.fi/til/akay/index.html.

Päivitetty 10.12.2012